Teollis- ja tekijänoikeusasioiden keskittäminen markkinaoikeuteen

(Oikeusministeriön mietintöjä ja lausuntoja 2010:28)

Oikeusministeriö
Lainvalmisteluosasto
PL 25
00023 VALTIONEUVOSTO

Kirjeenne 6.4.2010 OM 5/41/2009, OM025:00/2009

Oikeusministeriö on pyytänyt Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestöltä lausuntoa työryhmämietinnöstä, joka koskee teollis- ja tekijänoikeusasioiden keskittämistä markkinaoikeuteen. SAK:n jäsenliitoista Muusikkojen Liitto ry ja Teatteri- ja Mediatyöntekijät ry ovat antaneet asiasta lausunnon. SAK yhtyy edellä mainittujen jäsenliittojen lausuntoihin, eikä katso tarpeelliseksi antaa asiasta erillistä lausuntoa.

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry

Liite 1: Suomen Muusikkojen Liitto ry:n lausunto

Oikeusministeriölle

Lausunto

Viite
Oikeusministeriön mietintöjä ja lausuntoja 2010:28
OM 5/41/200

Lausunnon antaja
Suomen Muusikkojen Liitto ry

Muusikkojen liitto kiittää mahdollisuudesta antaa lausunto tässä asiassa ja lausuu kunnioittaen seuraavaa.

Muusikkojen liitto valvoo noin 3.200 ammattimuusikkojäsenensä tekijänoikeudellisia etuja Suomessa.

Tekijänoikeuksiin liittyvät oikeudenkäynnit ovat Suomessa melko harvinaisia. Tälle lienee syynä kehittynyt sopimustoiminta ja yleinen sopimishalukkuus riitelyn sijasta. Tuomioistuintoiminta on tekijänoikeusasioissa ollut yleisesti ottaen laadukasta ja tehokasta, mikä on hyvä saavutus ottaen huomioon juttujen vähäisen määrän.

Muusikkojen liitto ei näe IPR-asioiden keskittämistä markkinaoikeuteen tarpeellisena. Vaikka tekijänoikeuslainsäädännön sisältö ei keskittämisen johdosta muuttuisi, nähdään markkinanäkökulman korostuminen tekijänoikeuksiin liittyvässä oikeudenkäytössä ensisijaisesti kielteisenä kehityssuuntana tekijöiden ja esittävien taiteilijoiden kannalta. IPR-asiat eivät muihin asiaryhmiin verrattuna vie nykyiselläänkään oikeusistuimissa suhteettoman paljon aikaa.

Muutoksenhaun järjestäminen

Mietinnössä on tarkasteltu kolmea vaihtoehtoa muutoksenhaun järjestämiseksi markkinaoikeuden ratkaisuista.

1) Valittaminen suoraan korkeimpaan oikeuteen voimassa olevaa valituslupajärjestelmää (OK 30:3) noudattaen.

2) Valittaminen korkeimpaan oikeuteen niin, että valituslupaperusteet olisivat ensimmäistä vaihtoehtoa laajemmat.

3) Valittaminen Helsingin hovioikeuteen, jonka ratkaisuista olisi vielä mahdollista hakea muutosta valittamalla korkeimpaan oikeuteen oikeudenkäymiskaaren 30 luvun 3 §:n valituslupajärjestelmää noudattaen.

Näistä Muusikkojen liitto kannattaa 3-vaihtoehtoa.

Ensimmäinen vaihtoehto merkitsisi markkinaoikeuden päätöksen jäämistä käytännössä lopulliseksi ratkaisuksi lähes kaikissa jutuissa. Korkein oikeus myöntää valituslupia alle kymmenesosalle hakemuksista. Oikeusturvan kannalta olisi kohtuutonta, että muutoksenhakumahdollisuus riippuisi pelkästään asian ennakkotapausarvosta, jollaista on vain osalla oikeusriidoista. Asianosaisille tuomioistuinratkaisun sisältö on usein erittäin tärkeä.

Myöskään 2-vaihtoehto ei nähdäksemme ole perusteltu. Vain immateriaalioikeusasioita koskevan lupaperusteen luominen muuttaisi huomattavasti nykyjärjestelmää. Se olisi myös omiaan hämärtämään korkeimman oikeuden asemaa ylimpänä tuomioistuimena ja ennakkopäätöstuomioistuimena.

Yhdenvertaisuusnäkökulmasta on tärkeää, että kansalaisilla on yhtäläiset mahdollisuudet saattaa asia ylempien oikeusasteiden tutkittavaksi. Vain 3-vaihtoehto takaisi kansalaisille perustuslain edellyttämän muutoksenhakumahdollisuuden.

On tärkeää, että lainsäätäjä turvaa valitusoikeuden lisäksi myös riittävän immateriaalioikeudellisen asiantuntemuksen hovioikeudessa.

Helsingissä 11.5.2010

Suomen Muusikkojen Liitto ry

Ahti Vänttinen
puheenjohtaja

Liite 2: Teatteri- ja Mediatyöntekijät ry:n lausunto

Oikeusministeriölle

Lausunto teollis- ja tekijänoikeusasioiden keskittämisestä markkinaoikeuteen

Teatteri- ja Mediatyöntekijät ry. (TeMe) esittää lausunnon työryhmämietinnöstä ”Teollis- ja tekijänoikeusasioiden keskittäminen markkinaoikeuteen”. Liittomme jäsenet työskentelevät elokuva- ja tv-tuotannoissa, teattereissa ja tanssikouluissa tehtävissä, joissa heille syntyy tekijänoikeuksia. Lausumme asiasta lähinnä tekijänoikeuden kannalta.

Asian tärkeys alkuperäisten tekijöiden kannalta

Muistiossa on lähestytty kysymystä tekijänoikeuksien ja teollisoikeuksien käsittelyn keskittämisestä lähinnä yritysnäkökulmasta. Muistiossa arvioidaan ehdotettujen muutosten olevan edullisia yritysten kannalta. Asiaa ei ole tarkasteltu lainkaan alkuperäisten tekijöiden kannalta. Kulttuurialalla kuitenkin tehdään jatkuvasti tekijänoikeuden luovutus- tai käyttöoikeussopimuksia joko työsopimuksen tai toimeksiantosopimuksen yhteydessä.

Jos tällaisten luovutusten ehdoista, korvausten määräytymisestä tai esimerkiksi moraalisten oikeuksien loukkauksista tulee riitaa, asiaan liittyy usein myös sopimus- tai työoikeudellisia riitakysymyksiä.

Muistiossa työryhmä katsoo, että käsittelyn keskittäminen markkinaoikeuteen olisi yritysten kannalta hyödyllistä. Yksittäisten tekijöiden kannalta ehdotukseen sisältyy kuitenkin ongelmia.

Markkinaoikeuden toimivallan laajeneminen

Esitys laajentaisi markkinaoikeuden toimivaltaa. Esityksen mukaan immateriaalioikeuteen liittyvän riidan yhteydessä voitaisiin käsitellä myös siihen liittyvä muu riitaasia. Tämä ehto johtaa toimivallan laajenemiseen aiottua laajemmaksi. Media-alalla ovat hyvin mahdollisia tilanteet, joissa työsuhteeseen liittyy useampia riitakysymyksiä. Muistiossa on käsitelty eri immateriaalioikeusriitojen määriä käräjäoikeuksissa. Muistiosta ei ilmene, näkyvätkö luvuissa myös sellaiset riidat, joissa riidan pääasia on esimerkiksi sopimuksen tulkinta ja immateriaalioikeus on vain sivukysymyksenä.

Työsuhderiidan pääkysymyksenä voivat olla esimerkiksi ylityökorvaukset ja riita tekijänoikeudesta voi olla pieni sivukysymys. Vaikka varsinaisesti kyseessä olisi työoikeudellinen riita, esitetyn toimivallanjaon mukaisesti tällaisessa tilanteessa kanne olisi nostettava markkinaoikeudessa. Samoin on ajateltavissa esimerkiksi laaja sopimusriita tai yrityskauppa, johon yhtenä elementtinä sisältyy riita tekijänoikeudesta. Jopa testamenttiin kirjattu määräys tekijänoikeuden siirrosta saattaisi johtaa siihen, että testamentin tulkintaa koskeva kysymys tulisi samalla ratkaistavaksi markkinaoikeudessa.

Tällaiset tilanteet johtaisivat siihen, että markkinaoikeuden toimivalta laajenisi entisestään ja siitä tulisi ikään kuin yleisille tuomioistuimille rinnakkainen riita-asioiden foorumi. Tätä ei voi pitää oikeana kehityksenä ottaen huomioon markkinaoikeuden roolin erityistuomioistuimena.

Tekijänoikeuden erityisluonne

Tekijänoikeus eroaa monessa suhteessa teollisoikeuksista. Kun teollisoikeudet koskevat lähinnä yrityksiä ja ovat usein yritysten välistä kauppatavaraa, tekijänoikeus liittyy selvemmin tekijän henkilöön. Esimerkiksi moraalisiin oikeuksiin kuuluva tekijän respektioikeus on luonteeltaan hyvin erilainen oikeus kuin patentti- tai mallioikeus.

Teollisoikeuksia omistavat lähes yksinomaan yritykset, kun tekijänoikeus taas syntyy luonnollisen henkilölle. Tekijänoikeuksilla voi olla kiinteä yhteys työsuhteeseen. Vastaavasti tekijänoikeuden loukkaajina voivat useammin olla luonnolliset henkilöt. Viime aikoina on ollut esillä teosten luvaton Internet-jakelu. Loukkauksia on käsitelty käräjäoikeuksissa toisaalta rikosasioina, toisaalta siviilikanteina. Keskeisenä oikeuskysymyksenä molemmissa on usein ollut tekijänoikeuslain 57 §:n mukainen kohtuullinen hyvitys tai vahingonkorvaus. Jos tällaiset tekijänoikeusriidat siirtyisivät esitetyn mukaisesti markkinaoikeuteen, mutta vastaavat rikosasiat jäisivät käräjäoikeuteen, tavoitteeksi asetettu tulkintakäytännön yhtenäistäminen ei toteutuisi.

Tuomioistuinten asiantuntemus ja resursointi

Muistiossa on esitetty perusteluna asioiden keskittämiselle, että esimerkiksi käräjätuomarien asiantuntemus immateriaalioikeusasioissa ei ole riittävää. Suurin osa esimerkiksi elokuva-alan riidoista käsitellään Helsingin käräjäoikeudessa, jossa sekä tekijänoikeudellinen että työoikeudellinen osaaminen on hyvä. Jos nämä asiat siirtyisivät markkinaoikeuden käsiteltäviksi, tulisi vastaavasti varmistua, että markkinaoikeudessa on riittävä muun muassa työsopimuslakiin, työaikalakiin ja työehtosopimusoikeuteen liittyvä osaaminen.

Muistion mukaan osa muutoksen edellyttämistä varoista voitaisiin kattaa vähentämällä työvoimaa Helsingin käräjäoikeudesta. Ottaen huomioon, että yhtenä uudistuksen tavoitteena on oikeudenkäyntien tehostaminen ja että Helsingin käräjäoikeus on ruuhkaisin Suomen käräjäoikeuksista, tällainen ehdotus olisi pikemminkin täysin vastoin tavoitteita.

Yhteenveto

Edellä on tuotu esiin useita esitykseen liittyviä ongelmia. Markkinaoikeuden toimivalta saattaisi laajentua laajemmaksi kuin erityistuomioistuimelle on perusteltua ja se alkaisi käsitellä muun muassa työoikeudellisia asioita, jolloin tavoiteltu linjauksien yhtenäistäminen ei toteutuisi. Tällöin kysymykseksi nousee myös markkinaoikeuden asiantuntemus tällaisissa asioissa. Tekijänoikeus on luonteeltaan hyvin erilainen oikeus ja enemmän persoonaan sidottu oikeus kuin teollisoikeudet ja tekijänoikeuteen liittyvät rikosasiat on joka tapauksessa tarkoitus säilyttää yleisissä tuomioistuimissa.

Edellä esitetty huomioon ottaen TeMe ei kannata tekijänoikeutta koskevien riitaasioiden siirtämistä käsiteltäväksi markkinaoikeudessa. Kokemustemme mukaan nykyisessä järjestelyssä työ- ja tekijänoikeusasiat käsitellään ammattitaitoisesti ja oikeusturva on suojattu, joten emme näe tarvetta muuttaa toimivallanjakoa.

Helsingissä 10. toukokuuta 2010

toimeksisaaneena

Niklas Vainio
lakimies
Teatteri- ja Mediatyöntekijät ry.