Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevat YK:n ohjaavat periaatteet; luonnos Euroopan neuvoston ministerikomitean suositukseksi jäsenvaltioille
Lausuntopyyntönne 27.8.2014; HEL7M0589-45
Euroopan neuvoston ihmisoikeuksien johtokomitean alaisuudessa kokoontuvan liiketoimintaa ja ihmisoikeuksia käsittelevän työryhmän tehtäväksi on annettu laatia ei-sitova eurooppalainen instrumentti tai instrumentteja, jolla edistetään YK:n ohjaavien periaatteiden täytäntöönpanoa Euroopassa.
Yleistä
Palkansaajakeskusjärjestöt SAK, STTK ja Akava kannattavat ministerikomitean suositusta ja pitävät sitä hyvänä valtioiden ja yritysten toimintaa ohjaavana asiakirjana. Suosituksen toimeenpanon ja tehokkuuden seuranta kolmen vuoden kuluttua sen hyväksynnästä on ehdottoman tarpeellinen. Tuolloin tulee analysoida suosituksen toimeenpanon puutteet ja ongelmat, sekä tarvittaessa tarkentaa instrumentin sisältöä. Myös hyvistä esimerkeistä oppiminen tulisi sisällyttää evaluointiin. Seurannassa on myös arvioitava mahdollisen uuden säädösohjauksen tarve ja jatkotoimenpiteet.
Palkansaajakeskusjärjestöt pitävät tärkeänä, että uusia instrumentteja luotaessa tunnistettaisiin niiden vahvuudet ja puutteet toimeenpanossa. Uuden instrumentin ei-sitovuus on ongelmallinen. Yritysten vapaaehtoisuus toimenpiteiden toteuttamisessa ei ole toiminut toivotulla tavalla, eivätkä kaikki jäsenmaat ole täysin sitoutuneet ihmis- ja perusoikeuksien turvaamiseen ja suojeluun. Suomessa tästä ovat esimerkkeinä Stora-Enson lapsityövoimatapaus ja Finnairin sopimus kiinalaisten viranomaisten kanssa, jossa irtisanomisperusteiksi hyväksyttiin lakko, avioituminen ja homoseksuaalisuus.
Keskeinen ongelma instrumenttien vapaaehtoisuudessa on se, että kansainvälisiä sopimuksia ja suosituksia ja kansallista lainsäädäntöä ei noudateta. Valvonta ei toimi, eikä valvontaan ole riittävästi resursseja. Myös viranomaisten tietoisuudessa on vakavia puutteita. Pelkkä suositus jää helposti hyvin heikoksi ohjauskeinoksi verrattuna velvoittavaan lainsäädäntöön.
Sopimukset ihmisoikeuksista ja sosiaalisista perusoikeuksista
Palkansaajakeskusjärjestöjen mielestä työn edetessä on tärkeää korostaa EU:n perussopimukseen ja YK:n sopimuksiin sisällytettyjä sosiaalisia perusoikeuksia, joiden toimeenpanossa on nykyisellään vakavia puutteita. Nämä on sisällytetty luonnokseen (johdanto kohdat c ja d), mutta lisänä tulisi olla vakava ratifiointikehotus niille maille, jotka eivät ole vielä ratifioineet ko. sopimuksia.
Uuden instrumentin ala
Palkansaajakeskusjärjestöt pitävät tärkeänä, että uuden instrumentin perustaksi on otettu ihmisoikeuksien käsittäminen laajasti. ”Perus- ja ihmisoikeudet ovat perustavanlaatuisia, kaikille ihmisille yhdenvertaisesti kuuluvia ja erityisen tärkeitä oikeuksia.” Näihin kuuluvat oikeus turvaan ja suojaan työssä sekä työelämässä. Tärkeää on myös oikeus vaikuttaa omaan elinympäristöön, mukaan luettuna työympäristöön. Kaikkinaisen syrjinnän kielto tulee ulottaa nykyistä vahvemmin työntekijöiden rekrytointiin.
Palkansaajakeskusjärjestöt pitävät valtioille osoitettuja suosituksia hyvinä vähimmäistoimenpiteinä. Toimenpiteet liittyvät nykyisen lainsäädännön arviointiin ja täydentämiseen, tietoisuuden herättämiseen ihmisoikeuksista, hyvien käytäntöjen ja kansallisten suunnitelmien jakamiseen (myös Euroopan tasolla), sekä suosituksen arviointiin yhdessä kaikkien relevanttien osapuolten kanssa kolmen vuoden kuluttua sen toimeenpanosta.
Suosituksessa tulisi korostaa, että näiden toimenpiteiden lisäksi myös muut ihmis- ja perusoikeuksien turvaamista ja edistämistä koskevat välineet, kuten lainsäädäntö, ovat tervetulleita. Erityisesti mikäli toimeenpanon vaikuttavuus arvioinnin jälkeen todetaan vähäiseksi.
Palkansaajakeskusjärjestöt pitävät tärkeänä, että jo voimassa olevia vähimmäisstandardeja ei murenneta sääntelyn järkevöittämisen nimissä esimerkiksi poistamalla työsuojelunormien velvoittavuus pk-yritysten osalta.
Valtion velvollisuuksien hoitaminen kunnialla edellyttää riittävää henkilöstöresurssia ja hyvää koordinaatiota ja yhteistyötä eri hallinnonalojen kesken, mikä tulee ottaa huomioon suosituksen kansallisessa toimeenpanossa. Erityisesti työsuojeluviranomaisten valvontatoimintaan on saatava lisää voimavaroja ja pohdittava uusia keinoja valvonnan tehostamiseksi.
Liite suositukseen
Yleiset periaatteet (luku I.)
YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia ohjaavien periaatteiden kolme pilaria (’Valtion velvollisuus suojella ihmisoikeuksia’, ’Yritysten velvollisuus kunnioittaa ihmisoikeuksia’ ja ’Oikeussuojan saaminen’) ovat oikeat perustat uudelle instrumentille. Näitä pilareita on hyvä tarkastella rinnakkain, sillä ne ovat toisiaan vahvistavia/heikentäviä periaatteita.
Valtioiden velvollisuus edistää ihmisoikeuksien kunnioittamista (luku II.)
Palkansaajakeskusjärjestöt pitävät tärkeänä, että suositukseen on selkeästi kirjattu valtioiden velvollisuus suojella yksilöitä ihmisoikeusloukkauksilta. Tämä velvollisuus tuntuu hämärtyneen joissakin tapauksissa eräissä valtioissa.
Suosituksessa mainitaan (kappale 4.) (uudistettu) Euroopan perusoikeussopimus (revised European Social Charter), jonka allekirjoittaminen ja toimeenpano ovat ensiarvoisen tärkeitä. Palkansaajakeskusjärjestöt muistuttavat, ettei Suomi ole ratifioinut peruskirjan vähimmäispalkkaa koskevaa 4 artiklaa. Ratifiointia on syytä ryhtyä valmistelemaan.
Kiellettyjen syrjintäperusteiden luetteloon olisi syytä lisätä ammattiyhdistystoiminta.
Yritysten vastuu ihmisoikeuksien kunnioittamisesta (luku III.)
Tällä hetkellä yritykset toimivat myös kotimaansa ulkopuolella maissa, joissa ihmisoikeuksien valvonta on heikkoa. Palkansaajakeskusjärjestöjen mielestä yritysten siirtäessä toimintaansa kehittyviin maihin, niiden tulisi noudattaa samoja työterveys ja -suojeluvaatimuksia kuin mihin ne ovat velvoitettuja kehittyneissä maissa.
Palkansaajakeskusjärjestöt pitävät tärkeänä kirjauksia, jossa todetaan, että viime kädessä valtioiden tulee varmistaa yritysten vastuullisuuden toteutuminen (7.) myös silloin, kun ne toimivat ulkomailla. Vaihtoehto voisi olla, että yrityksille tulisi sitova yleisvaatimus kunnioittaa ihmisoikeuksia myös ulkomailla toimiessaan.
Palkansaajakeskusjärjestöjen mielestä yritysten pitäisi osana toimintaansa ottaa huomioon henkilöt ja väestöryhmät, joihin yrityksen toiminnan vaikutukset välittömästi tai ilmeisellä tavalla kohdistuvat kaikissa toiminnan vaiheissa. Tähän prosessiin tulee kytkeä myös heitä edustavat järjestöt, kuten palkansaajajärjestöt ja muut kansalaisjärjestöt. Erityisesti globaalissa toiminnassa haavoittuvammassa asemassa ovat alkuperäiskansat, naiset ja lapset. Tilaajan vastuuta sopimuskumppanin kansallisista ja kansainvälisistä velvoitteista tulee lisätä. Erityisesti olisi löydettävä sääntelymalli, joilla voidaan varmistaa työsuhteen vähimmäisehtojen noudattaminen.
Palkansaajakeskusjärjestöt pitävät hyvänä, että suosituksessa ehdotetaan yrityksille avoimempaa yhteiskuntavastuusta viestittämistä, huolellisuusvelvoitteen sisällyttämistä toimintaan, ihmisoikeusloukkauksiin liittyviä toimintaa korjaavia menettelyjä ja ihmisoikeuksien toteutumisen raportointia yrityksen vuosikertomuksen yhteydessä.
Palkansaajakeskusjärjestöjen mielestä yrityksille tulisi asettaa lakisääteiset raportointivaatimukset niiden huolellisuusvelvoitteen täyttämisestä. Yritysten tulisi julkisesti ja säännönmukaisesti kertoa merkittävistä ihmisoikeusriskeistään, toimista niiden minimoimiseksi ja vaikutuksista maakohtaisesti. Suomen tulee toimeenpanna EU:n NFR-direktiivi kunnianhimoisesti kansallisella tasolla.
Suosituksessa luetellaan useita toimenpiteitä, jotka ovat Suomellekin ajankohtaisia ja kiireellisiä saattaa kuntoon (kappaleet 8., 10.–15.) kuten valtion omistajaohjaus, julkiset hankinnat, kauppapolitiikka (esim. Team Finland -verkosto), sekä tiedonvälityksen ja koulutuksen tarve (kappaleet 16.–17.).
Palkansaajakeskusjärjestöt kannattavat edellä mainittuja toimenpiteitä. Julkisen sektorin (valtion ja kunnat) tulee ottaa vastuu hankinnoistaan erityisesti sosiaalisen vastuun kannalta ja käynnistää jo tehtyjen selvitysten perusteella toimenpiteitä tilanteen parantamiseksi. Viranomaisten vastuu yleisen tietoisuuden levittämisestä on oleellista, samoin kuntien ja valtion viranomaisten koulutus. Lisäksi yleisen tietouden levittämistä ihmis- ja perusoikeuksista on lisättävä opetuksessa ja koulutuksessa.
Oikeussuojan saaminen
Suosituksessa on käsitelty laajasti ja monipuolisesti oikeussuojan saamista (luku IV/i.). Palkansaajakeskusjärjestöt kannattavat suosituksen toimenpiteitä. Kannemahdollisuuksia on lisättävä, jotta kansalaisjärjestöillä olisi paremmat mahdollisuudet itsenäisesti puuttua epäkohtiin.
Suomessa kansallisena yhteyspisteenä toimii TEM:n alaisuudessa oleva yhteiskunta- ja yritysvastuun neuvottelukunta, jonka toimintaa tulee arvioida suosituksessa esitettyjen toimenpiteiden kannalta (kappale 32.).
Yritysten omilla valitusjärjestelmillä (kappale 33.), joissa kuka tahansa voi valittaa yritykseen, jonka on käsiteltävä valitus, on paikkansa kokonaisuudessa, mutta ne eivät voi korvata ulkopuolista valvontaa, joka on tehokkaampaa ja suotavampaa.
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry
Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry
Akava ry