SAK:n luottamushenkilöpaneeli: Ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden asema työpaikalla

Luottamushenkilöpaneelissa tiedusteltiin SAK:laisten luottamushenkilöiden näkemyksiä ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden asemasta työpaikalla.

Yhteenveto

Vaikka suomalaiset ja ulkomaalaistaustaiset työntekijät tulevat yleisesti ottaen hyvin toimeen keskenään, puutteet suomen kielen taidossa aiheuttavat edelleen liian usein vaaratilanteita työpaikoilla. Työnantajilla olisi mahdollisuus ennaltaehkäistä näitä tilanteita tarjoamalla kielikoulutusta joko työajalla tai sen ulkopuolella – mutta näin tapahtuu harvoin.

Tutkimuksen tarkoitus

Tämän selvityksen tavoitteena on tarkastella ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden asemaa suomalaisilla työpaikoilla luottamushenkilöiden näkökulmasta. Kyselytutkimus on toteutettu vuosina 2012, 2019, 2022 ja 2025.

Keskeiset havainnot

Ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden yleisyys työpaikoilla

Vuonna 2025 noin kaksi kolmesta 66 % SAK:laisista luottamushenkilöstä kertoi, että heidän työpaikallaan työskentelee ulkomaalaistaustaisia työntekijöitä. Tämä osuus on noussut tasaisesti vuosien 2012 ja 2022 välillä, mutta kääntyi hienoiseen laskuun viimeisimmässä mittauksessa.

Syrjinnän lisääntyminen

Ulkomaalaistaustaisiin työntekijöihin kohdistuva syrjintä on lisääntynyt. Syrjintää havaitsevien luottamushenkilöiden osuus nousi 9 %:sta 12 %:iin vuosien 2022 ja 2025 välillä, mikä merkitsee 33 %:n suhteellista kasvua. Syrjintää havaitaan erityisesti julkisilla palvelualoilla.

Kielitaidon puutteet ja vaaratilanteet

Luottamushenkilöistä, joiden työpaikalla työskentelee ulkomaalaistaustaisia henkilöitä, 19 %:a raportoi, että kielitaidon puute on aiheuttanut vaaratilanteen työpaikalla viimeisen kahden vuoden aikana. Vaaratilanteet ovat yleisimpiä:

• Julkisilla palvelualoilla (28 %)
• Kuljetusalalla (22 %)
• Teollisuudessa (16 %)
• Yksityisillä palvelualoilla (13 %)

Lisäksi luottamushenkilöistä 28 %:a kokee, että ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden kielitaidon puute on aiheuttanut kohtuutonta kuormitusta muille työntekijöille viimeisen kahden vuoden aikana.

Enemmistö kyselyn vastaajista eli 69 %:a, kertoo kielitaidon puutteen myös haittaavan asioiden hoitamista työpaikalla ainakin jonkin verran.
Kielikoulutuksen mahdollistaminen

Luottamushenkilöistä vain 9 %:a kertoi, että työnantaja tarjoaa kielikoulutusta työajalla, ja 8 %:a ilmoitti, että koulutus on mahdollista työajan ulkopuolella. Työajalla tapahtuvan kielikoulutuksen tarjoaminen on hieman lisääntynyt yksityisillä palvelualoilla ja teollisuudessa, mutta vastaavasti vähentynyt kuljetusalalla ja julkisilla palvelualoilla.

Johtopäätökset

SAK on toistuvasti korostanut, että työnantajilla tulee olla selkeä vastuu ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden kielitaidon kehittämisestä. Tämä tutkimus tukee vahvasti sitä näkemystä, että kielikoulutus tulee nähdä osana turvallista ja toimivaa työyhteisöä.

Suositukset:

• Kielikoulutusta työajalla: Työn luonteen sen salliessa kielikoulutus tulisi järjestää työajalla.
• Mahdollisuus oppimiseen myös työajan ulkopuolella: Myös vapaaehtoinen kielikoulutus työajan ulkopuolella on tärkeä tuki työntekijöille.
• Työnantajan aktiivinen rooli: Työnantajien tulisi edistää työntekijöidensä kielitaidon kehittämistä, sillä se hyödyttää niin työyhteisöä kuin työturvallisuuttakin.

Tutkimuksen toteutus

SAK:n luottamushenkilöpaneelin aineisto (n = 998) kerättiin 24.2.–10.3.2025.

Lue tiedote aiheesta.