Työttömyysbarometri
Työttömien omien arvioiden mukaan merkittävimmät työttömyyden syyt ovat väärä ikä, kokoaikatyön puute, liian pieni palkka, hakijan terveydentila ja työnhaun kalleus. Tutkimus kertoo myös, että joka toinen alle 30-vuotias työnhakija kokee, etteivät varat riitä ruokaan tai vaatteisiin.
Tutkimuksen tarkoitus
Tutkimuksessa tarkasteltiin SAK:laisten alojen työnhakijoiden työttömyyden syitä, toimeentuloa, TE-palveluihin osallistumista ja työpaikkahaastatteluun pääsyä. Tutkimuksen tavoitteena oli tuoda ihmiskeskeinen näkökulma työttömyydestä ja sen syistä käytävään keskusteluun ja tarjota rakentavia vaihtoehtoja Suomen työllisyys- ja sosiaalipolitiikkaan.
Keskeiset havainnot
- Tulokset viittaavat vanhempien työnhakijoiden kohtaavan ikäsyrjintää työmarkkinoilla. Toimisto- ja asiakaspalvelutyötä hakevista työnhakijoista jopa 40 % arvioi, että ikä on erittäin tärkeä syy heidän työttömyyteensä. Palvelu- ja myyntityötä hakevista 36 % ja prosessi- ja kuljetustyötä hakevista 33 % arvioi näin.
- Työn huono laatu on toiseksi ja kolmanneksi merkittävin syy työttömyydelle. Huono laatu tarkoittaa esimerkiksi, ettei tarjotuilla tunneilla tai palkalla tule toimeen. Osa-aikatyö voi johtaa jopa työssäkäyvän köyhyyteen.
- SAK:n alojen työnhakijoista 58 % on köyhyysrajan alapuolella. 39 % vastasi, ettei heillä ole aina varaa perustarpeisiin, kuten ruokaan tai vaatteisiin. Huolestuttavinta on, että vastaava luku alle 30-vuotiailla on 50 %.
- Pitkittynyt työttömyys vähentää mahdollisuuksia palata työelämään: mitä lyhyemmän ajan henkilö on ollut työttömänä, sitä parempi henkilön kokemus omasta terveydentilastaan on.
- Vain 6 % ilmoitti tärkeäksi tai melko tärkeä työttömyyteensä syyksi, ettei halua luopua vapaa-ajastaan.
Johtopäätökset
- Ikäsyrjintä, kokoaikatyön puute tai työstä maksettava liian pieni palkka haittaavat työllistymistä yli kolme kertaa todennäköisemmin kuin ansiosidonnainen työttömyysturvan menettäminen. Suomessa olisi kiinnitettävä huomiota työelämän asenteisiin. Esimerkiksi työhaun muodot voivat olla sellaisia, etteivät ikääntyneet työntekijät pääse osoittamaan osaamistaan.
- Hallituksen ”kannustava” työllisyyspolitiikkaa tulee aiheuttamaan köyhyyttä ja pakottaa työttömät ottamaan vastaan huonommin palkattua työtä. 84 prosenttia kertoi, että jos käteen jää 250 euroa vähemmän kuussa, se tekee elämisestä mahdotonta. Viimeisimpien laskelmien mukaan 2 000 €:n tulotasolla Orpon-Purran hallituksen heikennys ansiosidonnaiseen tarkoittaa 261 €:n leikkausta, kun työttömyyttä on kestänyt yli 2 kk. Jos työttömyys kestää 8 kk, työttömyysturva heikkenee 326 € kuukaudessa.
- Työnantajilla on merkittävä rooli Suomen työllisyystilanteen parantamisessa, sillä kokoaikatyön tai paremman palkan tarjoaminen edistäisi useamman työnhakijan siirtymää työelämään.
Tutkimuksen toteutus
Aineisto kerättiin 1.3.-30.3.2024. Aineiston edustaa SAK:n alojen kokonaan työttömiä työnhakijoita (n=1843). Virhemarginaali on 2,1 prosenttiyksikköä suuntaansa. Tutkimuksen toteutti SAK:n tutkimusasiantuntija Ari-Matti Näätänen.
Tutkimuksen diaesittely
Lue lisää
- Sosiaaliturva
SAK:n työttömyysbarometri: Työttömien tilanteesta huolestuttavia tuloksia
- Sosiaaliturva
- Sosiaaliturva
Matalammin koulutettujen työnhakijoiden tulevaisuudennäkymät ovat synkät
- Hallitusohjelma
- Työllisyys
- Työttömyys