Hyppää sisältöön

s a k·fi Näistä puhutaan Lausunnot Työsuhteen päättymiseen liitty…

Lausunnot

Työsuhteen päättymiseen liittyvien suoritusten verotus

Lausunto Verohallinnon ohjeluonnokseen "Työsuhteen päättymiseen liittyvien suoritusten verotus"

Verohallinto
PL 735
33101 Tampere

A176/200/2014

Verohallinto on pyytänyt Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry:ltä lausuntoa ohjeluonnokseensa ”Työsuhteen päättymiseen liittyvien suoritusten verotus”. Lausuntona ohjeluonnokseen esitämme seuraavaa:

Verohallinnon ohjeluonnoksessa käsitellään erilaisten työnantajan maksamien työsuhteen päättymiseen liittyvien korvausten ja muiden suoritusten verotusta sekä palkansaajan tuloverotuksessa että työnantajan ennakkoperinnässä. Verohallinnon ohjeluonnoksen alussa selostetaan suoritusten verotusta koskevat yleiset periaatteet, jonka jälkeen ohjeessa käsitellään yksityiskohtaisesti erilaisten yksittäisten suoritusten verotusta. Verohallinnon ohjeluonnoksessa on huomioitu 1.1.2017 voimaantuleva lainsäädäntö.

Uuden ohjeen on tarkoitus korvata Verohallinnon ohjeet ”Työnantajan tuki yrittäjäksi ryhtyvälle työntekijälle” (Verohallinnon ohje Dnro A18/200/2012) ja ”Työnantajan tuki uudelleentyöllistymiselle” (Verohallinnon ohje Dnro 426/31/2008).

SAK pitää hyvänä, että Verohallinto antaa ajantasaisen ohjeensa koskien erilaisten työsuhteen päättyessä maksettavien korvausten ja suoritusten verotusta, koska tästä asiakokonaisuudesta herää usein kysymyksiä käytännön soveltamistilanteissa. Verohallinnon ohjeluonnos on asiasisällöltään hyvin kattava ja yksityiskohtainen.

SAK:n näkemyksen mukaan ohjeluonnos lähtökohtaisesti vastaa vakiintunutta verotus- ja oikeuskäytäntöä sekä työnantajan ennakkoperinnässä noudatettua menettelyä.

Esitämme ohjeluonnokseen yksityiskohtaisina kommentteinamme seuraavaa:

Sairasvakuutusmaksuja koskeva sääntely

SAK pitää tärkeänä ohjeluonnoksen kohtaa 3.2 Sairasvakuutusmaksuja koskeva sääntely. Käytännössä herää usein kysymyksiä siitä, mitä työnantajan ja työntekijän sosiaalivakuutusmaksuja erilaisista työsuhteen päättymisen yhteydessä maksettavista suorituksista on maksettava. Pidämmekin erittäin hyvänä, että tämä asiakokonaisuus on sairasvakuutusmaksujen osalta otettu huomioon läpi Verohallinnon ohjeluonnoksen, myös yksittäisten suoritusten käsittelyn yhteydessä. Mikäli mahdollista ohjeeseen voisi sisällyttää myös ao. kohdissa esimerkiksi viittaukset työnantajasuoritusten veroilmoituksen ja erityisesti työnantajan vuosi-ilmoituksen täyttöohjeisiin. Vaihtoehtoisesti ohjeeseen voisi lisätä esimerkkejä, joista löytyisi muun muassa työnantajan vuosi-ilmoituksen ao. kohdat, jotta myös työnantajailmoittaminen näiden erien osalta menisi oikein, ja vastaavasti työnantajien vuosi-ilmoitusten kautta tulevat tiedot olisivat valmiiksi oikein työntekijän esitäytetyllä veroilmoituksella.

Myös kohdan 3.5 Kokonaiskorvauksen osien tarkastelu yhteydessä oleva käytännönläheinen esimerkki helpottaisi lukijaa ohjetta sovellettaessa.

Korvaus työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä

Verohallinnon ohjeluonnoksessa on käsitelty työsopimuslain 12:2 §:n mukaisen työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä määrättävän vahingonkorvauksen verotusta. SAK:n näkemyksen mukaan aineettomasta vahingosta maksettava osuus työsopimuslain nojalla määrättävästä vahingonkorvauksesta tulisi vastoin ohjeluonnoksessa käsiteltyjen korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuissa ilmenevää kantaa katsoa verovapaaksi vahingonkorvaukseksi. Kyse on vastaavantyyppisestä työntekijälle aiheutuneesta kärsimyksestä maksettavasta vahingonkorvauksesta kuin yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolain mukaisissa korvauksissa. Koska kysymys on aineettomasta vahingosta maksettavasta korvauksesta, sitä ei ole saatu veronalaisen tulon sijaan ja näin ollen tuloverolain 78 §:n mukaisesti vahingonkorvausta ei tulisi katsoa työntekijän veronalaiseksi tuloksi.

Työsuhteen päättyessä voidaan maksaa vahingonkorvauksia myös työntekijän tekijänoikeudellisien moraalisten oikeuksien loukkaamisesta. Myöskään tällaisia immateriaalisista vahingoista maksettuja aineettomia korvauksia ei tule katsoa työntekijän veronalaiseksi tuloksi. Verohallinnon ohjeessa olisi hyvä käsitellä myös erillislakien, kuten tekijänoikeuslain perusteella, maksettavien korvausten verotuskohtelu.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolain mukaiset hyvitykset sekä yhteistoimintalainsäädäntöön perustuvat hyvitykset

Yhdenvertaisuuslain ja tasa-arvonlain mukaisten hyvitysten osalta Verohallinnon ohjeluonnoksessa esitetään, että ”työnantajan palkansaajalle maksaman suorituksen katsominen tuloverolain 78 §:ssä tarkoitetuksi verovapaaksi korvaukseksi edellyttää, että palkansaaja ja työnantaja selvittävät, että kysymyksessä on nimenomaan tasa-arvolain tai yhdenvertaisuuslain rikkomiseen perustuva korvaus. Muutoin suoritus katsotaan palkansaajan veronalaiseksi palkkatuloksi”.

Edelleen ohjeluonnoksen mukaan myös muu kuin tuomioistuimen korvaus voidaan katsoa verovapaaksi korvaukseksi, mutta ”pelkästään se, että palkansaaja ja työnantaja ovat keskinäisessä sopimuksessaan sopineet kysymyksessä olevan tasa-arvolakiin tai yhdenvertaisuuslakiin perustuva hyvitys”, ei riittäisi osoitukseksi siitä, että kyse on tuloverolain 78 §:ssä tarkoitetusta verovapaasta hyvityksestä. Verohallinnon ohjeluonnoksessa esitetään myös, että ”tuomioistuimen vahvistama sovinto ei myöskään yksinään riitä näytöksi hyvityksen verovapaudesta”.

SAK pitää Verohallinnon ohjeluonnoksessaan esittämää kantaa, että työnantajan ja palkansaajan pitäisi esittää edellä mainittujen sopimuksen tai tuomioistuimen vahvistaman sovinnon lisäksi myös muuta näyttöä siitä, että työnantaja on rikkonut tasa-arvolain ja yhdenvertaisuuslain säännöksiä, kohtuuttoman tiukkana, jotta maksettu korvaus hyväksyttäisiin verovapaaksi. Työntekijälle tällaisen muun näytön hankkiminen ja esittäminen voi käytännössä olla vaikeaa. Ja tarkoittaisiko tällainen vaatimus muusta näytöstä sitä, että Verohallinto käsitellessään työntekijän veroilmoitusta käytännössä ratkaisisi, onko työnantaja rikkonut edellä mainittujen lakien säännöksiä vai ei?

SAK:n näkemyksen mukaan työnantajan ja työntekijän välisen sopimuksen, jossa hyvityksestä on sovittu ja jolla työnantaja tosiasiassa myöntää rikkoneensa tasa-arvolain tai yhdenvertaisuuslain säännöksiä tulisi riittää vaadittavaksi selvitykseksi. Vastaava näkemyksemme koskee myös ohjeluonnoksen kohdassa 8.2. Yhteistoimintavelvoitteiden laiminlyönnistä maksettu hyvitys vaadittavasta selvityksestä esitettyä.

Kansainväliset tilanteet

Pidämme tärkeänä, että Verohallinnon lopulliseen ohjeeseen sisällytetään myös kansainvälisiä tilanteita koskeva asiakokonaisuus.

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry