Hyppää sisältöön

s a k·fi Näistä puhutaan Lausunnot Suomen ulkoasiainhallinnon YK-…

Lausunnot

Suomen ulkoasiainhallinnon YK-strategia

Ulkoasiainministeriö
YK- ja yleisten globaaliasioiden yksikkö
POL-50@formin.fi

Lausuntopyyntönne 31.5.2013

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry lausuu seuraavasti:

Strategialuonnoksessa määritellään Suomen YK-politiikan kärkiteemoiksi seuraavat:

  1. konfliktien ennaltaehkäisy ja ratkaiseminen
  2. sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen
  3. demokraattisten instituutioiden ja oikeusvaltiokehityksen tukeminen
  4. äärimmäisen köyhyyden poistaminen, eriarvoisuuden vähentäminen ja ympäristön suojelun edistäminen.

Mainitut teemat ovat kaikki erittäin kannatettavia, mutta neljäs teema on hyvin laaja ja moniulotteinen. Jotta kärkiteemat todella toimisivat priorisoinnin välineenä, voisi olla hyödyllistä vielä fokusoida kyseistä neljättä kohtaa. Suomen omia vahvuuksia ajatellen luonteva fokus voisi olla eriarvoisuuden vähentämisessä – unohtamatta köyhyyden poistamista ja ympäristösuojelua, mutta ottaen eriarvoisuuden vähentämisen näitä koskevaksi kokoavaksi näkökulmaksi. Tämä olisi johdonmukaista suhteessa kehityspoliittisen ohjelman läpileikkaavaan eriarvoisuuden vähentämisen teemaan ja yhdistyisi hyvin myös saman ohjelman osallisuutta koskeviin painotuksiin.

YK-strategian Kuvaus Suomen toiminnasta -osan sivulla 18 on lista järjestöistä, joille kohdennetaan pääosa Suomen yleisrahoituksesta YK-järjestöille. Tässä kohdassa, joka voidaan tulkita myös tulevaisuuteen suuntaavaksi linjaukseksi, mainitaan yhteensä yhdeksän YK-järjestöä. Kiinnitämme huomiota siihen, että Kansainvälinen työjärjestö ILO ei tässä joukossa ole. Muun muassa kehityspoliittisen ohjelman ”osallistavaa ja työllistävää vihreää taloutta” koskevat linjaukset muistaen tätä olisi vielä hyvä harkita. ILO on ainutlaatuinen toimija siinä, miten voidaan tukea kehitysmaiden työmarkkinoiden kehittymistä työelämän perusoikeudet turvaavaan, ihmisarvoisia toimeentulomahdollisuuksia tarjoavaan, köyhyyttä poistavaan ja tasa-arvoa vahvistavaan suuntaan. Suomen tulisi muiden Pohjoismaiden tavoin tukea tätä työtä entistä vahvemmin. Luonnollisesti tämä vahvempi tuki merkitsisi myös entistä vahvempia mahdollisuuksia vaikuttaa ILO:n parhaillaan käynnissä olevaan uudistustyöhön.

Ihmisoikeuksia koskevasta luvusta 3.3 puuttuu yksi kansainväliseen ihmisoikeuskeskusteluun nopeasti nousseista teemoista, yritystoiminnan ja ihmisoikeuksien suhde, ja siihen liittyen Suomen parhaillaan valmistelussa olevat toimet YK:n yritysten ja ihmisoikeuksien periaatteiden toimeenpanemiseksi. Tämän kohdan täydentäminen olisi myös hyvä tapa konkretisoida strategiassa aiemmin periaatetasolla esiin nostettuja yritysvastuukysymyksiä.

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry