U18/2012 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi (ammattipätevyysdirektiivin muuttaminen)

Eduskunnan sivistysvaliokunta
00102 Eduskunta

Pyydettynä lausuntonaan ammattipätevyyden tunnistamisesta annetun direktiivin muuttamisesta Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö toteaa seuraavaa.

Ammattipätevyyden tunnustamisen parantaminen on tarkoituksenmukaista työvoiman vapaan liikkuvuuden edistämisessä. Direktiivi ja eurooppalainen ammattikortti voivat helpottaa liikkuvuuteen liittyvien ongelmien ratkaisemista. SAK suhtautuu myönteisesti osaamisen tunnustamista edistäviin toimiin ja näkee ne keinona lisätä liikkuvuutta vastuullisella tavalla.

SAK kannattaa Opetus- ja kulttuuriministeriön esitystä Suomen kannaksi. Sen näkökulmat ovat hyviä ja keskeisin osin samansisältöisiä kuin SAK:n asiasta aiemmin antama lausunto.

Ammattikortti

SAK näkee myönteisinä ammattikortin tuomat hyödyt, mutta SAK ei ole vakuuttunut siitä, että nykykäytännön mukaisesti esiintyvät väärinkäytökset vähenisivät sillä, että ammattikortti myönnettäisiin siinä maassa, jossa pätevyys on hankittu. Tämäkään käytäntö ei takaisi sitä, että korttia ei voi väärentää tai että kortissa luvattu pätevyys on kortin haltijalla olemassa.

SAK:n mielestä tavoitteena tulee olla, että Euroopassa on yksi ja yhtenäinen kortti ammattitaidon todentamiseksi ja osoittamiseksi. Siksi Europassin ja ammattikortin välinen suhde on määriteltävä selkeästi, eikä niiden välille saa jäädä päällekkäisyyttä. Myös ammattikortin lisäarvo tutkintotodistukseen nähden on selvitettävä. Ammattikorttia kehitettäessä sen myöntämisestä vastuulliseksi tahoksi on syytä määritellä viranomainen.

Ammattikortti linkittyisi sisämarkkinoiden tietojen vaihtojärjestelmään (IMI). SAK kannattaa IMI-järjestelmän hyödyntämistä ammattikortin ja ammattipätevyyden tunnustamista koskevien tietojen vaihdossa. Käytön pakollisuus vaikuttaa perustellulta. On kuitenkin varmistettava, että joustavuusehdotukset eivät vaaranna laadun ja oikeusturvan toteutumista. Lisäksi on huolehdittava muutoksenhakumahdollisuudesta ja toimivaltaisten viranomaisten resursseista.

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

SAK näkee ongelmana miten muun kuin kokonaisen tutkinnon tuottama pätevyys todennetaan. Työuran aikana kertyvä osaaminen ei näkyisi kortissa. Työn kautta tapahtuva oppiminen on merkittävin väylä oppia uutta ja kehittää osaamista työuran aikana. On selvitettävä miten ammattikortti huomioi näin hankitun osaamisen.

Ammattikokemuksen huomioiminen vaatii toimivan osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen järjestelmän. Osatutkinnot ovat keskeinen osa tutkintojärjestelmän joustavuuden kannalta, mutta voivat olla haasteellisia vertailtavuuden näkökulmasta. Suomessa osaamisen voi näyttää ammatillisen koulutuksen puolella näyttötutkinnoilla.

Vaikka ammattipätevyyden tunnustamiskäsittelystä esitettyihin käsittelyaikoihin on esitetty pidennyksiä, SAK suhtautuu niihin edelleen kriittisesti. Samoin säännös hiljaisesta tunnustamispäätöksestä on esitetty muutettavaksi tietyin osin, mutta tästä huolimatta SAK vastustaa edelleen säännöksen soveltamista käytäntöön.

Osittaisen pätevyyden periaatteeseen SAK suhtautuu kriittisesti. Osittainen pätevyys ei sovellu sosiaali- ja terveysalalle ja direktiiviin pitää kirjata poikkeamismahdollisuus. Tietyillä yksittäisillä aloilla ja ammateissa osittainen pätevyys voi olla hyödyllinen, mutta nämä pitää katsoa poikkeustapauksiksi.  

Hälytysjärjestelmä ja valvonta

SAK katsoo, että hälytysjärjestelmä on äärimmäisen tärkeä, erityisesti aloilla, joissa kyse on potilasturvallisuuden kannalta keskeisistä tehtävistä. Keskeistä on, että jäsenvaltioilla on velvollisuus ilmoittaa ongelmista välittömästi. SAK kannattaa kielitaitosäännöstä koskevia täsmennyksiä tältä osin.

Työvoiman vapaan liikkuvuuden lisääntyminen lisää myös valvonnan tarvetta. Etenkin väliaikaista palveluiden tarjoamista koskevaan nykyiseen menettelyyn liittyy väärinkäytöksiä kuten urakoiden alihinnoittelua ja työehtosopimusrikkomuksia. Ongelmia esiintyy SAK:n käsityksen mukaan etenkin sellaisilla työpaikoilla, joiden työntekijät ovat Suomessa tilapäisesti ja työ pilkottu alihankintaketjuihin. Ilmenneisiin väärinkäytöksiin tulee SAK:n mielestä suhtautua vakavasti. Viranomaistyöhön ja valvontaan on oltava riittävät resurssit ja voimavarat.

Taloudelliset vaikutukset 

SAK katsoo, että direktiiviehdotuksen mukaiset taloudelliset vaikutukset sekä sen luomisesta ja ylläpidosta aiheutuvat kansalliset kustannukset tulee selvittää ennen direktiivin käyttöön ottoa ja laskelmat on saatettava kaikkien jäsenvaltioiden tietoon. 

Pedagoginen vapaus ja koulutuksen kehittäminen

Pedagogisen vapauden ja koulutuksen kehittäminen ei saa vaarantua. Harjoittelun sijoittamista ei tule säädellä direktiivillä, sillä niiden sijoittaminen tutkintoon ja toteuttaminen osana teoreettisia opintoja ovat keskeinen osa niin korkeakoulujen kuin ammatillisten koulutuksen järjestäjien pedagogista vapautta.

SAK korostaa, että koulutuspolitiikan alaan kuuluvista yksityiskohdista ei tule säätää ammattipätevyysdirektiivissä. Esimerkiksi opintoihin pääsyn edellytyksistä ja oppimääristä ei voi säätää direktiivillä. SAK katsoo, että vähimmäisvaatimusten harmonisointi voi Suomen kannalta olla ongelmallinen.  Monilla aloilla on Suomessa poikkeuksellisen korkea koulutustaso, eikä direktiivi saa edes välillisesti johtaa paineisiin laskea koulutustasoa tai kelpoisuusvaatimuksia.

Koulutus on ensisijaisesti jäsenvaltion oman kansallisen strategian toteuttamisen väline ja koulutuksen tavoitteet kaikilla koulutuksen tasoilla riippuvat runsaasti maan elinkeinorakenteen, työllisyyden ja kulttuurin erityispiirteistä.  SAK pitää tärkeänä, ettei direktiivi estä jäsenmaita kehittämästä jatkuvasti tutkintojaan ja tutkintojärjestelmiään työelämän tarpeita vastaaviksi.

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry