Suomen digitaalinen kompassi, 2. luonnos

Työ- ja elinkeinoministeriö
www.lausuntopalvelu.fi

VN/25733/2021

Kansallinen digikompassi kokonaisuutena

Kokonaisuus on laadittu hyvin vastaamaan haasteita. On välttämätöntä tehdä sektorirajat ylittävää yhteistyötä, sillä digimurros tai -aalto ei rajaudu millekään sektorille, vaikka vaikutukset ja ajoitukset poikkeavatkin toisistaan.

Osaaminen

Suomalaisten hyvät digitaidot on ehkä hieman liioiteltu yleistys. Toki valtaosa kykenee hoitamaan päivittäiset asiansa digitaalisilla alustoilla, mutta sekään ei ole kaikille itsestäänselvyys. Mentäessä hieman syvemmälle digimaailmassa, osaamisen taso alkaa heiketä suurella osalla. Lisäksi pk -sektorin yrityksistä suuri osa ei kykene kehittämään toimintaansa kestävällä tavalla muokkaamalla työprosesseja siten, että digitaalisuuden tarjoamat tuottavuushyödyt realisoituisivat. Tässä on paljon tehtävää.

Digitaalinen infrastruktuuri

Kyberturvallisuuden merkitystä ei voi liikaa korostaa. Kriisiytyneessä maailmanpoliittisessa tilanteessa on ensiarvoisen tärkeää varmistaa, ettei digiin perustuva infra ole se heikko lenkki, joka mahdollisesti murtaisi koko Suomen tulevaisuuden. Riskien ottaminen ja jopa uudistuminen on tässä mielessä rajoitettua. Sinänsä kirjattu tavoite 3 avaintulokset ovat kaikki kannatettavia.

Yritysten digitalisaatio

Raportti toteaa oikein, että Suomen mahdollisuudet hyödyntää dataperustaista arvonluontia ovat kansainvälisessä vertailussa hyvät. Yritysten ja korkeakoulujen välinen yhteistyö on viime vuosien aikana tiivistynyt. Etenkin ammattikorkeakoulujen ja yritysten välinen yhteistyö on varsin laajaa. Ongelma on siinä, että huolestuttavan suuri joukko yrityksiä on ”diginukkujia”, joiden tulevaisuus on vaakalaudalla, sillä arvonluonti jää usein vaatimattomaksi ilman teknologisia panostuksia ja henkilöstöä, joka on paitsi kykenevä, myös motivoitunut kehittämään työskentely- ja toimintatapoja. Tällaiset yritykset tarvitsevat tukea, joilla ne saadaan vapaaehtoisesti kehittämään toimintojaan ja tukeman henkilöstönsä kompetenssin kehittymistä.

Digitaaliset julkiset palvelut

Raportissa on kiinnitetty huomiota kansalaisten osallisuuden kokemukseen, joka on erittäin tärkeä asia. Palvelujen digitalisoituminen on välttämätön ja luonteva asia, mutta kansalaisten oikeusturva ja osallisuus ei saa olla uhattuina. Kuten todettu, palveluja on tarvittaessa oltava saatavilla myös perinteisin tavoin.

Julkisen sektorin kestävä tuottavuuskehitys edellyttää uudenlaisia työn organisoinnin ja johtamisen tapoja. Hyödyt eivät synny vanhoja toimintatapoja digitalisoimalla. Palvelujen yhteen toimivuus ja kokonaisturvallisuus ovat lähtökohtia digiaskelia otettaessa. Raportissa nämä on huomioitu kuten kuuluu.

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry