Suomen julkisten hankintojen kansallinen strategia

Valtiovarainministeriö
www.lausuntopalvelu.fi

VN/10478/2019 ja VM089:00/2019

Yleiset kansalliseen hankintastrategiaan liittyvät kysymykset

1. Onko kansallinen hankintastrategia tarpeellinen?

On.

2a. Valitkaa tärkein tahtotila organisaationne näkökulmasta.

Toimivat palvelut, laatu, osallisuus, markkinat

Jos haluatte, voitte esittää perustelut, miksi valitsitte ko. tahtotilan?

Jos strategiassa olevat toimenpide-ehdotukset otetaan käyttöön kaikkialla Suomessa, se on hyödyllinen. Näyttää kuitenkin siltä, että pelkät suositukset eivät riitä, vaan tarvitaan lisää velvoittavaa lainsäädäntöä, jotta hankintojen ympäristö-, sosiaali-, vero- ja työoikeudelliset velvoitteet toteutuisivat.

2b. Valitkaa toiseksi tärkein tahtotila organisaationne näkökulmasta.

Taloudellinen kestävyys

Jos haluatte, voitte esittää perustelut, miksi valitsitte ko. tahtotilan?

2c. Valitkaa kolmanneksi tärkein tahtotila organisaationne näkökulmasta

Jos haluatte, voitte esittää perustelut, miksi valitsitte ko. tahtotilan?

Ekologinen kestävyys julkisissa hankkeissa on SAK:lle tärkeä. Emme kuitenkaan listanneet sitä tässä osuudessa, sillä meillä oli suhteessa enemmän kommentoitavaa strategialuonnoksen kohtiin sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys sekä toimivat palvelut, laatu, osallisuus, markkinat.

3. Onko organisaationne valmis sitoutumaan kansallisen julkisten hankintojen strategian tavoitteiden edistämiseen?

Emme osaa sanoa.

4. Onko luonnos kansallisesta hankintastrategiasta toteuttamiskelpoinen?

Pääosin kyllä.

5. Minkä tahtotilan tavoitteiden toteutuminen vaatisi eniten panostusta organisaatiossanne?

Sosiaalinen kestävyys

Perustelut miksi

Tarkennus kohtaan 3): SAK on ollut valmis edistämään aina hankintojen yhteiskunnallisia tavoitteita ja on niin edelleenkin. Koska me emme ole olleet strategian valmistelussa emmekä seurannassa mukana ja emme näin tiedä/osaa ennakoida lopputulosta, on kysymykseen vaikea vastata. Sosiaalisten tavoitteiden vahvistamisessa mukana olo kiinnostaa erityisesti.

Tarkennus kohtaan 5) Jos kysymyksellä tarkoitetaan sitä, minkä tahtotilan toteutuminen on SAK:n jäsenten näkökulmasta tärkeintä ja minkä kokonaisuuden eteen työskentelemme jo nyt ja jatkossa paljon, niin vastaus on sosiaalinen kestävyys.

Hankintojen sosiaalisessa kestävyydessä, kuten esimerkiksi työehtojen noudattamisessa on usein puutteita. Myös harmaata taloutta hyväksi käyttävien yritysten toimintatavat tunnistetaan heikosti. Viranomaisten osaamista ja yritysten valvontaa näissä kysymyksissä pitäisi vahvistaa. Ammattiliitoilla on runsaasti kokemuksia ja osaamista näistä aihealueista.

Strateginen johtaminen -tahtotila: Hankintoja johdetaan strategisena toimintona ja hankintojen potentiaali hyödynnetään tavoitteiden saavuttamisessa

Lausuntonne Strateginen johtaminen –tahtotilasta, yleiset huomiot

Strategisen johtamisen tahtotila lisätä tietoa hankintojen strategisesta merkityksestä ja levittää hyviä käytäntöjä erityisesti lisäämällä ymmärrystä siitä, miksi strategiset linjaukset hankinnoissa ja hankintastrategiassa tulisi olla olemassa, on kannatettava.

SAK ei ole tosin vakuuttunut ainakaan vielä siitä, että strategisen tahtotilan toteuttamiseen tarvittaisiin kokonaan uusi rahoitusmalli.

1. Hankintayksiköt tunnistavat strategisesti merkittävimmät hankintakokonaisuudet ja edistävät strategisten tavoitteidensa saavuttamista hankintojen avulla

Onnistumisen kannalta keskeistä on se, miten ja millä kriteereillä strategiset tavoitteet määritellään. Jos strateginen tavoite on ensisijaisesti taloudellinen ja mittaristo kehitetään sen mukaiseksi, tulos on hyvin todennäköisesti heikko niin kuntalaisen, kunnan kuin valtionkin kannalta eikä strateginen hankintaosaaminen kehity. Ensisijaista onkin syytä pohtia sitä, miten kehittää analyysia ja mittaristoa niin, että hankintojen laatu toteutuu nykyistä paremmin.

Jotta strateginen johtaminen onnistuu (linjauksia tehdessä on sisäistetty hankintojen taloudellisten, sosiaalisten ja ekologisten tavoitteiden ristiinkytkentä), organisaatioiden ylimmän johdon ja muun hankintoihin osallistuvan henkilökunnan lisäksi on osallistettava ja koulutettava poliittiset toimijat (kunnanvaltuusto ja kunnanhallitus) hankintojen strategiseen johtamiseen. 

2. Hankintoja johdetaan kansallisesti ja hankintayksikkötasolla ammattimaisesti koko elinkaaren ajan

Tämä on hyvä tavoite. Kysymys on kuitenkin tässäkin siitä, mitä tavoite konkreettisesti sisältää. Suomen kansallisen julkisten hankintojen strategiassa tulisi tuoda selkeästi ilmi kilpailuttamisen strateginen merkitys ja kilpailuttamisen edellyttämä ammattitaito. Samoin on tärkeää korostaa sitä, että taloudellisen vastuun liiallinen korostaminen sosiaalisen vastuun ja ympäristövastuun kustannuksella voi hankinnan elinkaaren kannalta aiheuttaa merkittäviä taloudellisia tappioita (mm. nykyisen hankintalain vahingonkorvausvastuu sekä viivästyneiden hankintapäätösten seurauksena väliaikaisesti ostetut korvaavat palvelut).

Julkisten palveluiden kilpailuttamisen tavoitteena tulee olla aina laadukkaiden palveluiden hankinta. Tästä syystä on tärkeää, että hankinnassa huomioidaan hinnan lisäksi myös esimerkiksi työntekijöihin, fyysisiin resursseihin, tilaajavastuuvelvoitteiden hoitoon sekä ilmasto- ja ympäristöasioihin liittyvät tekijät. Lisäksi kilpailutuksessa on huolehdittava siitä, että palvelutoimittajilla on mahdollisuus kannattavaan liiketoimintaan.

Esimerkiksi tarjouspyynnön ja siinä esitettyjen kriteerien tulee olla niin yksiselitteisiä, että kilpailutukseen osallistuvat toimittajat voivat antaa siihen vertailukelpoiset ja yhteismitalliset tarjoukset eikä tulkintamahdollisuuksia synny. Huonosti laaditut tarjouspyynnöt ja väärin perustein tehdyt valinnat voivat viivästyttää merkittävästi lopullisen päätöksen tekemistä ja täten heikentää esimerkiksi työntekijöiden asemaa.

Ei myöskään ole kenenkään etu, jos tarjouskilpailun hävinneet valittavat ylimalkaisista tarjouspyyntöjen ja epäselvien pisteytyskriteereiden perusteella tehdyistä hankintapäätöksistä markkinaoikeuteen. Pahimmillaan tällaiset valitukset heikentävät niin palveluja käyttävien asiakkaiden kuin palveluja tuottavien työntekijöiden asemaa merkittävästi useiden vuosien ajan. Lisäksi tällaiset valitukset saattavat aiheuttaa kunnille merkittäviä taloudellisia menetyksiä.

3. Hankinnoissa varaudutaan riittävällä tavalla häiriötilanteisiin sekä normaali- että poikkeusoloissa

On hyvä, että varautumis- ja toimintamalleja kehitetään mm. kriisitilanteiden kuten pandemioiden ennakoimiseksi. Toimintamallien kehittämistyö pitää tehdä yhdessä henkilöstön kanssa.

Varautumisen lisäksi vähintäänkin yhtä tärkeää on se, että kunnissa ja valtiolla budjetoidaan riittävästi valvontaan ja pyritään varmistamaan jo ennakkoon hankintojen hyvä laatu. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että ensinnäkin tarkkaan harkituilla hankintakriteereillä (hinta, laatu) ja poissulkuperusteilla varmistetaan, että hankinta on taloudellisen lisäksi sosiaalisesti ja ekologisesti kestävä eikä mahdollista korruptiota eikä harmaata taloutta ja sen, että työperäisessä hyväksikäytössä on nollatoleranssi. Tämä vaatii paljon osaamista. 

Lisäksi hankkijoiden on panostettava riittävään fyysiseen työmaavalvontaan palvelu- ja rakennushankintojen osalta. Ei riitä, että pääurakoitsijalta edellytetään ”paperilla” Suomen lainsäädännön noudattamista. Riittävää ei myöskään ole, että tilintarkastajat vahvistavat hankintojen laskutuksen kirjanpitosääntöjen mukaiseksi. Oleellista on panostaa kriisien ja häiriöiden ennakoitiin ennen kaikkea normaalioloissa ja se onnistuu parhaiten riittävällä hankintojen laadun valvonnalla. 

4. Hankinnat ovat osa organisaatioiden tulos- ja omistajaohjausta

Tulossopimuksen mittareissa olisi oltava riittävästi hankintojen laadun varmistavia kokonaisuuksia. Näiden mittareiden kehittämiseen on otettava mukaan henkilökunnan lisäksi palvelujen käyttäjät.

Kommenttinne Strateginen johtaminen –tahtotilan toimenpide-ehdotuksista. Minkälaisella tekemisellä saavuttaisimme parhaiten esitetyt tavoitteet?

Suomen kansallisen julkisten hankintojen strategiassa otetaan kantaa esimerkiksi ammattimaiseen johtamiseen koko elinkaaren ajan (tavoite 2) sekä siihen, kuinka tärkeää hankinnoissa on varautua riittävällä tavalla häiriötilanteisiin sekä normaali- että poikkeusoloissa (tavoite 3). Näiden tavoitteiden kohdalla tulisi painottaa myös seurannan ja valvonnan strategista merkitystä.

Hankintojen onnistumisen kannalta on tärkeää, että osapuolilla on yhtenevä ja selkeä käsitys siitä mitä ja millä palvelutasolla ja muilla ehdoilla palvelut on ostettu sopimuskaudeksi.

Palvelut ostavan asiakkaan tulee seurata ja valvoa koko sopimuskauden ajan, että kummatkin osapuolet noudattavat sopimusta ja ostettavan palvelun laatu vastaa tarjouspyynnössä määriteltyä tasoa. Tämä on erityisen tärkeää hankinnoissa, joiden tavoitteena on korostaa laadun merkitystä hinnan sijaan. Jos tarjouskilpailun voittanut palveluntoimittaja ei noudata sopimusta, siitä kärsivät käyttäjien lisäksi myös ne yritykset, jotka hävisivät tarjouskilpailun voittajalle epäreiluin perustein.

Tällä hetkellä asiakkaan velvollisuus valvoa ostamiensa palveluiden laatua koko sopimuskauden ajan ei valitettavasti toteudu.

Kyvykkyydet -tahtotila: Tehdään julkiset hankinnat ammattimaisesti ja osaamista jatkuvasti kehittäen

Lausuntonne Kyvykkyydet –tahtotilasta, yleiset huomiot

1. Kokonaiskuvan saaminen julkisten hankintojen osaamistasosta Suomessa

On positiivista, että Suomessa olevaa hankintaosaamista selvitetään ja että hankintayksiköt selvittävät omaa osaamistaan ja kehittämistarpeitaan. On myös hyvä, että strategialuonnoksessakin tunnistetaan hankintojen sosiaaliset puutteet, harmaa talous ja korruptio ja että niihin esitetään toimenpiteitä. 

SAK:n käsityksen mukaan hankintojen yhteiskunnallisten tavoitteiden saavuttaminen vaatii vielä paljon osaamisen kehittämistä sekä ekologista ja sosiaalista ymmärrystä. Tietoisuus ja osaaminen hankkeiden taloudellisesta kestävyydestä on sen sijaan yleensä parempi. 

2. Julkisiin hankintoihin liittyvän osaamisen ylläpitäminen ja kehittäminen sekä strategisella että operatiivisella tasolla

3. Hankintoihin liittyvän koulutuksen lisääminen

Osaamisen ylläpitäminen-kappaleessa listataan hankintaosaamista tarjoavia toimijoita kuten JHNY, KEINO, SY, Hansel ja Haus sekä kerrotaan yleisellä tasolla, minkälaista koulutusta ne antavat. Mikään näistä ei kuitenkaan ole erikoistunut hankintojen sosiaaliseen ja ekologiseen kestävyyteen ja erityisesti työoloja sekä työ- ja virkaehtosopimuksia koskeviin kysymyksiin eikä siten pysty kouluttamaan niistä. Tällaiselle koulutukselle olisi ymmärtääksemme suuri tarve.

4. Pysyvän julkisiin hankintoihin liittyvän vaikuttavan ja laadukkaan tutkimustoiminnan varmistaminen

Kommenttinne Kyvykkyydet –tahtotilan toimenpide-ehdotuksista. Minkälaisella tekemisellä saavuttaisimme parhaiten esitetyt tavoitteet?

Tiedolla johtaminen, vaikuttavuus -tahtotila: Suomi on edelläkävijä hankintojen tiedolla johtamisessa ja vaikuttavuuden kehittämisessä

Lausuntonne Tiedolla johtaminen, vaikuttavuus –tahtotilasta, yleiset huomiot

1. Suomi on edelläkävijä tietojen hyödyntämisessä

2. Luodaan parempia edellytyksiä vaikuttavuuden mittaamiselle ja edistetään vaikuttavuusperusteisia hankintoj

3. Hankintoja koskevaa vaikuttavuutta arvioidaan eri tasoill

Kommenttinne Tiedolla johtaminen, vaikuttavuus –tahtotilan toimenpide-ehdotuksista. Minkälaisella tekemisellä saavuttaisimme parhaiten esitetyt tavoitteet?

Toimivat palvelut, laatu, osallisuus, markkinat -tahtotila: Tehdään toimivia ja laadukkaita hankintoja osallistavasti sekä markkinoiden elinvoimaisuutta edistäen

Lausuntonne Toimivat palvelut, laatu, osallisuus, markkinat –tahtotilasta, yleiset huomiot

Kun luonnostekstiä lukee yleisellä tasolla se vaikuttaa perustellulta, mutta jos ei ole ollut mukana sitä laatimassa, niin se herättää pari tärkeää kysymystä: kuka ja miten luodaan kansalliset ja hankintayksikkötasoiset tavoitteet sekä miten ja missä niitä seurataan. Tätä olisi avattava tekstissä enemmän.

1. Hankintayksiköillä on edellytykset markkinoiden hyödyntämiseen

Kun kappaleen toimintaehdotusten keskiössä on toimivat ja ennen kaikkea laadukkaat hankinnat, niin olisi tärkeää keskittyä osallistavuus ja markkinoiden elinvoima- kysymyksen ratkomiseen myös muut toimijat, kuin vain yritykset huomioiden. Oletusarvoisesti on toki niin, että hankintojen laatua parantaa jo se, että hankintayksiköt tuntevat markkinat ja hankintojen markkinavaikutukset. On tärkeää, että markkinavuoropuhelua ja tiedonvaihtoa hankinnoista kiinnostuneiden yritysten ja hankkijoiden välillä lisätään ja pyritään parantamaan julkisen sektorin toiminnan vaikutusten hahmottamista markkinoihin yleensä. Tärkeää on kuitenkin kiinnittää nykyistä enemmän huomiota myös reiluihin työmarkkinoihin ja kuntalaisiin, jotka palveluja tarvitsevat.

Julkisen toiminnan yhtiöittämisen vaikutuksista markkinoihin on puhuttu jo pitkään ja in house -valvontaan on lisätty resursseja kilpailu- ja kuluttajavirastossa (KKV), joten tämä asia on melko hyvin hankintayksiköissä ja strategisestikin sisäistetty. Sitä vastoin KKV:ssa ei seurata eikä ohjeisteta hankintayksiköitä varmistamaan hankintojen yhteiskunnallisten tavoitteiden toteutuminen, kuten esim. riittävä hoitajamitoitus vanhuspalveluissa tai työehtosopimusten mukaisen palkan toteutuminen.

Jotta hankintayksiköille muodostuu kokonaisvaltainen käsitys markkinoiden laadusta, dialogiin on otettava mukaan myös palveluhankintojen käyttäjien ja työntekijöiden edustajat. Myös julkisten hankintojen viranomaisvalvontaa pitää tehostaa yhteiskunnallisten tavoitteiden toteutumisen varmistamiseksi. Kilpailu- ja kuluttajavirastolle on jo säädetty tehtäväksi julkisten hankintojen lainsäädännön noudattamisen valvonta. Seuraavaksi sinne olisi lisättävä myös yhteiskunnallisten tavoitteiden valvonta.

2. Julkiset hankinnat ovat houkuttelevia erilaisille tarjoajille

3. Hankinnat suunnitellaan tarvelähtöisesti ja osallistavasti loppukäyttäjää kuunnellen

On erittäin tärkeää, että kaikki hankinnat suunnitellaan tarvelähtöisesti ja osallistavasti loppukäyttäjiä kuunnellen. Onkin positiivista, että strategialuonnoksessa esitetään toimenpiteitä asian edistämiseksi. Toistaiseksi liian useat palveluja käyttävät vanhukset, kehitysvammaiset, Kela-taksin käyttäjät, syrjäytymisvaarassa olevat nuoret sekä heidän omaisensa jne. kokevat, että heidän tarpeitaan ei oteta juuri lainkaan huomioon palvelujen tasosta ja laadusta pääsettäessä. Näin, vaikka heitä olisi kuultu.

Hyvä, että erilaisia osallistamismalleja kokeillaan ja erilaiset asiakasryhmät ja heille tyypillisimmät ja helpoimmat osallistamismallit tunnistetaan. On aivan selvää, että esimerkiksi dementiapotilaita tai ympärivuorokautisessa hoidossa olevia vanhuksia tai vaikeasti vammaisia henkilöitä ei osallisteta parhaiten mobiilisovelluksen verkkokyselyihin vastaamalla. Tämä malli voi taas toimia aivan hyvin nuorten osalta.

On myös tärkeää pitää mielessä se, että hyvälaatuiset ja asiakkaat tyytyväisiksi tekevät palvelut myös maksavat. Laatua voidaan toki parantaa tiettyyn pisteeseen asti, kun tunnistetaan asiakkaiden tarpeet. Jotta palveluiden laatu on taattu, on näiden tarpeiden toteuttamiseen varattava myös riittävät resurssit.

Erittäin tärkeää poliitikkojen sekä hankintayksiköiden on myös ymmärtää se, että kaikki palvelut eivät ole järjestettävissä julkisen hankintamekanismin kautta. Erityisesti vammaisten henkilöiden pitkäkestoisiin, elämänmittaisiin palveluihin se ei järjestämistapana sovi. (esim. kuntien ja kuntayhtymien järjestämät asumispalvelut ja henkilökohtaisen avun palvelut sekä KELA:n järjestämä puhe- ja kuulovammaisten henkilöiden tulkkipalvelut jne.).

Kommenttinne Toimivat palvelut, laatu, osallisuus, markkinat –tahtotilan toimenpide-ehdotuksista. Minkälaisella tekemisellä saavuttaisimme parhaiten esitetyt tavoitteet?

Lisäämällä hankintojen suunnittelun tarvelähtöisyyttä ja loppukäyttäjiä osallistavaa kuulemis- käytäntöjä, voidaan parantaa palvelujen laatua.

Varmimmin hankintojen laatua parannetaan kuitenkin, kun kokonaisedullisimman tarjouksen tekemisestä tehdään ns. klassinen hankintadirektiivin (2014/24/EU) 67 artiklan mukaisesti johtava velvoittava valintakriteeri. Näin halvin hinta tai kustannus ei direktiivin mukaan voi olla ainoa vertailuperuste, vaan halvimman hinnan/kustannuksen lisäksi on vertailtava aina valintaa tehdessä myös laatutekijöitä. Nykyisin voimassa olevassa hankintalaki ei valitettavasti implementoinut tätä direktiiviä täysimääräisesti, vaan halvin hinta/kustannus esitetään edelleen tasavertaiseksi vaihtoehdoksi parhaan hinta-laatusuhteen rinnalla. Tämä ei ole riittävä kirjaus varmistamaan hyvää laatua suomalaisissa hankinnoissa, sillä esim. hankintayksiköitä koskevaa perusteluvelvoitetta halvimman hinnan käytöstä ei voi tällä hetkellä riitauttaa eikä perusteluille ole asetettu mitään kriteerejä.

Innovaatiot -tahtotila: Hankitaan innovaatioita haasteiden ratkaisemiseksi sekä tehdään hankintoja kokeilevasti ja kehitysmyönteisesti.

Lausuntonne Innovaatiot –tahtotilasta, yleiset huomiot

1. Kehitysmyönteisesti ajatteleva ja rohkeasti toimiva julkinen sektori, joka hyödyntää innovatiivisia julkisia hankintoja kehityshaasteiden ratkaisemisessa

2. Luodaan edellytyksiä julkisen sektorin ja yritysten väliselle yhteistoiminnalle ja vuorovaikutukselle sekä edistetään innovaatiomyönteisen markkinan syntymistä

3. Saadaan aikaan vaikuttavuutta innovatiivisilla hankinnoilla. Lisätään innovatiivisten hankintojen määrää 10 %:iin kaikista hankinnoista

Kommenttinne Innovaatiot –tahtotilan toimenpide-ehdotuksista. Minkälaisella tekemisellä saavuttaisimme parhaiten esitetyt tavoitteet?

Taloudellinen kestävyys -tahtotila: Hankinnoilla edistetään julkisen talouden kestävyyttä yhteiskuntavastuullisesti

Lausuntonne Taloudellinen kestävyys –tahtotilasta, yleiset huomiot

On positiivista, että hankintastrategialuonnoksessa on keskitytty löytämään ratkaisuja siihen, miten hankintojen taloudellinen kestävyys paranee, kun huomio keskitetään harmaaseen talouteen ja verovastuullisuuteen sen sijaan, että pohdittaisiin pelkästään hankintojen talouskustannushyötyjä.

1. Torjutaan hankinnoilla harmaata taloutta ja edistetään verovastuullisuutta

Esitykset lainsäädäntömuutoksesta koskien rikosrekisteriotteen automatisoitumista, rikosrekisteriotteen tarkistamisen mahdollistamisesta myös puolustus- ja turvallisuushankintoihin sekä pienhankintoihin sekä velvoitteenhoitoselvityksen laajentaminen koskemaan myös yritysten vastuuhenkilöitä, ovat kaikki kannatettavia esityksiä.

Ehdotettujen toimenpiteiden lisäksi hankintalaki on muutettava siten, että kansallisista hankkeista sovellettaviin säännöksiin lisätään vähintäänkin pakolliset poissulkemisperusteet ja alihankintaa koskevat säännökset. Näin varmistettaisiin harmaan talouden parempi torjunta myös kansallisissa hankinnoissa. Nykyinen laki, jonka mukaan hankkijat voivat halutessaan käyttää poissulkuperusteita on tällä hetkellä pelkästään hankintayksiköiden vapaaehtoisuuden varassa.

Esitys tarjoustietojen paremmaksi saatavuudeksi ja valvontaviranomaisten tiedonsaannin parantaminen analysointiresurssit varmistamalla, on kannatettava.

Luonnoksen esitykset harmaan talouden torjunnan vahvistamiseksi ovat myös kannatettavia, erityisesti sopimushallinnan kehittäminen ja julkisen sopimustietorekisterin perustaminen. Hankintayksiköiden tietoisuuden parantamisesta kartellien tunnusmerkeistä on tärkeää parantaa. Tämän lisäksi tarvitaan kuitenkin koulutusta myös vähintäänkin rahanpesusta, kuittikaupasta ja työehtojen- ja verojen välttelystä.

On myös erittäin tärkeää, että harmaan talouden tarkastajia koulutetaan lisää. Koulutuksen lisääminen ei kuitenkaan yksin riitä ratkaisemaan ongelmaa. Tarkastajia tarvitaan myös määrällisesti lisää tunnistaman harmaata taloutta, mutta myös palveluiden heikkoa laatua sekä työolosuhteiden ja ehtojen puutteita. Hankintayksiköiden on lisättävä huomattavasti resurssointia konkreettisiin työmaatarkastuksiin.

2. Julkiset hankinnat ovat suunnitelmallisia ja kustannustehokkaita

On erittäin hyvä, että tässä osiossa tuodaan selkeästi esiin myös se, että hankintatoimen potentiaalia arvioidessa on ensiksi arvioitava se, onko hankinta perusteltua toteuttaa markkinoilla vai omana työnä. Aivan liian usein heikossa taloudellisessa tilanteessa olevat kunnat alkavat etsimään säästöjä palveluja ulkoistamalla. Palvelujen ulkoistaminen ei ole ongelma, vaan se, jos ulkoistamiseen ryhdytään ensisijaisesti palvelun halvemman hinnan takia. Aina, kun palveluita tarjotaan halpaan hintaan, onkin hankintayksiköissä varmistettava erityisen tarkkaan, ettei hinnan taustalla löydy henkilöresurssien alimitoitusta, alipalkkausta tai muuta työehtojen polkemista.

Onkin erittäin hyvä, että luonnoksessa korostetaan kustannus-hyöty-analyysin tekemisen merkitystä taloudellisen kestävyyden ja organisaation talouden tasapainon näkökulmasta. Ammattimaisesti tehdystä analyysista on paljon hyötyä. Näin mm. potentiaalisen ulkoistettavan palvelun todelliset kustannukset kyetään arvioimaan realistisesti. On tärkeää, että kuluihin muistetaan lisätä aina myös ulkoistetun palvelun valvontaan tarvittavat riittävät resurssit.

3. Vähennetään julkisten hankintojen hankinta- ja prosessikustannuksia

Kommenttinne Taloudellinen kestävyys –tahtotilan toimenpide-ehdotuksista. Minkälaisella tekemisellä saavuttaisimme parhaiten esitetyt tavoitteet?

Sosiaalinen kestävyys -tahtotila: Hankinnoilla edistetään julkisen talouden kestävyyttä yhteiskuntavastuullisesti

Lausuntonne Sosiaalinen kestävyys –tahtotilasta, yleiset huomiot

On hyvä, että heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien työllistämisen edistäminen on tunnistettu yhdeksi hankintojen sosiaalisten tavoitteiden edistämisen kokonaisuudeksi. Tämä ei kuitenkaan riitä. Lisäksi hankintayksiköiden on varmistettava aina riittävällä huolellisuudella se, että työntekijöiden työolot ja työehdot toteutuvat kaikissa julkisissa hankinnoissa syrjimättömästi kansallisen lainsäädännön ja työehtosopimusten sekä kansainvälisten sopimusten edellyttämällä tavalla.

Jotta hankintojen laatu paranisi, ei riitä, että hankinnoissa edistetään vapaaehtoisesti ihmisoikeuksia ja työelämän perusoikeuksia. Hankintalakia on muutettava niin, että nykyistä paremmin varmistetaan julkisyhteisöjen palvelujen laadun ja ympäristön suojelun sekä erityisesti työelämän kehittämisen ja lainmukaisten työehtojen toteutuminen.

1. Edistetään heikommassa työmarkkina-asemassa olevien työllistymistä siihen soveltuvissa hankinnoissa

On hyvä, että heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien työllistämisen edistäminen on tunnistettu yhdeksi hankintojen sosiaalisten tavoitteiden edistämisen kokonaisuudeksi. Luonnoksessa esitetyt toimenpiteet ovat kannatettavia. Epäselväksi jää kuitenkin, mitä strategiassa tarkoitetaan ”siihen soveltuvilla hankinnoilla”. Tavoitteena pitää olla, että heikommassa asemassa olevien työllistymistä julkisissa hankinnoissa edistetään aina, kun se on objektiivisesti arvioiden mahdollista. Se, miksi heikoimmassa asemassa olevia ei voi työllistää, on perusteltava. Syyn on oltava syrjimätön.

”Suomen mallin” vuoropuhelutoimijoihin on ympäripyöreästi kirjattu ”järjestöt”. Tätä on syytä täsmentää niin, että tarkemmin määritellään, minkä alan järjestöjä vuoropuheluun on kulloinkin otettava mukaan. Esimerkiksi työelämäoikeusdialogissa mukaan otettavia järjestöjä ovat työmarkkinajärjestöt.

2. Hankinnoissa edistetään ihmisoikeuksien ja työelämän perusoikeuksien huomioimista

Luonnosteksti ja esitetyt toimenpiteet ovat kaikki kannatettavia, mutteivat riittäviä parantamaan nykyistä tilannetta, jossa työntekijöiden työolot ja työehdot ovat hankinnoissa usein puutteellisia. Kuten strategialuonnoksessa kirjoitetaan, tähänkin asti sekä hankintayksiköt että hankintojen tuottajat ovat voineet edistää hankintojen ihmisoikeuksia ja työelämän oikeuksia vapaaehtoisin toimin.

Vapaaehtoiset toimet eivät kuitenkaan ole osoittautuneet riittäviksi. Vain valveutuneimmat hankkijat ja tuottajat käyttävät esimerkiksi eettisen ohjeiston menetelmiä. Tämän vuoksi ihmisoikeuksien ja työelämän perusoikeuksien varmistamiseksi on lisättävä lainsäädännön velvoittavuutta alempana tarkemmin esitetyllä tavalla.

Kommenttinne Sosiaalinen kestävyys –tahtotilan toimenpide-ehdotuksista. Minkälaisella tekemisellä saavuttaisimme parhaiten esitetyt tavoitteet?

SAK esittää yllä jo esitettyjen lisäksi (hinta-laatu-suhde ainoa valintakriteeri, pakollisten poissulkuperusteiden laajentaminen koskemaan myös työlakien ja työehtosopimusten rikkomista) seuraavia toimenpiteitä.

1. Hankintasopimuksen erityisehtojen soveltamisalaa on laajennettava

Hankintalain 98 §:n 2 momentti koskee vain valtion keskushallintoviranomaisia. Kaikkien julkisten hankintayksikköjen on kuitenkin oltava yhteiskuntavastuun toteuttamisen edelläkävijöitä. Tämän vuoksi säännöksen soveltamisalaa on laajennettava niin, että se koskee kaikkia hankintayksiköitä. Laajentamista puoltaa myös ns. klassisen hankintadirektiivin sosiaalilausekkeen johdannon 38 kohta.

2. Alihankintaa on rajoitettava ja tehtävä se läpinäkyvämmäksi

Suurin osa sosiaalisista väärinkäytöksistä ja työvoiman hyväksikäytöstä on pitkissä alihankintaketjuissa (ks. esim. Likainen vyyhti Työperäisen hyväksikäytön liiketoimintamalli, toim. Anniina Jokinen ja Natalia Ollus). EU-lainsäädäntö ja oikeuskäytäntö mahdollistavat voimassa olevaa hankintalakia lyhyemmät alihankintaketjut. Tätä mahdollisuutta pitäisi käyttää. Myös alihankintaketjujen läpinäkyvyyttä on lisättävä ja ilmoitusvelvollisuutta tehostettava ja laajennettava koskemaan rakennus- ja palveluhankkeiden lisäksi tavarahankintoja ja sellaisia hankintoja, jotka tehdään muualla kuin hankintayksikön välittömässä valvonnassa olevissa tiloissa.

3. Valvontaa on lisättävä

Voimassa olevan hankintalain valmisteluprosessin aikana päädyttiin siihen, ettei ole tarpeen säätää uusista hankintalain valvontaa koskevista järjestelyistä. Palkansaajakeskusjärjestöt olivat silloin ja ovat edelleenkin asiasta eri mieltä.

Julkisten hankintojen valvontajärjestelmä on osoittautunut puutteelliseksi. Edes räikeimpiin rikkomuksiin ei päästä puuttumaan tehokkaasti siksi, että valvontaan kohdennetut resurssit ovat liian pienet niin kunnissa kuin aluehallintovirastoissa. Suomessa ei ole myöskään esimerkiksi Ruotsin tapaan annettu kilpailuviranomaiselle valtuuksia valvoa hankintalainsäädännön toteutumista sosiaalisten tavoitteiden osalta. Valvonnan pitäisi olla sellainen, että valvontaviranomainen voisi puuttua havaitsemiinsa epäkohtiin jo varhaisemmassa vaiheessa hankintamenettelyä ja varmistaa myös sen, että julkiset hankkijat toteuttavat riittävällä tavalla valvontavastuutaan hankinnoissa.

4. Tilaajan vastuuta on lisättävä

Käytännössä lakia noudatetaan sitä tehokkaammin, mitä tehokkaampaa valvonta on. Hankintalain noudattamista edistäisi tehostaisi myös tilaajan vastuun laajentaminen siten, että tarjouskilpailun voittaja vastaisi yhteisvastuullisesti alihankkijan kanssa alihankkijan palveluksessa olevien työntekijöiden palkoista. Tällöin vältyttäisiin tilanteilta, joissa palkat alittavat työehtosopimuksen mukaiset palkat. Myös tilaaja olisi yhteisvastuussa sopimuskumppaninsa (ja tarvittaessa koko hankintaketjun osalta) palkkasaatavista ja vero- ja sosiaalivakuutusmaksuista. Tämä siksi, että vaikka pääurakoitsijan vastuu voi toki olla järkevämpi painotus isoissa rakennushankkeissa, niin siivoojien kohdalla vastuu pitäisi olla palvelun ostajalla eli julkisten hankintojen osalta ao. hankintayksiköllä.

5. Ainakin työvoimavaltaisten palveluiden osalta hankintayksikkö pitäisi velvoittaa hylkäämään selvästi alihintainen tarjous.

Ekologinen kestävyys -tahtotila: Suomi on ekologisten hankintojen suunnannäyttäjä

Lausuntonne Ekologinen kestävyys –tahtotilasta, yleiset huomiot

1. Suomen julkiset hankinnat tukevat Suomen hiilineutraalisuustavoitetta 2035 ja kiertotalouden toteuttamista

2. Suomen julkiset hankinnat tukevat luonnon monimuotoisuuden säilymistä

3. Suomen julkiset elintarvike- ja ruokapalveluhankinnat edistävät kestävää ruokahuoltoa ja hankinnoissa käytetään kestävästi ja vastuullisesti tuotettuja elintarvikkeita

Kommenttinne Ekologinen kestävyys –tahtotilan toimenpide-ehdotuksista. Minkälaisella tekemisellä saavuttaisimme parhaiten esitetyt tavoitteet?

Muuta

Mitä muuta haluatte vielä lausua?

Hankinta-Suomi- valmistelussa ei ole kuultu riittävästi työntekijöiden eikä palvelujen käyttäjien ääntä.

Hankinta-Suomi ohjelman tavoite eli julkisiin hankintoihin käytettävien varojen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ja julkisen talouden kestävyyden edistäminen siten, että samalla huomioidaan muun muassa ekologinen, sosiaalinen ja taloudellinen vastuu, innovaatioiden edistäminen, strategisen johtamisen ja tietojohtamisen kehittäminen, hankintaosaamisen ja -kyvykkyyksien kehittäminen sekä markkinoiden toimivuuden parantaminen, on sinänsä kannatettavaa.

Jotta tässä tavoitteessa onnistutaan mahdollisimman hyvin, olisi strategiavalmistelun jatkossa huomioitava nykyistä paremmin myös työntekijöiden ja palvelujen käyttäjien näkemykset ja kokemukset. Tähän asti strategiavalmistelussa ovat olleet edustettuina lähinnä hankintoja tekevät ja tarjoavat tahot. SAK:n kokemuksen mukaan näitä tahoja motivoi ensisijaisesti hankintojen taloudellinen kestävyys sosiaalisten ja ekologisten tavoitteiden sekä laadun jäädessä toissijaiseksi. Myös hankintaosaaminen on yllättävän usein heikkoa esimerkiksi riittävän työehtojen, työntekijämitoituksen ja osaamistarpeiden arvioinnissa ja laskemisessa sekä toteutuksen seurannassa/valvonnassa. Myös harmaa talous ja korruptio jäävät usein ennakoimatta ja tunnistamatta. Tästä on viimeaikaisia esimerkkejä niin rakennustyömailta kuin siivouspalveluhankinnoista.

Hankinta-Suomi johdon foorumiin on kutsuttu mukaan hankkijoiden eli kuntien edustajien lisäksi tarjoajien edustajat eli elinkeinoelämästä EK ja SY sekä SOSTE. On valitettavaa, että työntekijäedustajia eikä varsinaisia palvelujen tarvitsevia tahoja kuten esimerkiksi vammaisten, nuorten tai vanhustenhoidon asiantuntijaorganisaatioita ei ole kutsuttu valmisteluun mukaan. Kutsuminen mukaan valmisteluun olisi ollut erityisen tärkeää siksi, että sosiaalisen vastuullisuuden parantamiseen olisi saatu laajempi ja syvällisempi näkökulma. Vastaavasti mm. ympäristöjärjestöjen kutsuminen mukaan olisi vahvistanut strategian ekologista vastuullisuutta. Edes kutsutuissa asiantuntijoissa ei ole yhtään yllä mainittujen organisaatioiden edustajaa. Myös teemaan liittyvistä työpajoista tai verkkoaivoriihistä on ollut ennakkoon saatavissa huonosti informaatiota. Kahteen sidosryhmäkuulemiseen SAK sai kutsun ja nyt lausunnonantomahdollisuuden. Tämän kokemuksemme perusteella emme voi allekirjoittaa väitettä, että Hankinta-Suomen strategialuonnos olisi valmisteltu ”laajassa yhteistyössä hankinta-asiantuntijoiden että strategisen johdon tasolla”. 

Tilannekuvan toimenpide-ehdotukset ovat hyviä mutta eivät riittäviä – hankintalaki on avattava ja velvoittavuutta lisättävä.

Osana kansallisen hankintastrategian valmistelua ja verkostomaisen yhteistyön hankintoja ammattilaisiksi nimetyt tahot ovat selvittäneet Suomen julkisten hankintojen nykytilaa, työstäneet keskeisiä kehittämiskohteita ja laatineet toimenpide-ehdotuksia, jotka on julkaistu kattavana tilannekuvana. Tilannekuva koostuu seitsemästä teemasta, joita ovat hankintojen strateginen johtaminen, hankintaosaamisen kehittäminen ja kyvykkyydet, taloudellinen kestävyys, sosiaalinen kestävyys, ekologinen kestävyys, innovaatiot sekä markkinoiden toimivuus julkisten hankintojen näkökulmasta. Kunkin teeman yhteyteen on laadittu ammattilaisten koostamat listat: ehdotukset kansallisiksi toimenpiteiksi, suositukset hankintayksiköille sekä suositukset yrityksille.

Tilannekuvan mukaan Suomen hankintalaki on erinomainen ja sillä voidaan edistää hyvin sosiaalisia ja ekologisia hankintoja. SAK ei edellä kerrotuilla perusteilla voi yhtyä tähän näkemykseen. Suomessa on paljon esimerkkejä lain toimimattomuudesta. Tarvitaan sitovampaa ja velvoittavampaa lainsäädäntöä ja tehokkaampaa valvontaa.

Strategiatyö olisikin linkitettävä vahvemmin TEM:n vastuulla olevaan hankintalain korjaustarpeita selvittävään työhön, johon hallitusohjelmassa on viitattu erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon yhteydessä. Työehtojen ja työntekijämitoituksen sekä kuntien ja työsuojelun valvonnan puutteet eivät rajoitu pelkästään sote-alaan. Hankintalain muutostarpeita on näin ollen selvitettävä ja korjattava laajemmin kuin pelkästään sote:n osalta.

Hankintalain avaamiselle on selkeä tarve. Hankintojen vastuullisuutta on vahvistettava. 

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry