Uudistettu Euroopan sosiaalinen peruskirja; Suomen viides määräaikaisraportti
Ulkoasiainministeriö
Oikeuspalvelu
Ihmisoikeustuomioistuin- ja sopimusasioiden yksikkö (OIK-40)
PL 411
00023 Valtioneuvosto
Lausuntopyyntönne 20.12.2010, HEL5956-84
Pyydettynä lausuntona Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry ja Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry toteavat viitekohdassa mainitun asian osalta seuraavaa:
Yleistä
Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitea on esittänyt Suomelle kysymyksiä Euroopan sosiaalisten oikeuksien peruskirjan (jäljempänä ESP) artiklojen täytäntöönpanosta. SAK ja STTK toteavat, että Suomen määräaikaisraportissa ei ole vastattu kaikkiin sille esitettyihin kysymyksiin. Esimerkiksi työaikalainsäädännön osalta Suomi ei ole sosiaalisten oikeuksien komitean pyynnöstä huolimatta arvioinut sitä, onko työaikalain 29 §:n 2 momentti ESP:n mukainen.
Suomen raportissa ei ole myöskään käsitelty työssään säteilylle altistuvien työntekijöiden työolojen laadun turvaamiseen liittyviä seikkoja (2 artiklan 4 kappale), työntekijöiden velvollisuutta työskennellä enemmän kuin 12 päivää peräkkäin (2 artiklan 5 kappale) eikä sitä, miten vastuu häirintätapauksissa jakautuu eri toimijoiden kesken (26 artiklan 1 kappale). Näin ollen SAK ja STTK katsovat, että Suomen tulisi vielä täydentää raporttia siltä osin kuin ESP:n sosiaalisten oikeuksien komitean kysymyksiin ei ole vastattu.
Artiklakohtaiset kommentit:
4 artikla; Oikeus kohtuulliseen korvaukseen
Perhepäivähoitajien ylityökorvausten nykyinen määräytymistapa asettaa kodeissaan työtä tekevät perhepäivähoitajat eri asemaan suhteessa kunnan työtiloissa työskenteleviin perhepäivähoitajiin. Saman työntekijäryhmän välisiä palkkauseroavaisuuksia ei SAK:n ja STTK:n näkemyksen mukaan voida pitää ESP:n kirjausten mukaisina.
6 artiklan 4 kappale; Kollektiivinen neuvotteluoikeus
Suomi on viitannut raportissaan työtuomioistuimen ratkaisuun TT 2007-105 (ään.), jonka mukaan joukkoirtisanoutuminen ei ollut työtaistelutoimenpiteenä sallittu siltä osin kuin joukkoirtisanoutumisen piirissä oli viranhaltijoita.
SAK ja STTK pitävät vallitsevaa oikeustilaa kuitenkin epäselvänä. ESP:n sosiaalisten oikeuksien komitea on toistuvasti todennut, että virkamiesten lakko-oikeutta pitäisi tarkastella heidän tehtäviensä luonteen eikä oikeudellisen asemansa näkökulmasta. Niillä virkamiehillä, jotka eivät käytä julkista valtaa, tulisi näin ollen olla täysimääräiset työtaisteluoikeudet. Suomen virkaehtosopimuslaki vaikuttaisi siten olevan ristiriidassa ESP:n kanssa.
21 artikla; Oikeus tiedonsaantiin ja yhteisiin neuvotteluihin
SAK ja STTK toteavat lisäyksenä Suomen määräaikaisraporttiin, että yhteistoiminta-asiamiehen valvonta ulottuu ainoastaan yhteistoimintalain noudattamiseen. Yhteistoimintalakia sovelletaan yrityksessä, jonka työsuhteessa olevien työntekijöiden määrä säännöllisesti on vähintään 20. Sen sijaan yhteistoimintaa julkisen sektorin työpaikoilla yhteistoiminta-asiamies ei valvo.
26 artikla 2 kappale; Oikeus ihmisarvoiseen kohteluun työssä
SAK ja STTK toteavat täydennyksenä Suomen määräaikaisraporttiin, että yhdenvertaisuuslakia ollaan uudistamassa. Uudistamistyö jatkunee kevään 2011 eduskuntavaalien jälkeen.
SAK ja STTK huomauttavat myös, että nyt voimassa olevan yhdenvertaisuuslain mukaan ketään ei saa syrjiä iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden, sukupuolisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella (yhdenvertaisuuslaki 6 §). Sen sijaan hyvitystä ei ole mahdollista saada kuin iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai sukupuolisen suuntautumisen perusteella tapahtuneen syrjinnästä (yhdenvertaisuuslaki 9 §). Näin ollen yhdenvertaisuuslain 9 §:n luettelo hyvitykseen oikeuttavista syrjintäperusteista on suppeampi kuin lain 6 §:n luettelo kielletyistä syrjintäperusteista.
Esimerkiksi tapauksessa KKO 2010:93 syrjinnän todettiin sinänsä tapahtuneen, mutta hyvitystä ei kuitenkaan tuomittu maksettavaksi, koska yhdenver-taisuuslain 9 §:n mukaan hyvitystä ei suoriteta yhdistys- tai ammattiyhdistystoimintaan osallistumisen perusteella tapahtuvasta syrjinnästä. SAK:n ja STTK:n käsityksen mukaan Suomen oikeustila ei tältä osin vastaa ESP:n kirjauksia.
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry
Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry