Hyppää sisältöön

s a k·fi Näistä puhutaan Lausunnot SAK:n lausunto ryhmälomautusme…

Lausunnot

SAK:n lausunto ryhmälomautusmenettelyn kehittämisestä tai siitä luopumisesta

Työ- ja elinkeinoministeriö
Kirjaamo
PL 32
00023 Valtioneuvosto

Lausuntopyyntönne 1.3.2010, TEM/591/00.06.02/2010

Nykymuotoinen ryhmälomautusmenettely ei sovellu parhaalla mahdollisella tavalla nykyisille työmarkkinoille, ja sitä on uudistettava pikaisesti. SAK on jo pitkään pitänyt esillä menettelyyn liittyviä ongelmia ja kehitystarpeita.

Ryhmälomautusmenettely ei nykymuodossaan sovellu sellaisiin lomautuksiin, jotka tapahtuvat joustavasti tuotannon ehdoilla. Tällöin lomautusten muodot ovat moninaisia ja niiden lopullisen toteutumismuodon tai ajankohdan ennakointi on vaikeaa. Tästä seuraa ongelmia erityisesti työttömyysturvan maksatuksessa.

SAK:n edustamilla aloilla ongelmia on ollut lähinnä teollisuudessa, jossa lomautuksen toteuttamistavat vaihtelevat ja muuttuvat koko lomautuksen ajan, ja lomautuksen toteutumisen ennakointi yksilötasolla on liian usein mahdotonta. Tämän seurauksena etuuden maksajan saamat ns. tarkistuslistat ja etuuden hakijan hakemuksessaan ilmoittamat lomautuspäivät eivät vastaa toisiaan, mikä aiheuttaa hankalia selvittelyjä ja etuuden maksun viivästymisiä.

Julkisella sektorilla ja useimmiten myös SAK:n edustamilla yksityisten palvelujen aloilla lomautukset ovat helpommin ennakoitavia, koska ne perustuvat yleensä taloudellisista syistä johtuviin työn tarjoamisen edellytysten heikkenemiseen. Tällaisissa lomautuksissa ryhmämenettelyä ei ole koettu ongelmalliseksi vaan päinvastoin toimivaksi menettelyksi erityisesti massalomautustilanteissa.

SAK:n esitykset ryhmälomautusmenettelyn uudistamiseksi

Ongelmana on nimenomaan ryhmälomautusmenettelyn tarpeeton hallinnollinen monimutkaisuus ja joustamattomuus suhteessa työttömyysturvan maksatukseen, ei niinkään menettelyn olemassaolo tai sen soveltamisala. Näin ollen on ensisijaisesti kehitettävä ryhmälomautusmenettelyä siten, että se mahdollistaa työttömyysturvan tehokkaan maksatuksen. Näin vastataan parhaiten edellä mainittuihin ryhmälomautusmenettelyn ongelmakohtiin.

Ryhmälomautusmenettelyä tulisi kehittää puitemenettelyn suuntaan. Lomauttava työnantaja tekisi lomautuksesta ennakkoilmoituksen TE-toimistolle kuten nykyisinkin. Lomautuksen alkaessa, kun lomautuksen toteutumismuoto ja kesto ovat paremmin selvillä, lomauttava työnantaja antaisi lomautuksesta puiteilmoituksen, jolla tämä ilmoittaisi etuuden maksajalle ja TE-toimistolle lomautettavat työntekijät, lomautuksen muodon ja aikavälin, jolle lomautus sijoittuu. Yksityiskohtaista selvitystä kunkin työntekijän toteutuvasta lomautuksesta ei tarvittaisi. Puiteilmoitus korvaisi nykyisen tarkistuslistan. Puiteilmoitus olisi nykyistä tarkistuslistaa väljempi, koska siinä ei tarvitsisi yksilöidä jokaisen työntekijän kohdalla erikseen toteutuvaa lomautusta. Puiteilmoituksella olevat henkilöt katsottaisiin rekisteröityneen työnhakijaksi. Lomautettavalle työntekijälle lomautuksesta tulisi ilmoittaa kuten nykyisinkin.

Työttömyysturva maksettaisiin lomautetun hakemuksen perusteella, jos se ei poikkea puiteilmoituksen tiedoista. Maksamisen edellytyksenä olisi, että lomautetun omassa ilmoituksessaan ilmoittamat lomautuspäivät olisivat sopusoinnussa työnantajan puiteilmoituksen kanssa. Koska puiteilmoituksessa olisi ilmoitettu vain lomautuksen muoto ja aikaväli, jolle se sijoittuu, lomautusajalta maksettava etuus määräytyisi siis lähtökohtaisesti lomautetun oman ilmoituksen mukaan.

Kuva 1. Puiteilmoitus vähentäisi lomautukseen ja sen aikaiseen turvaan liittyvää byrokratiaa

Puiteilmoitus vähentäisi lomautukseen ja sen aikaiseen turvaan liittyvää byrokratiaa

Puitemenettely yksinkertaistaisi lomautuksiin liittyvää byrokratiaa työnantajan, lomautetun ja työttömyysetuuden maksajan näkökulmasta. Menettely lopettaisi merkittävän osan hankalista hallinnollisista selvittelyistä, joihin nykyinen ryhmä listoihin ja lomautetun omaan ilmoitukseen samanaikaisesti perustuva maksatus johtaa. Samalla työnantajan hallinnollinen taakka kevenisi, koska puiteilmoitus olisi nykyistä tarkistuslistaa kevyempi, ja myös työnantaja välttyisi hankalilta työttömyysturvan maksamista varten tehtäviltä lisäselvittelyiltä.

Toinen realistinen kehittämisvaihtoehto olisi ryhmämenettelyn alakohtainen rajaaminen. Jos ryhmämenettelyn yksinkertaistaminen osoittautuu mahdottomaksi, sen käyttöä tulisi jatkaa niillä aloilla, joilla se toimii ja poistaa kokonaan niiltä aloilta, joilla se aiheuttaa ongelmia. Alakohtaisen soveltamisen määrittäminen ei ole ongelmatonta. Sen vuoksi alakohtaisen soveltamisalamääritelmän on tarkoituksenmukaista perustua työnantajamääritelmään. Ryhmälomautusmenettelyä sovellettaisiin siten esimerkiksi jos työnantajana on valtio, kunta, kuntayhtymä, seurakunta, edellä mainittujen liikelaitos tai yhtiö taikka yleishyödyllinen yhteisö jne.

Julkisen sektorin lomautuksissa ryhmämenettely on toiminut hyvin ja se on tarkoituksenmukaisin tapa lomautuksista ilmoittamiseen, joten julkisen sektorin lomautuksissa ryhmämenettely voidaan säilyttää nykyisessä muodossaan. Kuntatalouden heikentyvän tilanteen vuoksi kuntien lomautukset ovet yleistyneet, ja ne tulevat muodostamaan nyt ja lähitulevaisuudessa merkittävän osan kaikista lomautuksista. Koska niissä ryhmämenettely toimii, menettelystä ei tule luopua kokonaan.

Sen sijaan teollisuudessa, jossa lomautukset tapahtuvat tuotannon ehdoilla ja niiden yksityiskohtaista toteutumismuotoa on usein vaikea ennakoida, menettelystä voitaisiin luopua. SAK:n edustamilla yksityisten palvelujen aloilla lomautukset perustuvat useimmiten taloudellisista syistä johtuviin työn tarjoamisen edellytysten heikkenemiseen, joten ne rinnastuvat julkisen sektorin lomautuksiin ja ryhmämenettelyn on niiden osalta katsottu toimivat pääsääntöisesti hyvin nykyisessä muodossaankin.

Lausuntopyynnössä on alakohtaisen rajaamisvaihtoehdon lisäksi esitetty, että ryhmämenettelyn käyttöä voitaisiin rajata joko tietyn tyyppisiin lomautuksiin tai tietyillä edellytyksillä tapahtuviin lomautuksiin. SAK:n mielestä kyseiset rajaukset eivät poistaisi ryhmämenettelyyn sisältyviä perusongelmia, vaan sen sijaan loisivat lomautustilanteisiin liittyvään byrokratiaan uusia tulkintaongelmia ja epäselvyyksiä.

Lomautukset ja TE-hallinnon palvelut

Työvoimapalvelujen tarve lomautetuilla vaihtelee lomautuksen keston ja työskentelyalan mukaan. Merkittävällä osalla lomautetuista ei ole tarvetta TE-hallinnon palveluille, joten kaikkien lomautettujen henkilökohtainen ilmoittautuminen TEtoimiston asiakkaaksi ei ole tarkoituksenmukaista. Lyhytkestoisissa lomautuksissa henkilökohtainen työnhakijaksi kirjautuminen olisi aivan turha byrokraattinen muodollisuus. Näin ollen SAK:n mielestä työvoimapalvelujen piiriin hakeutumisen tulee ryhmälomautuksen piirissä olevilla jatkossakin perustua vapaaehtoisuuteen.

Kaikkien lomautettujen henkilökohtainen ilmoittautuminen kuormittaisi TEtoimistoja kohtuuttomasti erityisesti massalomautuksissa. TE-hallinnon sähköiset palvelut eivät nykyisellään ole vielä sellaisella tasolla, että työnhakijaksi ilmoittautuminen onnistuisi sujuvasti pelkästään sähköisiä palveluita käyttäen. Ei olisi myöskään tarkoituksenmukaista, että TE-toimistojen asiakkaiksi joutuisi ilmoittautumaan henkilökohtaisesti suuri määrä sellaisia lomautettuja, joilla ei ole aitoa palvelutarvetta ja joille TE-toimisto ei lähtökohtaisesti edes tarjoaisi palveluita.

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry