SAK:n lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi laeiksi työttömyysturvalain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta

Sosiaali- ja terveysministeriö
PL 33
00023 Valtioneuvosto

STM106:00/2012

Ehdotetulla esityksellä toteutetaan työmarkkinakeskusjärjestöjen työurasopimuksessa keväällä 2012 ja raamisopimuksessa syksyllä 2011 sovitut linjaukset työttömyysturvan kehittämisestä. Esitys on valmisteltu kolmikantaisesti.

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK pitää luonnoksessa ja siihen liittyvissä asetusmuutoksissa esitettyjä muutoksia pääosin myönteisinä. Ne yksinkertaistavat lainsäädäntöä ja vähentävät byrokratiaa, lisäävät työttömyysturvan kannustavuutta ja helpottavat sosiaaliturvan ja työn yhteensovittamista. Toisaalta luonnokseen sisältyy myös palkansaajan kannalta ikäviä muutoksia, mutta kokonaisuutena luonnosta voidaan pitää hyvänä.

Erityisen hyviä ovat työn ja työttömyysturvan yhteensovittamista helpottavat ja kannusteita parantavat muutokset. Työssäoloehdon lyhennys, sovitellun päivärahan katon nosto, päivärahan maksujaksojen joustavoittaminen sekä päivärahan uudelleenmäärittelyn ja omavastuuajan vuoden jäädytys helpottavat töiden vastaanottamista ja vähentävät töihin menosta johtuvia ikäviä sosiaaliturvaseuraamuksia. Muutokset helpottavat etenkin osa-aikatyötä ja lyhyitä määräaikaisia töitä tekevien asemaa ja parantavat heidän turvaansa. Korkeimmalla korotetulla palkkatuella tehdyn työn täysimääräinen lukeminen työssäoloehtoon lisää työntekijöiden yhdenvertaista kohtelua ja sen myötä nykyinen merkittävä epäkohta poistuu.

Päivärahan tasojen vähentäminen kahteen ja korotusosan perusteiden selkiyttäminen helpottavat oleellisesti työttömyysturvan ymmärtämistä ja sen toimeenpanoa. Lisäksi pitkän työhistorian jälkeen maksettavan korotusosan ehtojen muutokset poistavat useita kohtuuttomia väliinputoamistilanteita, joita nykylain tiukka tulkinta on aiheuttanut.

Ansio-osan keston porrastus työhistorian pituuden ja työnhakijan aktiivisuuden mukaan lisää kannusteita aktiivisuuteen ja nopeaan työllistymiseen, mutta toisaalta monimutkaistaa työttömyysturvaa. SAK:n mielestä on perusteltua, että pidemmällä työhistorialla saa oikeuden pidempään ansiopäivärahakauteen. Keston lyhentäminen aktiivitoimenpiteistä kieltäytymisen perusteella lisää työvoimapoliittisesti moitittavan menettelyn sanktioita, mikä voi aiheuttaa kohtuuttomia tilanteita työnhakijan kannalta. Hyvää on kuitenkin se, että säännökset on pyritty rakentamaan niin, että niiden tulkinta on mahdollisimman selkeää ja pahimmat kohtuuttomuudet on yritetty välttää.

Lisäpäiväoikeuden ikärajan nosto on palkansaajan kannalta esityksen merkittävin heikennys. SAK pitää kuitenkin hyvänä, että ikärajan nostosta huolimatta 60 vuotta täyttäneiden työttömien toimeentulo turvataan aktiivitoimenpiteiden avulla ansiopäivärahan enimmäiskeston täytyttyä. Jos malli toimii niin kuin lakiin on kirjoitettu, lisäpäivien ikärajan noston ei pitäisi johtaa kenenkään toimeentulon heikentymiseen.

Työmarkkinatuen sääntöihin esitettävät muutokset lisäävät kannustavuutta ja yksinkertaistavat lainsäädäntöä. Erityisen hyviä ovat ehdotukset aktiivikorotusten maksamisesta myös pitkäaikaistyöttömille sekä ehdotetut omavastuun muutokset, jotka kannustavat töiden vastaanottoon ja vähentävät töihin menosta aiheutuvia maksukatkoja.

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK r