Valtioneuvoston selonteko ”Eettistä tietopolitiikkaa tekoälyn aikakaudella”
SAK:n lausunto valtiovarainministeriölle
Valtiovarainministeriö
www.lausuntopalvelu.fi
VM/2527/00.01.00.01/2017
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry lausuu seuraavasti:
Yleiset kommentit luonnoksesta
Selonteko avaa keskustelun tärkeään ja ajankohtaiseen aiheeseen. SAK katsoo, että se kokonaisuudessaan huomioi eri näkökulmat ja nostaa esiin eri toimijoiden kuten kansalaisten, julkisen- ja yrityssektorin sekä kolmannen sektorin näkökulmaa teknologisoituvan toimintaympäristön tuomiin haasteisiin.
Oleellista jatkossa on, että tekoälyn kohdalla toimintaa ohjaa selkeä ja vahva tietopolitiikka. Näin tekoälyn tuomat hyödyt saadaan mahdollisimman laajasti kaikkien yhteiskunnan jäsenten käyttöön sosiaalisesti, eettisesti ja ympäristön kannalta kestävällä tavalla.
1 Johdanto
Yleiskuvauksen osalta johdanto tavoittaa tilannekuvan ja toimintaympäristön muutoksen.
2 Kansainväliset näkymät
Tekoälyn käyttöön liittyvät eettiset kysymykset tulee nähdä sen käyttöönoton ja kehittämisen lähtökohtana niin kasallisella kuin kansainvälisellä tasolla. Uuden teknologian myötä mahdollisuudet löytää ratkaisuja sosiaalisesti kestävään ja osallistavaan arkeen monipuolistuvat. Toiselta puolen tarve sääntelyllä ja sen tarkoituksenmukaiselle kohdentamiselle saa myös uusia muotoja.
SAK katsoo, että kuvaus kansainvälisistä näkymistä tavoittaa oleellisen kehityssuunnan. Tietopolitiikan rakentaminen kansainvälisessä yhteistyössä ihmis- ja perusoikeuksien ja ihmislähtöisyyden varaan on erittäin hyvä lähtökohta, jota tulee korostaa kehittämistyössä.
3 Suomen tilanne
Selonteossa Suomelle asetetaan eettisen kehikon rakentajan roolia. SAK pitää tavoitetta hyvänä. Yhteiskunnan hyvinvointi tulee nähdä osana tekoälyn soveltamista ja tietopolitiikkaa.
Suomen on vahvuutena hyvä koulutusjärjestelmä, joka takaa perusedellytyksen kaikille kansalaisille uuden oppimiselle elinikäisen oppimisen periaatteiden mukaisesti. Uusi, alati nopeammin kehittyvä teknologia haastaa kuitenkin paitsi yksilöä, myös koulutusjärjestelmää.
Erityinen haaste muutos on aikuisväestön osaamiselle ja osaamisen johtamiselle. Suomessa on edelleen noin puoli miljoonaa aikuista, joilla on puutteita perustaidoissa. Heidän selviytymisensä muuttuvassa toimintaympäristössä on haaste, jonka ratkaisemiseksi osaamisen keittämiseen tarvitaan paitsi rakenteellista kehittämistyötä myös henkisen muutosvalmiuden tukemista. Työssä käyvän väestön osaamisen kehittämisen mahdollistaminen ja jatkuvaan oppimiseen motivoiminen haastaa paitsi koulutusjärjestelmää ja ohjausta myös työpaikkatasolla osaamisen johtamista kohti uusia ratkaisuja ja toimintamalleja.
4.1 Tieto käyttöön
Kappaleessa painotetaan tiedon käyttöön saamista kilpailukyvyn vahvistamiseksi. SAK pitää kappaletta perusteltuna, mutta katsoo, että tietoturvallisuusnäkökulma tulee ottaa huomioon kaikessa kehittämistyössä. Muun muassa kysymykset siitä mitä tietoa, kuka sitä käyttää ja mihin tarkoitukseen tulee olla selkeästi määritelty niin yksilön kuin yhteiskunnan oikeuksien ja turvallisuuden kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla.
4.2 Etiikka ohjaa valintoja
Eettisten ohjeistusten luominen ja lainsäädäntötyö ovat molemmat oleellisia työkaluja, jotta kansalaisten oikeudet turvataan ja väärinkäytökset minimoidaan. SAK pitää tärkeänä lähtökohtana tietopoliittisten valintojen ja eettisen arvopohjan vahvistamista.
Ihmis- ja perusoikeuksien, kansalaisten osallisuuden, järjestelmien vastuullisuuden, luottamuksen rakentamisen ja kansalaisten turvallisuuden takaaminen tulee asettaa ensisijaisiksi tavoitteiksi.
Koska tekoäly ja digitalisaatio heijastuvat kaikilla yhteiskunnan ja työelämän sektoreilla, tulee käytännön kehittämistyössä eri hallinnonalojen yhteistyö, kansalaisyhteiskunnan ja muiden toimijoiden osallistaminen ottaa työskentelyssä huomioon.
4.3 Ihmisen ja koneen vuorovaikutus
Tekoälypalveluiden osalta läpinäkyvyys ja selkeys ovat ensiarvoisen tärkeitä yhdenvertaisen kohtelun sekä yleisen luottamuksen varmistamiseksi. Tietoperustan on oltava avointa. Yksilönturvan näkökulmasta on oleellista, että ratkaisujen eettiset, moraaliset ja yksityisyyteen liittyvät kysymykset otetaan huomioon.
4.4 Osaaminen, osallisuus ja luottamus
Tekoälyn ja uusien teknologioiden haasteet ja mahdollisuudet koskevat kaikkia toimialoja, jolloin elinikäisen oppimisen tavoitteet tulee nähdä pitkän aikavälin investointina ja osana hyvinvointia.
Globaali vastuu ja kestävän kehityksen linjaukset tulee nähdä osana kansallista ja kansainvälistä kehittämistoimintaa. SAK antaa suuren arvon sille, että toimenpiteitä kohdennetaan heikommassa asemassa olevien osallisuuden kokemuksen ja osallistumismahdollisuuksien vahvistamiseen.
Suomella on kehittynyt koulutusjärjestelmä, jolla on kyky vastata tekoälyn asettamiin osaamisen haasteisiin. Koulutuksella ja jatkuvalla oppimisella on huolehdittava, että koulutuksesta valmistuneilla on valmiudet hyödyntää osaamistaan ja kehittää sitä edelleen eri toimialoilla. Oppimaan oppimisen perustaidon rakentavat pohjan myöhemmälle osaamisen kehittämiselle ja elämässä ja työelämässä selviytymiselle.
Kuitenkin Suomessa on edelleen noin puoli miljoonaa aikuista, joilla on puutteita luku-, matemaattisissa ja tietoteknisissä taidoissa. SAK on ajanut perustaitotakuuta keinona aikuisväestön osaamistason ja koulutuksen tasa-arvon kohentamiseen. Tässä vastuu on eri koulutusasteiden toimijoilla niin ammatillisessa koulutuksessa, ammattikorkeakouluissa kuin korkeakouluilla ja yliopistoillakin.
Digitalisaation ja tekoälysovellusten kehitys voi johtaa yksilöiden eriarvoistumiseen ja heikentää osan asemaa työmarkkinoilla. Erityisen haavoittuvia ovat vähän koulutusta saaneet sekä maahanmuuttajat. Nykyinen koulutusjärjestelmä ei aina pysty kyllin nopeasti reagoimaan tällaisiin osaamisvajeisiin, erityistarpeisiin ja kysynnän muutoksiin. Yhteistyötä eri koulutusasteiden ja etenkin vapaan sivistystyön kanssa tulee kehittää ja luoda uusia malleja myös lyhytkestoiselle koulutukselle.
Uuden teknologian myötä mahdollistuu myös keinoja entistä paremmin tunnistaa erilaisia ohjauksen tarpeita tai ura- ja koulutusmahdollisuuksia. SAK katsoo, että näiden ohjaus- ja oheispalveluiden kehittämiselle sekä ennakointitiedon hyödyntämiselle on muutoksessa erityinen tarve.
4.5 Vahvistetaan tietotalouden kilpailukykyä
Tietotaloudessa innovaatiot ovat olennainen kilpailukyvyn tekijä. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta tulee nähdä yhdessä jatkuvan oppimisen politiikkatointen kanssa pitkän aikavälin kasvun ja hyvinvoinnin investointeina.
Eettisesti kestävän työelämä näkökulmasta erilaiset oikeudelliset, sosiaaliturvaan ja osaamisiin liittyvät kysymykset tulee ottaa huomioon. Hyvien ominaisuuksien kääntöpuolena uusien teknologioiden käyttöönotolla on myös eriarvoistavia ja tulonjakovaikutuksia. Teknologian kehitys muuttaa elinkeinorakennetta, työtehtäviä ja niiden sisältöjä sekä työsuhteen muotoja. Tekoälyn ennustetaan vaikuttavan myös korkean asiantuntijuuden tehtäviin. Siksi myös muutosturvan keinot ja merkitys korostuvat. SAK katsoo, että oikeudenmukainen siirtymä tekoälyaikakauteen tulee nähdä osana kansalaisten perusoikeuksia.
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry