Perintö- ja lahjaverolain muuttaminen
Lausunto hallituksen esitysluonnokseen laiksi perintö- ja lahjaverolain ja tuloverolain 47 §:n muuttamisesta
Valtiovarainministeriö
Vero-osasto
Snellmaninkatu 1 A, PL 28
00023 Valtioneuvosto
VM071:00/2016
Hallituksen esitysluonnoksessa ehdotetaan muutettavaksi perintö- ja lahjaverolakia sekä tuloverolakia. Perintö- ja lahjaveroa esitetään kevennettäväksi veroasteikkojen kaikissa portaissa. Suurinta kevennystä esitetään ensimmäisen veroluokan lahjaveroasteikon ylimpiin portaisiin. Maltillisemmin kevennettäisiin ensimmäisen veroluokan perintövero-asteikkoa ja toisen veroluokan veroasteikkoja. Progressiivisten veroasteikkojen ylimmän portaan raja puolitettaisiin miljoonasta eurosta puoleen miljoonaan euroon. Lahjaverotuksessa pienin verotettava määrä korotettaisiin 4 000 eurosta 5 000 euroon.
Hallituksen esityksessä asteikkokevennykset kohdennetaan maatilojen ja muiden yritysten sukupolvenvaihdoksiin. Ensimmäisen veroluokan yli 200 000 euron määräisiä lahjoja on runsaasti ja niihin on usein sovellettu yritysten sukupolvenvaihdoshuojennusta.
Nykyisin lahjaverotus on kireämpää kuin perintöverotus. Hallituksen esitysluonnos muuttaisi tilanteen ensimmäisessä veroluokassa suurten lahjojen/perintöjen osalta. Esitysluonnoksen mukaan lahjaverotus olisi perintöverotusta lievempää lahjan arvon ylittäessä 220 000 euroa. Esimerkiksi jos verotettava omaisuus on puoli miljoonaa, lahjavero olisi 8 400 euroa alempi kuin perintövero.
SAK ei pidä hyvänä perintö- ja lahjaverokantojen alentamista. Perintö- ja lahjaverotuksella hillitään omaisuuksien kasautumista ja tuloerojen kasvua. Nykyinen perintö- ja lahjaverotus ei estä yritysten sukupolvenvaihdoksia. Yritysten sukupolvenvaihdoshuojennukset ovat jo erittäin merkittäviä, eikä siksi ole tarvetta uusiin yrittäjille suunnattuihin perintö- ja lahjavero-huojennuksiin. Lisäksi hallitus on esittämässä samalle ryhmälle kohdennettavaksi muitakin verohuojennuksia, kuten yrittäjävähennys ja metsälahjavähennys.
Perintöveropohjan laajentaminen
Hallituksen esitysluonnoksessa ehdotetaan myös veropohjan laajennuksia. Perittävän kuoleman johdosta maksettavan vakuutuskorvauksen ja siihen verrattavan taloudellisen tuen osittainen verovapaus esitetään poistettavaksi. Toimenpidettä puoltaa yhdenvertaisuusnäkökohtien lisäksi sijoitusmuotoneutraalisuus, kun on kyse säästöhenkivakuutukseen liittyvästä kuolemanvarakorvauksesta. Säästöhenkivakuutukset ovat luonteeltaan säästötuotteita ja niihin liittyy säännönmukaisesti vakuutus kuoleman varalta, jolla riski vakuutussäästön menetyksestä poistetaan. Vakuutuskorvaus on säädettyyn rajaan asti verovapaa, kun muihin sijoituksiin kohdistuu normaali perintövero. Verosuosinta on markkinointietu verotuettomiin säästämisvaihtoehtoihin verrattuna.
Kuoleman perusteella maksetun vakuutuskorvauksen osittaisen verovapauden poistaminen vähentää säästöhenkivakuutusten kysyntää sijoitustuotteena, millä on vaikutusta henkivakuutusyhtiöiden ja muiden rahoitusalan yritysten ja näiden tarjoamien sijoitustuotteiden väliseen kilpailuasetelmaan.
Ehdotus koskee myös puhtaita riskihenkivakuutuksia ja niihin verrattavia taloudellisia tukia. Muutoksen kohdistaminen esimerkiksi vain säästöhenkivakuutuksiin liittyviin kuolemanvaravakuutuksiin olisi pulmallista, koska toimenpiteen vaikutusta voitaisiin kiertää toteuttamalla toisiinsa tosiasiallisesti liittyvät vakuutukset erillisillä vakuutussopimuksilla.
SAK kannattaa perintöveropohjan laajennusta henkivakuutuskorvauksiin, joita käytetään verosuunnitteluun. Vakuutuskorvausten yhdenmukainen verotus lisää tasapuolisuutta ja vähentää mahdollisuuksia epätarkoituksen-mukaiseen verosuunnitteluun. Säästöhenkivakuutusten kautta on mahdollista antaa perintönä verovapaasti 35 000 euroa kullekin perilliselle. Tällä porsaanreiällä voi melkein kolminkertaistaa perintöverosta vapaan osuuden.
SAK:n mielestä perintöveron välttelyyn käytettyjen henkivakuutusten verottaminen ei kuitenkaan saa kohdistua työ- ja virkaehtosopimuksissa sovittuihin työntekijöiden ryhmähenkivakuutuksiin. Työntekijöiden ryhmähenkivakuutus ei ole verosuunnittelua. Ryhmähenkivakuutus on puhtaasti riskiperusteinen ja sosiaalipoliittisesti perusteltu vakuutusmuoto. Sen korvaukset ovat suhteellisen pieniä, keskimäärin vain kymmenentuhatta euroa. Lisäksi korvaukset on suunnattu erityisesti nuorena kuolleiden työntekijöiden perheille.
Työntekijöiden ryhmähenkivakuutuksen korvaukset ovat murto-osa kaikista henkivakuutuskorvauksista. Verovapaita vakuutuskorvauksia maksetaan vuositasolla 210 miljoonaa euroa, josta työntekijöiden ryhmähenkivakuutuksen osuus on noin 25 miljoonaa euroa.
Luovutusvoittoveropohjan laajentaminen
Nykyisin myytäessä perintönä tai lahjaksi saatua yritysvarallisuutta hankintamenona on pidetty käypää arvoa, joka tulee määritettäväksi huojennusta sovellettaessa eikä sitä aliarvostettua määrää, josta perintövero tai lahjavero on huojennuksen soveltamisen johdosta tosiasiassa suoritettu. SAK pitää hyvänä hallituksen esitysluonnoksen ehdotusta luovutusvoittoveropohjan laajentamisesta. Yritysvarallisuutta myytäessä hankinatamenona tulee pitää sitä määrää, josta perintö- tai lahjavero on aikoinaan suoritettu. Sukupolvenvaihdoshuojennuksella kannustetaan saajaa säilyttämään perintönä tai lahjana saatua yritysomaisuutta hallussaan. Siksi on ristiriitaista samalla liittää myös omistuksesta luopumiseen veroetuja soveltamalla tällaisen omaisuuden luovutusvoittoverotukseen yleistä luovutusvoittoverotusta huomattavasti edullisempaa verokohtelua.
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry