Virkarikosten uudistamista koskevat selvitykset

Oikeusministeriö
www.lausuntopalvelu.fi

Lausuntopyyntönne 19.1.2024
VN/30101/2021

Onko muutoksia tapahtunut siinä, missä laajuudessa rikosoikeudellinen virkavastuu on katsottava tarpeelliseksi?

Muutoksia rikosoikeudellisen vastuun toteutumisen osalta on tapahtunut julkisen sektorin siirryttyä käyttämään entistä enemmän työsuhteisia. Lisäksi julkisia tehtäviä on ulkoistettu yksityisille yrityksille. Virkavastuun osalta on tässä suhteessa esiintynyt rajanveto-ongelmia eräissä tilanteissa. Toisaalta työnantajapolitiikkana on ollut valita enenevässä määrin työsuhdemuotoinen työn suorittamisen organisointitapa, jolla on tavoiteltu yksityissektorin tyyppistä joustavuutta ja tehokkuutta.

Virkavastuu ja sen toteutuminen tulee olla täysin selvää kunkin yksittäisen tehtävän osalta. Tämän edellytyksen tulee täyttyä sekä julkisena toimintana harjoitettavan virkamiestoiminnan kuin myös työsuhdemuotoisesti suoritettavan työn osalta. Tarkentamisen osalta tulee huomioida, että työn suorittamista työsuhteessa ja virkasuhteessa ei ainakaan kaikissa tilanteissa voi samaistaa täysin, mitä tulee virkavastuuseen. Työsuhteessa tehtäviin julkisoikeudelliseen virkavastuun piiriin mahdollisesti kuuluvien tehtävien osalta saattaa olla tarve erillis-/lisäsääntelylle, jossa todetaan virkavastuun piiriin kuuluvat tehtävät tai vastuualueet. Virkavastuun piiriin saattaa nykyäänkin kuulua henkilöitä, jotka eivät tosiasiallisesti käytä merkittävästi julkista valtaa. Edelleen virkavastuuta koskevaa lainsäädäntöä uusittaessa tulisi ottaa huomioon entistä paremmin kunkin virkavastuussa olevan henkilön aidot mahdollisuudet henkilökohtaisesti vaikuttaa tekemiinsä tehtäviin ja päätöksiin. Virkavastuun ulottaminen esim. mekaanista tai sen luonteista työtä tekeviin, tai toisaalta vahvan ja jatkuvan työnjohdon alla työtä tekeviin henkilöihin ei ole välttämättä tarkoituksenmukaista. Heidän mahdollisuutensa vaikuttaa tosiasiallisesti vastuun kannalta merkityksellisiin edellytyksiin on vähäinen (suoritetaan tehtävät esimiesten ohjeistamalla tavalla).

Virkavastuu on perinteisesti ollut rikosoikeudellisen vastuun piirissä, kun taas työsuhdepuolella saattaa olla käytössä sen lisäksi tai sijaan virkamies- ja työoikeudellisia toimenpiteitä. Toimenpide-ehdotuksissa tulee huomioida näiden osalta muotoutunut käytäntö.

Tuleeko rikosoikeudellisessa virkavastuussa säilyttää laaja ja suppea virkavastuu, vai tuleeko virkavastuun eri henkilöryhmissä olla yhtä laajaa?

Virkavastuun osalta tulisi huomioida, että eri henkilöstöryhmissä virkavastuu voi olla laajuudeltaan erilaista. Erityisesti tämä tulee huomioiden niiden työntekijöiden osalta, jotka toimivat pääosin pelkkien ohjeiden mukaan, eikä heillä ole mahdollisuutta tehdä itsenäisesti merkittäviä päätöksiä. Suppean virkavastuu asioita voitaisiin sisällyttää myös rikoslain sijaan muuhun lainsäädäntöön, mikäli oikeusvarmuuden toteutuminen voidaan varmistaa myös näiden asioiden osalta esimerkiksi riittävin valitusmahdollisuuksin.

Tuleeko rikosoikeudellisen virkavastuun aineellisena keskeisperusteena julkisen vallan käyttämisen (RL 40:11 5 kohta) sijaan olla julkisen hallintotehtävän/julkisen tehtävän hoitaminen?
Julkisin varoin tehtäviä hoidettaessa eli julkisen hallintotehtävän tai julkisen tehtävän hoitaminen on paremmin nykyaikaan sopiva ilmaisu. Muutos tarkentaa myös tilanteita, joissa julkisen vallan käyttämistä on käytännössä siirretty ulkoistetuille toimijoille. Termimuutos selkeyttää ja lisää kansalaisten oikeusturvaa tällaisessa tilanteessa. Virkavastuun ollessa tehtäväkohtaista on myös paremmat edellytykset huomioita virkavastuuta tehtäväkohtaisesti. Tällöin voidaan ottaa paremmin huomioon esimerkiksi ko. tehtävän itsenäisen päätäntävallan rajoitukset.

Huomioita rikosoikeudellisen virkavastuun henkilöryhmistä?

Tältä osin viittaamme alussa lausumaamme, että virkavastuun henkilöstöryhmien soveltamisala ja muut vastuun määräytymiseen mahdollisesti vaikuttavat seikat ovat etukäteen selkeästi lainsäädännöstä luettavissa ja niiden soveltaminen on selkeää ja ennakoitavaa. Säännösten kohteena olevien virkavastuulla toimivien tahojen tulee olla tietoisia heitä koskevan lainsäädännön soveltuvuudesta ja sen sisällöstä.

Voitaisiinko rikosoikeudellisen virkavastuusääntelyn rakennetta kehittää huomioon ottaen rikosoikeudellinen laillisuusperiaate?

Laillisuusperiaatteen toteuttaminen pääperiaatteena suositeltava. Ns. Blankosääntelyä joudutaan varmaan jatkossakin käyttämään jossakin määrin. Oikeusturvaa ei kuitenkaan tule vaarantaa blankosäännöksillä, joiden viimekätistä soveltamiskäytäntöä ei pystytä riittävästi arvioimaan etukäteen, tarkentamaan toimivalla tavalla perusteluteksteillä tai soveltamisohjeistuksella jne. Virkavastuun piiriin kuuluvien organisaatioiden tulisi myös nykyistä paremmin perehdyttää virkamiehiään ja työntekijöitään virkavastuuasioihin sekä yksittäisen työn suorittajan että organisaation tasolla. Tämän tulisi olla osa vakituista henkilöstön koulutustoimintaa ja osa jokaista työhön perehdytystä.

Näkemyksenne rikoslain ulkopuolisista rikosoikeudellista virkavastuuta koskevista säännöksistä?

Rikosoikeudellisesta vastuusta tulisi lähtökohtaisesti säätää rikoslaissa. Mikäli rikosvastuusta on kuitenkin säädetty rikoslain ulkopuolella, tulee säädösten noudattaa vähintään samaa tarkkuutta ja täsmällisyyttä kuin rikoslain säännöstenkin.

Mahdollisia kehittämistarpeita rikoslain yksittäisissä virkarikossäännöksissä?

Virkarikosten osalta saattaisi olla tarpeen eräissä tilanteissa arvioida myös työlainsäädännössä sovellettua isännänvastuuta. Tämä liittyy edellä mainittuihin työn suorittajan tosiasiallisiin valtuuksiin ja toimintamahdollisuuksiin vaikuttaa käsittelemänsä asian lopputulokseen. Mikäli virkavastuulla suoritettava työ on tarkasti etukäteen määriteltyä mahdollisine ratkaisuvaihtoehtoineen, kuuluu vastuukin tältä osin ohjeistuksia laatineelle taholle.

Mahdollisia kehittämistarpeita virkarikosten seuraamuksissa?

Virkarikosten seuraamuksiin vaikuttaa ensinnäkin virkarikostapausten ilmitulo. Seuraamusten toteutumiseksi konkreettisissa virkarikostilanteissa tulisi kehittää ilmitulo- ja ilmoitusjärjestelmiä sekä ylläpitää ja kehittää viranomaisten selvittämis- ja tutkintaresursseja.

Arvionne arviomuistiossa esitetyistä ehdotuksista?

Ehdotukset ovat pääsääntöisesti kannatettavia edellä mainituin lisähuomioin. Työpaikkojen henkilöstöedustajien osalta pyydetään kiinnittämään huomiota, että henkilöstöedustajilla (kuten luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu) on työlainsäädännössä säännöksiä irtisanomissuojasta ja muista oikeuksista tehtävän hoitamiseen liittyen. Näiden perusteena on turvata henkilöstöedustajan asema hänen suorittaessaan työntekijöiden edunvalvontatyötä. Nämä oikeudet on syytä huomioida mahdollisten virkarikosepäilytutkimusten ja seuraamusten täytäntöönpanon yhteydessä.

Arvionne selvityksessä esitetyistä ehdotuksista?

Ks. ed.

Muita huomioita

Ei ole.

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry