Työeläkeindeksin palauttaminen takaisin palkkatasoindeksiksi
Eduskunta
Sosiaali- ja terveysvaliokunta
StV@eduskunta.fi
Lausuntopyyntö asiantuntijakuulemiseen perjantaina 17.2.2017 klo 10.00
KAA 4/2016 vp Työeläkeindeksin palauttaminen takaisin palkkatasoindeksiksi
Kansalaisaloitteessa esitetään lainsäädäntötoimiin ryhtymistä työeläkeindeksin palauttamisesta palkkatasoindeksiksi. Perusteluina aloitteen tekijät käyttävät työeläkkeen ansiosidonnaisuutta, oikeudenmukaisuutta, köyhyyskierteen ehkäisyä, itsetunnon säilymistä, muutoksen elvyttävää vaikutusta kansantaloudelle sekä näkemystä, että muutoksen kustannukset olisivat marginaaliset.
Palkansaajakeskusjärjestöt SAK, Akava ja STTK toteavat lausuntonaan seuraavaa:
Palkansaajajärjestöt ovat sitoutuneet vuonna 2017 voimaantulleessa eläkeuudistuksessa rahoituksen lähtökohtana siihen, että eläke-etuudet ja maksut ovat keskenään tasapainossa. Eläkeuudistuksen pohjalla olevat laskelmat on mitoitettu niin, että ne ottavat huomioon palkkojen kehityksen, eläkemenot sekä maksu- ja sijoitustulot pitkälle tulevaisuuteen. Laskelmat perustuvat nykyisen työeläkeindeksin käyttöön.
Syksyllä 2016 julkaistun, tuoreimman Eläketurvakeskuksen laskelman mukaan eläkejärjestelmän maksutulo on jäämässä lähivuosina odotettua pienemmäksi työllisyys- ja ansiotasokehityksen vuoksi. 2020-luvun alkupuolen jälkeen maksuun kohdistuu vajaan puolen prosenttiyksikön korotuspaine. Työeläkejärjestelmän rahoitukseen kohdistuu siis jo nyt lisäpaineita. Indeksimuutoksesta tehtyjen arvioiden mukaan työeläkerahastot loppuisivat 2060-luvulla, jos työeläkemaksua ei nostettaisi noin kuudella prosenttiyksiköllä.
Kansalaisaloitteessa esille nostettu eläkeläisköyhyys on huolestuttava ja epätoivottava asia. Viimeisimmissä tutkimuksissa eläkeläisten toimeentulon kehityksestä havaitaan eläkeläisten toimeentulon parantuneen kahdenkymmenen vuoden aikana. Edelleen eläkeläisten joukossa on kuitenkin jopa vakavaa aineellista puutetta kokevia henkilöitä. Kansalaisaloite ei kuitenkaan vastaa tähän tarpeeseen vaan muut keinot ovat tehokkaampia. Aloite ei koskekaan esimerkiksi takuueläkettä ja kansaneläkettä. Kansaneläkeindeksi seuraa puhtaasti kuluttajahintojen kehitystä.
Erityisen tärkeää palkansaajakeskusjärjestöille on sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus; se, että myös nuoret ikäluokat voivat luottaa saavansa työeläkkeen eläkeikään tullessaan. Eläkejärjestelmämme on osittain rahastoiva; valtaosa eläkemenosta katetaan työnantajilta ja työntekijöiltä perittävillä maksuilla. Eläkkeiden rahastoinnilla varaudutaan ikärakenteen muutokseen. Rahastoinnin avulla voidaan varautua siihen, että myös pieneneville, nuoremmille ikäluokille pystytään aikanaan maksamaan kohtuullinen eläke. Toteutuessaan kansalaisaloite horjuttaisi vakavasti sukupolvien välistä oikeudenmukaisuutta käyttämällä eläkerahastoja suunniteltua enemmän nyt eläkkeellä olevien ja lähellä eläkeikää olevien hyväksi.
Palkansaajat ovat maksaneet palkansaajan työeläkemaksua vuodesta 1993, jolloin se oli kolme prosenttia palkasta. Vuonna 2017 palkansaajan työeläkemaksu on 53-62 -vuotiailla 7,65 prosenttia, muilla 1,5 prosenttiyksikköä pienempi eli 6,15 prosenttia palkasta. Myös kokonaistyöeläkemaksu työnantajien osuus huomioiden on ollut aikaisempina vuosikymmeninä nykyistä huomattavasti alempi. Eläkkeellä olevat ovat siten maksaneet eläkkeistään alempia eläkemaksuja kuin työelämässä olevat tai sinne tulevat sukupolvet.
Edellä kuvatuista syistä palkansaajajärjestöt SAK, Akava ja STTK eivät kannata kansalaisaloitetta vaan nykyisen työeläkeindeksin säilyttämistä. Nykyinen työeläkeindeksi on osa eläkejärjestelmän kokonaisuutta, jossa varmistetaan, että eläkemenot pystytään kattamaan, luottamus eläketurvaan ei horju, mutta myös eläkkeellä olevien ostovoimasta huolehditaan.
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry
Akava ry
Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry