Valtioneuvoston selvitys Suomen EU-politiikan avaintavoitteista 2015
(E 147/2014 vp)
Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta
tyv@eduskunta.fi
Kiitämme mahdollisuudesta lausua valtioneuvoston selvityksestä, joka koskee Suomen EU-politiikan avaintavoitteita vuonna 2015. Alkava vuosi on juhlavuosi: Suomen EU-jäsenyyden alkamisesta tulee kuluneeksi kaksikymmentä vuotta 1.1.2015.
Yleistä
Selvityksestä tulee hyvin esille kasvun ja työllisyyden merkitys Euroopan unionille ja sen jäsenmaille. Lisäksi valtioneuvosto tuo hyvin esille, että keskustelua EU:n sosiaalisesta ulottuvuudesta on tärkeää jatkaa uuden komission kaudella. On hyvä, että selvityksessä on eri kohdissa viitattu työntekijöiden suojeluun, sosiaaliseen suojeluun, tasa-arvoon ja työsuojelun kehittämiseen.
Selvityksessä olisi voitu viitata Euroopan komission puheenjohtaja Junckerin ohjelmaan myös siltä osin, kun siinä työllisyyden ja kasvun lisäksi korostetaan oikeudenmukaisuutta ja demokratiaa. Junckerin ohjelman mukaan kriisin aikana on sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta ollut puutetta. Junckerin ohjelmassa kuvataan myös sitä, miten EMU:a kehitetään. Valtioneuvosto olisi voinut tuoda esille näkemyksiään EMU:n kehittämisestä, paitsi taloudellisista ja poliittisista, niin myös sosiaalisesta näkökohdista. Valtioneuvosto olisi voinut käsitellä Suomen avaintavoitteita vielä enemmän ihmisten näkökulmasta. On tärkeää, että EU:n sosiaalinen puoli ei unohdu. Ensi vuonna tulee kuluneeksi 30 vuotta siitä, kun Belgian Val-Duchesse:ssa alkoi tapahtumakulku, joka johti sosiaalipolitiikan sopimukseen. Sosiaalipolitiikan sopimus liitettiin vuonna 1992 Maastrictin sopimukseen pöytäkirjana ja on sittemmin otettu sisälle perussopimus-artikloiksi. Sosiaalipolitiikkaanhan EU:ssa sisällytetään muun muassa sellaiset asiat kuin työoikeus, työsuojelu ja tasa-arvo.
Selvityksen alussa on hyvin todettu, että vuotta 2015 leimaa unionin toimielinten työn varsinainen käynnistyminen ja keskinäisten suhteiden määrittely. Tässä yhteydessä valtioneuvosto olisi voinut enemmän korostaa sitä, että Suomi haluaa toimia ja vaikuttaa sosiaalisemman Euroopan puolesta. Vielä ihmisläheisemmän EU:n korostaminen olisi tuonut selvitykselle painavuutta.
SAK:n mielestä on tärkeää, että kun EU:n perussopimuksia avataan tulevaisuudessa, niin samassa yhteydessä uusi sosiaalisten oikeuksien pöytäkirja liitettäisiin EU:n perussopimuksiin. Pöytäkirjassa todettaisiin, että taloudelliset oikeudet eivät EU:ssa ole sosiaalisten oikeuksien yläpuolella.
Kasvu ja työllisyys
SAK on sitä mieltä, että työllisyyden parantaminen ja kasvu pitää olla avaintavoitteena vuonna 2015. SAK haluaa työllisyyden ja kasvun kohdalla korostaa myös työpaikkojen laatua ja ihmisten hyvinvointia. Nyt valtioneuvoston selvitys keskittyy kasvun ja työllisyyden tarkasteluun kilpailukyvyn näkökulmasta. Valtioneuvoston selvityksessä olisi voitu kestävien työpaikkojen lisäksi korostaa työpaikkojen laatua eli sitä, että ne ovat kunnon työpaikkoja (decent jobs). Puheenjohtaja Junckerin ohjelmassa korostetaan kunnon työpaikkojen merkitystä. Junckerin ohjelmassa korostetaan myös työntekijöiden taitojen merkitystä. Valtioneuvosto olisi voinut Euroopan kilpailukyvyn kannalta nimenomaan tuoda esille työntekijöiden osaamisen merkitystä.
Selvityksessä todetaan, että ”kilpailukykyvaikutuksia tulee arvioida horisontaalisesti kaikilla politiikka-alueilla, jotta eri sektoreiden sääntelyn yhteisvaikutukset voidaan tunnistaa ja huomioida nykyistä paremmin”. Selvityksessä ei oteta kantaa muiden vaikutusten arviointiin. Olisiko tässä kohdassa voitu korostaa myös sosiaalisten vaikutusten arviointia ja esimerkiksi työllisyysvaikutuksia?
Digitaalisaation kohdalla selvityksessä olisi voitu mainita tietosuojakysymykset.
Selvityksessä tuodaan esille nuorten työllisyys-ongelmat. Olisi voitu tuoda esille myös pitkäaikaistyöttömyys. Junckerin ohjelmassa tuodaan esille, että kriisin aikana kuusi miljoonaa ihmistä menetti työpaikkansa. EU:n tätä todellisuutta olisi voitu valottaa selvityksessä vielä enemmän.
Rakenteelliset uudistukset on mainittu selvityksessä. Mitä rakenteellisia uudistuksia valtioneuvosto tarkoittaa? Selvitys ei anna niille tarkempaa sisältöä. SAK korostaa, että työmarkkina-asioissa päätöksenteko on työmarkkinajärjestöillä. Työmarkkinajärjestöjen autonomiaa on kunnioitettava.
Selvityksessä on käsitelty vapaakauppaneuvottelujen edistämistä kasvun ja työllisyyden vahvistamiseksi. Lausuntomme liitteenä on palkansaajakeskusjärjestöjen yhteinen TTIP-lausunto, jossa on käsitelty myös työelämän perusperiaatteiden ja – oikeuksien edistämistä TTIP-neuvotteluissa.
Selvityksessä on viitattu myös henkilöiden vapaaseen liikkuvuuteen. Työvoiman liikkuvuudessa pitää turvata myös yhdenvertaiset edut.
Sääntely
Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3 artiklan 3. kohdan mukaan unioni toteuttaa sisämarkkinat ja pyrkii Euroopan kestävään kehitykseen, jonka perustana ovat tasapainoinen talouskasvu ja hintavakaus, täystyöllisyyttä ja sosiaalista edistystä tavoitteleva erittäin kilpailukykyinen sosiaalinen markkinatalous sekä korkeatasoinen ympäristönsuojelu ja ympäristön laadun parantaminen. Se edistää tieteellistä ja teknistä kehitystä. Unioni mm. torjuu sosiaalista syrjäytymistä ja syrjintää sekä edistää yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta ja sosiaalista suojelua, naisten ja miesten tasa-arvoa. Unioni pyrkii tavoitteisiinsa perussopimuksissa sille annetun toimivallan mukaisesti. Perussopimus myös toteaa, mitkä elimet toimivat EU:ssa lainsäätäjänä niille annetun toimivallan mukaisesti.
EU-lainsäädäntö on väline toteuttaa perussopimuksen mukaista toimivaltaa. EU-lainsäädäntö ei ole itseisarvo. Valtioneuvosto olisi voinut kuvata enemmän sitä, mikä on EU:n toiminnan perusta sen arvojen toteuttamiseksi. Olisi hyvä puhua sääntelystä sen sisällön kautta. Suomi voisi korostaa muun muassa EU:n tavoitetta tavoitella sosiaalista edistystä. Tällä voitaisiin edesauttaa ihmisten tulevaisuudenuskoa ja rakentaa EU:ta ihmisläheisemmäksi. Valtioneuvosto voisi korostaa, että se haluaa suojella kansalaisia ja työntekijöitä. EU:n perussopimukset antavat toimivallan luoda vähimmäissääntelyä mm. työoikeuden alalla. Sääntelyä on oltava, jotta kaikki työntekijät olisivat saman vähimmäissääntelyn piirissä eikä sosiaalista polkumyyntiä tapahtuisi. Työlainsäädännöllä turvataan työsuhteen heikompaa osapuolta eli työntekijää. Työ- ja sosiaalilainsäädäntö on pääosin ns. minimilainsäädäntöä, jonka osalta sääntelyä ei pidä vähentää.
SAK on yhdessä muiden palkansaajakeskusjärjestöjen kanssa suhtautunut lähtökohdiltaan myönteisesti tavoitteeseen, että yritysten hallinnollista taakkaa voidaan vähentää muun muassa sähköistämällä palveluita sekä helpottamalla voimassa olevia ilmoitusvelvollisuuksia, ohjeita ja käytäntöjä yksinkertaistamalla.
On erinomaista, että valtioneuvoston selvityksessä on todettu, että ”on huolehdittava kuluttajien ja työntekijöiden suojelusta sekä terveys- ja ympäristönäkökohdista”.
Selvityksessä (s. 5) todetaan, että ”EU-säädösten täytäntöönpanon yhteydessä kiinnitetään erityistä huomiota siihen, ettei mahdollista kansallista liikkumavaraa käytetä niin, että se johtaa suhteettomaan hallinnolliseen taakkaan tai muulla tavoin heikentää kilpailukykyä tai työllisyyttä.” Todetaan lisäksi, että ”Myös sääntelyn hyödyt yhteiskunnalle ja yrityksille tulee huomioida.” Viittaamme siihen, mitä edellä olemme todenneet työntekijöiden suojelusta.
Työntekijöiden suojelemisessa ei ole mitään perustetta vähentää sääntelyä. Tarkoituksenmukainen sääntely tarkoittaa työsuojelumielessä samankaltaista kohtelua riippumatta työpaikan koosta, toimialasta, alueellisesta sijainnista tai muusta rakenteellisesta tekijästä. Kyse on ensisijaisesti työntekijöiden turvallisuudesta ja terveyden suojelemisesta mutta myös yritysten ja työyhteisöjen tasa-arvoisesta kohtelusta.
Selvityksessä on todettu, että ”EU-sääntelyn mahdollistamia kilpailukykyä ja työllisyyttä turvaavia poikkeusmenettelyjä hyödynnetään kansallisessa toimeenpanossa, erityisesti pk-yritysten osalta”. Mitä valtioneuvosto tarkoittaa poikkeusmenettelyillä erityisesti pk-yritysten osalta?
Selvityksessä on mainittu kevyemmän sääntelyn jalkauttaminen kaikille politiikka-aloille, ja että erityisesti tulisi keskittyä hankkeisiin, joissa on saatavissa selkeitä kilpailukyky-, kasvu- ja työllisyysvaikutuksia. On hyvä, että valtioneuvosto on tässä yhteydessä maininnut kasvun ja työllisyyden. Valtioneuvosto olisi voinut mainita myös tässä yhteydessä työntekijöiden oikeudet.
On hyvä asia, että selvityksessä viitataan myös siihen, että parlamentti tekisi tarvittaessa muutosehdotuksia koskevia täydentäviä vaikutusarviointeja.
EU ja ulkomaailma
Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3 artiklan 1. kohdan mukaan unionin päämääränä on edistää rauhaa, omia arvojaan ja kansojensa hyvinvointia. Valtioneuvosto on tuonut aiheellisesti esille sen, että EU:n naapurustossa on sosiaaliseen kehitykseen liittyviä haasteita. Sosiaalisesta epäoikeudenmukaisuudesta voi kummuta turvallisuutta uhkaavia riskejä. On hyvä, jos EU:n toimielimet, kuten Euroopan komissio, käyvät keskusteluja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden edistämisestä muun muassa Kansainvälisen työjärjestö ILO:n kanssa.
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry