Luottamushenkilöpaneeli: Työntekijäedustuksen rooli yrityksen hallinnossa
Työntekijöiden hallintoedustuksen vähäinen käyttö yllätti SAK:n selvityksessä. Hallintoedustuksesta huolimatta työntekijät ovat usein ulkona yrityksen päätöksenteosta. Heitä voidaan jopa käyttää johdon kumileimasimina.
Tutkimuksen tarkoitus
Tutkimuksessa selvitettiin henkilöstön hallintoedustuksen roolia työntekijöiden näkökulmasta SAK:laisilla työpaikoilla.
Keskeiset havainnot
- Yli 150 henkeä työllistävien yritysten luottamushenkilöistä joka toinen (50 %) kertoo, että työpaikalla on käytössä henkilöstön hallintoedustus.
- Niistä luottamushenkilöistä, joiden työpaikalla on hallintoedustus, 48 prosenttia arvioi, että henkilöstön hallintoedustajien vaikutusmahdollisuudet yrityksen päätöksiin eivät ole riittävät.
- Joka neljäs luottamushenkilö (24 %) allekirjoittaa väitteen, että henkilöstön edustajaa käytetään yrityksen hallinnossa johdon kumileimasimena. Toisaalta hieman suurempi osuus (26 %) on tästä väitteestä eri mieltä.
- Luottamushenkilöistä 24 prosenttia kertoo, että henkilöstön hallintoedustaja on allekirjoittanut salassapitosopimuksen johdon aloitteesta. Avovastausten perusteella salassapitosopimukset voivat estää sen, että henkilöstön hallintoedustaja voi keskustella hallintoedustuksessa käsitellyistä asioista edustamiensa työntekijöiden kanssa
Johtopäätökset
Paikoin heikoista vaikutusmahdollisuuksista huolimatta hieman yli puolet (55 %) luottamushenkilöistä kertoo, että henkilöstön hallintoedustus parantaa työntekijöiden näkemysten välittymistä johdon tietoon.
Tutkimuksen toteutus
SAK:n luottamushenkilöpaneelin aineisto (n=1010) kerättiin lokakuussa 2024. Kyselyyn vastasivat vain ne luottamushenkilöt, joiden työpaikalla on henkilöstöä 150 tai enemmän (n=426). Hallintoedustuksen sisältöjä koskeviin kysymyksiin vastasivat vain ne luottamushenkilöt, joiden työpaikalla on käytössä hallintoedustus.
Kysy tästä tutkimuksesta
