SAK:n lausunto Euroopan komission ehdotuksesta direktiiviksi tekijänoikeuksien ja lähioikeuksien kollektiivisesta hallinnoinnista ja musiikkiteosten rajat ylittävän verkkokäytön lisensioinnista yhteismarkkinoilla

Opetus- ja kulttuuriministeriö
copyright@minedu.fi

OKM 2012-00211

SAK:lta ja sen kahdelta jäsenliitolta Suomen Muusikkojen Liitolta ja Teatteri- ja Mediatyöntekijöiltä pyydettiin lausuntoa. SAK tukee Teatteri- ja Mediatyöntekijät ry:n aiheesta antamaa lausuntoa ja toteaa Euroopan komission ehdotuksesta direktiiviksi tekijänoikeuksien ja lähioikeuksien kollektiivisesta hallinnoinnista ja musiikkiteosten rajat ylittävän verkkokäytön lisensioinnista yhteismarkkinoilla seuraavaa:

Yleistä

Kollektiivihallinnointia koskevan direktiiviehdotuksen tavoitteet yhteisvalvontajärjestöjen hallinnointi- ja avoimuusnormien parantamisesta siten, että oikeudenhaltijat voivat valvoa niitä tehokkaammin sekä yhteisvalvontajärjestöjen musiikkiteosten tekijänoikeuksien lisensioinnin helpottaminen usean maan verkkopalvelujen tarjoamiseksi ovat kannatettavia. Direktiiviehdotus on tarkoitettu harmonisoimaan käytäntöjä ja selventämään oikeuksien käyttöä Euroopan laajuisesti. Annettu ehdotus ei kuitenkaan valitettavasti tue päämääriään vaan aiheuttaa toteutuessaan ylisääntelyä, jopa ongelmia. Suomen kollektiivihallinto toimii tällä hetkellä hyvin eikä EU-tason lainsäädännölle nähdä tarvetta. Jos direktiivi kuitenkin toteutetaan, on huolehdittava siitä, ettei liian yksityiskohtaisilla säännöillä aiheuteta tarpeettomia ongelmia. Pohjoismaisesta näkökulmasta tarkastellen kun esitetty säätely on tarpeettoman yksityiskohtaista.

Musiikkiteosten rajat ylittävään lisensointiin SAK ei ota kantaa.

Esityksessä on useita ongelmallisia määritelmiä

Direktiiviehdotus on laadittu erittäin tarkaksi ja se tuntuu johtavan ongelmalliseen ylisääntelyyn. Määritelmät eivät kaikilta osin ole linjassa sen kanssa, mitä elimiä yhdistyslain mukaan yhdistyksillä pitää olla. Esimerkkejä tulkinnanvaraisista käsitteistä ja niiden suhteesta yhdistyksen normaaliin hallintoon ovat ”supervisory board”, ”management”, ”administrational board”. Liian yksityiskohtaisesta sääntelystä esimerkkinä käyköön se, että komissio ehdottaa johtajien palkkojen päättämistä jäsenten kokouksessa. Tämä poikkeaa Suomessa vallitsevasta käytännöstä, jonka mukaan yhdistyksen kokouksen tehtävänä on mm. valita hallitus ja asettaa sille budjetin ja toimintasuunnitelman myötä toiminnan rajat. Yhdistyslain edellyttämä toiminnan sääntely ja toiminnan tarkastaminen olisikin SAK:n mielestä riittävä taso vaikuttaa direktiivillä organisaatiorakenteen.

Collecting sociaty- käsitteen ”määrittelemättömyys” voi sekoittaa nykyiset toimivat käytännöt

Osa oikeuksien kollektiivisesta hallinnoinnista perustuu Suomessa ja muissa pohjoismaissa hyvin toimivaan lakiin, jossa on yksityiskohtaista sääntelyä sopimuslisensseistä ja siitä, miten järjestö voi saada sopimuslisenssijärjestön aseman. On vaara, että direktiiviehdotus pakottaa tekemään muutoksia huonompaan suuntaan kansallisessa lainsäädännössä.

Esityksen suurin kysymysmerkki ja edunvalvonnallisesti tärkein asia on SAK:lle tällä hetkellä se, miten ”collecting society” määritellään. Tuleeko ammattiliitosta, joka kerää jäseniltään tekijänoikeusvaltakirjat, samaan aikaan collecting society, jonka asemaa, tehtäviä ja hallintoa säännöstellään yhdistyslainsäädännöllä, työehtosopimustoimintaa koskevalla lainsäädännöllä, kilpailulainsäädännöllä ja uudella direktiivillä?  Suomen olisi tärkeää varmistaa nyt se, että esitys ei mahdollista jatkossa puuttumista nykyisellään hyvin toimivaan sopimuslisenssien sääntelyyn lainkaan.

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry