Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisen pandemiavalmiussuunnitelman luonnos

Sosiaali- ja terveysministeriö
www.lausuntopalvelu.fi

Lausuntopyyntönne 21.6.2023
VN/19612/2023

1 Ovatko säädöspohja, toimijat ja pandemian hallinnan eri osa-alueet huomioitu suunnitelmassa riittävällä tavalla?

Suunnitelmassa tulisi vahvemmin huomioida monialaisuus ja vaikutuksien arviointi myös pitemmällä aikajänteellä. Suunnitelmassa korostuu terveydenhuollon akuutit toimet ja terveydenhuollon palvelujen ajankohtainen kantokyky. Niin pandemiasta aiheutuvien sairastumisten kuin rajoitustoimien pitkäaikaisvaikutuksia tulisi huomioida vahvemmin, samoin sosiaalihuollon palvelujen toimintaa ja tarvetta pandemian aikana sekä sen jälkeen.

Pandemian ajan toimilla on vaikutuksia mm. sosiaaliturvaan, sen tarpeeseen ja rahoitukseen sekä työllisyyteen ja työttömyyteen. Näillä puolestaan on vaikutuksia sosiaali- ja terveyspalvelujen tarpeeseen ja kysyntään. Tämä laaja-alaisempi tarkastelu jää pandemiavalmiussuunnitelmassa nyt ohueksi.

Myös työelämänäkökulmaa, työterveyshuollon roolia osana palvelujärjestelmää sekä työmarkkinajärjestöjen roolia pandemiavalmiudessa tulisi suunnitelmassa huomioida vahvemmin.

Toimijoiden osalta tulisi huomioida WHO:n tuottama informaatio, suositukset sekä muiden maiden parhaat esimerkit. Suomi on esimerkiksi rokotuksien ja lääkehoidon saatavuuden, kotitestien sekä sisätilojen tehokkaan ilmanvaihdon hyödyntämisessä jäänyt jälkeen useista muista länsimaista.

Säädöspohjan osalta listaus lainsäädännöstä on kattava, mutta käytännössä on pohdittu enemmänkin rajoitustoimien laillisuutta kuin tarvittavien ennalta ehkäisevien ja suojaavien toimien lisäämistä. Ennaltaehkäisevien ja suojaavien toimien velvoittavuutta voisi harkita lisättäväksi, kuten maksuttomien suojavälineiden helppoa saatavuutta tai sisätilojen ilmanvaihdon ja -suodatuksen tehostamista.

2 Ovatko läpileikkaavat teemat asianmukaisia ja huomioitu riittävällä tavalla kautta suunnitelman?

Läpileikkaavissa teemoissa ei ole mukana työ- ja toimintakyvyn näkökulmaa, vaan keskitytään kapeammin terveysnäkökulmaan.

Väestön moninaisuuden ja yhdenvertaisuuden tavoitteet tuodaan kiitettävästi esille, mutta konkretiaa näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tulisi lisätä.

3 Miten suunnitelmaa tulisi muuttaa, jotta se palvelisi parhaalla mahdollisella tavalla sosiaali- ja terveydenhuollon varautumista ja valmiussuunnittelua alueellisella ja valtakunnallisella tasolla?

Edellä mainittujen seikkojen lisäksi poikkeuksellisissa olosuhteissa tulisi tehokkaammin huomioida tietoteknologian hyödyntämistä sekä pandemiatehtäviin täsmäkoulutettujen alan opiskelijoiden ja eläkeläisten, kansalaisjärjestöjen toimijoiden sekä vapaaehtoisten hyödyntämistä mm. jäljityksessä ja rokotuksissa.

Nyt sote-alan työntekijöiden työaikaa käytettiin liian paljon rutiininomaisiin tehtäviin väestön informoinnissa, altistuneiden jäljityksessä sekä väestön rokotuksissa. Näin jäljitys hidastui jopa hyödyttömäksi, muita sote-alan tehtäviä jäi liikaa rästiin sekä hoito- ja palveluvelkaa kumuloitui. Pandemiavalmiuden tulisi sisältää etukäteen laaditut suunnitelmat tehokkaasta tietoteknologian sekä normaaliolojen sote-henkilöstöä täydentävän henkilöresurssin nopeasta valmentamisesta ja hyödyntämisestä.

Suomessa myös kotitestien virallinen hyödyntäminen jäi kapeammaksi kuin monessa muussa maassa, mikä sitoi resursseja ja sote-henkilöstöä jota olisi voitu tehokkaammin käyttää muualla.

Työterveyshuolloilla tulisi olla mahdollisuus osallistua täysipainoisesti ennaltaehkäiseviin pandemiatoimiin, kuten rokotuksiin.
Rokotuksien ja lääkehoitojen ei pandemiatilanteissa pitäisi Suomessa olla vaikeammin tai tiukemmin kriteerein saatavilla kuin muissa ns. länsimaissa.

Tilannekuvan kokoamisessa ja varautumisessa väestön suojautuminen sekä suojavälineiden käyttö pitäisi korostua vahvemmin, jotta psykososiaalista hyvinvointia, taloutta ja työllisyyttä kuormittavilta rajoitustoimilta voitaisiin tulevaisuudessa mahdollisimman pitkälle välttyä.

Myös viestintää tulisi tehokkaammin koordinoida sekä kohdentaa sitä paremmin erityisryhmille, kuten senioreille tai maahanmuuttajataustaiselle väestölle.

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry