Vaikuttamismahdollisuudet palkkaköyhyyden ratkaisemiseksi
Arviolta 100 000 suomalaista on suuressa palkkaköyhyysriskissä. Tutkimuksessa syvennettiin tietoa siitä, miten palkkaköyhyyteen suhtaudutaan työpaikoilla. Tutkimuksesta selvisi myös, millaisilla työpaikoilla palkkaköyhyysongelmaan on puututtu, ja millaisilla ei. Haastattelujen perusteella syntyi neljä erilaista kehitysehdotusta, joilla palkkaköyhyysongelmia voi lähteä ratkaisemaan.
Tutkimuksen tarkoitus
Tutkimuksen tarkoituksena oli etsiä konkreettisia kehitysehdotuksia, joilla voidaan lieventää palkkaköyhyysongelmaa työpaikoilla.
Keskeiset havainnot
- Paras tapa puuttua palkkaköyhyyteen oli pyytää lisää palkkaa toimeentulo-ongelmien perusteella.
- Keskeistä palkkaköyhyyden ratkaisuissa on yhteistyö ja työn järjestely työpaikalla. Aktiivisimmissa organisaatioissa oli säännöllistä vuoropuhelua, selkeitä prosesseja aloitteiden tekemiseen ja henkilöstön osallistamiseen.
- Jos työntekijöillä ei ollut vaikutusmahdollisuuksia työpaikalla, palkkaköyhyysongelmaan on vaikea vaikuttaa. Jos vaikutusmahdollisuuksia oli, keinot olivat usein sekä työnantajaa että työntekijää hyödyttäviä, kuten työn järkevämpi organisointi, positiiviset kannustimet ja kouluttautuminen.
- Työntekijät niissä organisaatioissa, joissa vuoropuhelu ja paikalliset neuvotteluprosessit olivat kehittyneitä, olivat muun muassa etsineet parhaita käytäntöjä palkkaköyhyyden ratkaisemiseksi eri työpaikoilta.
- Moni pienipalkkainen harkitsee työpaikanvaihtoa tai tekee useampaa työtä. Sekä jatkuva huoli pärjäämisestä että useamman työn tekeminen syövät voimavaroja ja vähentävät voimavaroja päästä pois tilanteesta.
Johtopäätökset
- Monessa organisaatiossa aloitteiden tekeminen tapahtuu ylätasolla ja on ongelmakeskeistä. Työpaikalla voisi tarjota selkeää ohjeistusta ja esimerkkejä siitä, miten käytännössä asioita kannattaa lähteä ratkaisemaan ja nostamaan esille.
- Monilla haastatteluun osallistuvien työpaikoilla ei ollut selkeitä työkaluja tai prosesseja henkilöstön mielipiteiden kuulemiseksi, dokumentoimiseksi tai esittämiseksi työnantajalle. Esimerkiksi ammattiliitto voi antaa koulutusta tai levittää esimerkkejä, miten erilaisia työkaluja voidaan ottaa käyttöön. Nämä voivat olla kyselyitä, äänestyssovelluksia tai jopa yksinkertaisia lomakepohjia, jotka auttavat keräämään ja dokumentoimaan henkilöstön näkemykset.
- Muutamilla työpaikoilla oli jo käytössä selkeitä prosesseja ja keskustelukäytäntöjä, jotka edistävät hyvää keskusteluyhteyttä palkkaköyhyyteen puuttumiseksi. Eri organisaatioille sopivat erilaiset käytännöt. Jollekin toimii esimerkiksi 30 minuutin keskustelut kerran viikossa luottamushenkilöiden ja työnjohdon kesken, kun jossain toisessa työpaikassa joka toinen viikko tapaaminen isommalla porukalla voi sopia paremmin. Mikäli työntekijöillä on toimeentulo-ongelmia, tärkeintä olisi keskustella asiasta työpaikalla kullekin työpaikalle sopivalla tavalla.
Tutkimuksen toteutus
Kvalitatiivinen tutkimushaastattelu toteutettiin huhti-toukokuussa 2024. Haastateltavat valikoituivat aiemmasta luottamushenkilöpaneelista, jossa selvitettiin toimeentulo-ongelmia työpaikalla. He ovat SAK:laisten alojen luottamusmiehiltä ja työsuojeluvaltuutettuja, joiden työpaikoilla oli yritetty tai onnistuttu puuttumaan palkkaköyhyyteen. Tutkimuksen toteutti SAK:n toimeksiantona tutkija Anna Kilponen.
Lue lisää
- Terve ja hyvä työelämä
Pieni palkka voi suistaa köyhyyteen – työpaikoilla asia kannattaa ottaa puheeksi
- Terve ja hyvä työelämä
Haastattelututkimus duunareiden palkkaköyhyydestä
- Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus
Työllisyyskeskustelu ei tunnista palkkaköyhyyttä
- Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus
Kysy tästä tutkimuksesta
