Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta selvittäneen työryhmän loppuraportti
Sosiaali- ja terveysministeriö
kirjaamo@stm.fi
Lausuntopyyntönne 9.1.2015/Dnro 5120/2014
Palkansaajakeskusjärjestöt suhtautuvat myönteisesti työryhmän tekemiin päälinjauksiin sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamiseksi. Nykyisin usean eri lain, erilaisin kriteerein ja määräytymisperustein järjestetty toiminta ja palvelut vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien ihmisten palveluista kaipaavat selkeyttämistä, uudelleen määrittelyä ja selkeää työnjakoa eri toimijoiden kesken. Palkansaajakeskusjärjestöjen lausunnon painopiste on työelämävalmiuksia edistävässä sosiaalisessa kuntoutuksessa.
Palkansaajakeskusjärjestöt kannattavat lainsäädännön ja sen toimeenpanon yksinkertaistamista sekä sitä, että heikossa työmarkkina-asemassa olevat henkilöt saavat nykyistä paremmin ja oikea-aikaisesti yksilöllisen tarpeensa mukaiset palvelut. Monilla vaikeassa työmarkkina-asemassa olevilla henkiloilla on laajamittaisia terveyden, sekä työ- ja toimintakyvyn ongelmia, jolloin tarvittavan tuen saamiseksi tarvitaan eri tahojen hyvää yhteistyötä, systemaattista tilannearviointia ja monialaista kuntoutusta.
Esitetty jako työelämävalmiuksia edistävään sosiaaliseen kuntoutukseen ja osallisuutta edistävään sosiaaliseen kuntoutukseen on perusteltu. Samoin se, että sosiaalinen kuntoutus erotetaan selkeästi työvoimapoliittisista palveluista ja että työvoimapolitiikan resurssit on tarvetta vastaavat, on tärkeää. Tutkimukset osoittavat, että nykyiset sosiaalihuollon työllistymistä tukevat palvelut ovat luonteeltaan hyvin säilyttäviä, eli siirtymiä TE-hallinnon palveluihin, koulutukseen tai työhön tapahtuu vähän. Palkansaajakeskusjärjestöt pitävät tärkeänä sitä, että jatkossa sosiaalisessa kuntoutuksessa tarjotaan suunnitelmallisia ja tavoitteellisia palvelukokonaisuuksia ja että parantunut toimintakyky johtaa eteenpäin työllistymisen polulla.
Uudistuksessa ei esitetä eikä tule jatkovalmistelussakaan esittää tiukennuksia työttömien työnhakijoiden tai osallisuutta edistävien sosiaalisen kuntoutuksen asiakkaiden työttömyysturvaan tai toimeentulotukeen liittyviin sanktioihin.
Työryhmän loppuraportti on kirjoitettu osin jo hallituksen esityksen muotoon, mutta pykälien perustelut ja yksityiskohdat edellyttävät vielä eräiltä osin täsmentämistä. Hallituksen esityksen luonnoksen 11-12 §:t sekä 20-23 §:t ovat keskeisiä lähtökohtia työelämävalmiuksia edistävän sosiaalisen kuntoutuksen järjestämisessä. Palkansaajakeskusjärjestöjen mielestä muun muassa näillä ehdotuksilla on vahva kytkös työelämään ja työmarkkinoihin, joten jatkovalmistelua on syytä tehdä yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa.
Palkansaajakeskusjärjestöt korostavat tarvetta selkeyttää ilman ansiotarkoitusta tehtävien työtehtävien käyttöä sosiaalihuollossa. Esityksen mukaan sosiaalista kuntoutusta voitaisiin järjestää rajoitetusti jatkossa myös yrityksissä. Jatkovalmistelussa on syytä selvittää, tulisiko säännöksissä määritellä yrityskohtaista kuntoutujien enimmäismäärää ja turvata yrityksen tai muun työpaikan henkilöstön ja luottamushenkilöiden tiedonsaantioikeus työelämävalmiuksia edistävästä sosiaalisesta kuntoutuksesta.
Työtehtävien teon ja tarvittavan tuen tulee olla järjestetty niin, että se edistää henkilön kuntoutumista ja työ- ja toimintakyvyn paranemista. Sääntelyä on tarpeen täsmentää siten, että heikossa työmarkkina-asemassa olevia henkilöitä ei hyväksikäytetä, työ- ja virkasuhteista työtä ei korvata ei-työsuhteisella työllä eikä kilpailua vääristetä. Sosiaalisessa kuntoutuksessa olevan henkilön asema on turvattava työturvallisuuden, työterveyshuollon ja tapaturmavakuutuksen suhteen.
Uudistuksen tärkeänä tavoitteena on edistää heikossa työmarkkina-asemassa olevien työikaisten henkilöiden työelämävalmiuksia, toimintakykyä ja osallisuutta sekä torjua syrjäytymistä. Uudistusten onnistuminen edellyttää riittäviä resursseja toimeenpanoon ja eri viranomaisten yhteistyön kehittämiseen ja henkilöstön osaamisen vahvistamiseen.
Jatkovalmistelussa on tarpeen arvioida
- esityksien vaikutukset työ- ja elinkeinotoimistojen henkilöstötarpeeseen ja henkilöstöltä vaadittavan osaamiseen ja sen kehittämiseen
- esityksien vaikutukset työllistymistä edistävien monialaisten yhteispalvelupisteiden resursseihin, henkilöstörakenteeseen ja henkilöstöltä vaadittavan osaamiseen ja sen kehittämiseen.
Kuntien sosiaalihuollon toimintaympäristö on muuttumassa nopeasti ja voimakkaasti. Eduskunnassa on käsittelyssä sote-uudistus ja toimeentulotuen Kela-siirto. Yhdessä sosiaalihuoltolain kokonaisuudistuksen kanssa edellä mainitut uudistukset sekä työryhmäraportin lakiesitys heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden sosiaalisesta kuntoutuksesta vaativat jatkovalmistelussa tarkempaa vaikutusarviota ja koordinoitua valmistelua.
Jatkovalmistelussa on selvitettävä
- miten tulevissa sote-rakenteissa turvataan sosiaalihuollon henkilöstöresurssit ja henkilöstön osaamisen kehittäminen heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden sosiaalisen kuntoutuksen järjestämiseksi
- miten tulevissa sote-rakenteissa turvataan sosiaalisen kuntoutuksen palvelujen saatavuus ja saavutettavuus siten, että asiakkaiden oikeus palveluihin toteutuu.
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry
Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry
Akava ry