Digiosaaminen ja teknologian muutos SAK:laisilla aloilla
Noin 136 000:lla SAK:laisten alojen työssäkäyvällä työntekijällä on digiosaaminen huonolla tasolla, eikä teollisuusalan yrityksissä digitalisaatio ja robotisaatio ole juurikaan lisääntyneet viidessä vuodessa. Nämä ovat yhdessä merkittävä tuottavuuden hidaste. Osaamisen ja teknologian päivittäminen olisi tärkeää, mutta sen sijaan monet työpaikat keskittyvät jatkuvaan tehostamiseen ja olemassa olevan kapasiteetin puristamiseen.
Tutkimuksen tarkoitus
SAK:n alojen työntekijöistä 85 prosenttia on sellaisia, jotka käyttävät jotain digitaalista välinettä työssään. SAK:n tutkimuksessa selvitettiin, mitkä tekijät selittävät heikkoa digiosaamista ja miten teknologisten työvälineiden ja -sovellusten käyttö on muuttunut vuodesta 2018 vuoteen 2023.
Keskeiset havainnot
- SAK:n aloilla työntekijät huolehtivat pääsääntöisesti itse digitaitojensa kehittämisestä. Kun työ on järjestetty niin, että työaikana on mahdollista oppia käyttämään digitaalisia välineitä, työntekijän taidot ovat paremmat. Niissä työpaikoissa, jossa johto korostaa tehokkuutta, työntekijöiden digiosaaminen on usein heikompaa.
- Uuden teknologian oppimiseen kunnolla näyttää kuluvan aikaa noin kaksi vuotta, joten ajan varaaminen muutokselle on ensiarvoisen tärkeää.
- Kun työntekijöiden vaikutusmahdollisuudet työhön ovat hyvät, he kokevat vastuuta oman digiosaamisensa vahvistamisesta.
- Johdon kannattaa suhtautua myönteisesti työntekijöiden kehitysehdotuksiin ja osallistaa heidät riittävän aikaisessa vaiheessa teknologian muutosprosessiin, koska se näyttää tämänkin tutkimuksen mukaan parantavan digiosaamista.
- Korkea ikä ei tarkoita automaattisesti sitä, että digitaidot ovat heikompia. Ikääntyneempien työntekijöiden digiosaaminen on useammin hyvällä tasolla silloin, kun henkilöstön tekemiin kehittämisehdotuksiin suhtaudutaan myönteisesti, työntekijän vaikutusmahdollisuudet työhön ovat hyvät ja teknologiamuutokselle on varattu sen edellyttämä aika.
- Etätyöohjelmistoja käyttävien työntekijöiden ja etätyötä tekevien työntekijöiden välillä on epäsuhta. SAK:laisten alojen vastaajat osallistuvat etäkokouksiin, mutta eivät työskentele etänä. Se saattaa viitata siihen, että suorittavaa työtä tekevät ovat kentällä, mutta esihenkilöt, mahdolliset asiakkaat sekä muut yhteistyötahot taas etänä. Tämä voi tarkoittaa uusia haasteita johtamisen näkökulmasta esimerkiksi silloin, kun uusia työntekijöitä perehdytetään tehtäviin.
- Teollisuudessa digitaalisten laitteiden ja sovellusten käyttö on vähentynyt, kun korona-ajan uudet etätyö- ja kokouskäytännöt jätetään huomiotta. Tämä heijastuu myös työn tuottavuuden heikkoon kehitykseen Suomessa.
- Yksityisiä palvelualoilla ohjelmistojen ohjaama työ ja työsuorituksen mittaaminen elektronisesti ovat yleistyneet voimakkaasti vuosien 2018–2023 aikana. Aloilla työskentelee paljon esimerkiksi kaupan sekä majoitus- ja ravintola-alojen työntekijöitä. On todennäköistä, että hallinnan tunne työhön voi vähentyä tai kadota kokonaan, kun sitä ohjataan ohjelmistojen avulla.
- Julkisen alan teknologiamuutos on koskenut viimeisen viiden vuoden aikana pääasiassa uusia ohjelmistoja. Laitteiden käyttö on pysynyt samalla tasolla ja työn siirtyminen koneiden ja laitteiden tehtäväksi on vähentynyt.
- Kuljetusaloilla työskentely tietokoneohjattavien laitteiden ja ohjelmien kanssa on lisääntynyt merkittävästi. Työhön on vaikuttanut viimeisen vuoden aikana työskentely tietokoneohjattavien laitteiden kanssa.
Tutkimuksen toteutus
Tutkimuksen tiedot ovat SAK:n Työelämätutkimus 2023 -aineistosta. Kantar Public teki helmi- ja maaliskuussa 2023 puhelinhaastatteluja, johon vastasi 1 201 SAK:n alojen työntekijää. Raportin on kirjoittanut SAK:n tutkimusasiantuntija Ari-Matti Näätänen ja siinä on käytetty hyväksi alan muuta tutkimusta ja tietoja työelämästä.
Lue lisää
- Terve ja hyvä työelämä
Teollisuuden tuottavuuskehitys on kompastunut digitalisaation käyttöönottoon
- Terve ja hyvä työelämä
- Terve ja hyvä työelämä
Hyvä digiosaaminen tukee ikääntyvien työssä jaksamista
- Terve ja hyvä työelämä