Oikeudenmukaisen siirtymän rahaston (JTF) ohjelmaehdotus ja alueelliset siirtymäsuunnitelmat

Oikeudenmukaisen siirtymärahaston (JTF) ohjelmaehdotus ja alueelliset siirtymäsuunnitelmat liitettäväksi Uudistuva ja osaava Suomi 2021-2027 – EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelmaan sekä niitä koskeva ympäristöselostus

Työ- ja elinkeinoministeriö
kirjaamo.tem@gov.fi

Lausuntopyyntönne 24.6.2022
VN/8737/2019-TEM-148

Ohjelmaehdotus

1.Oikeudenmukaisen siirtymän rahasto (JTF) on koheesiopolitiikan uusi väline, jonka pitäisi tukea sellaisia alueita ja niiden työntekijöitä ja yrittäjiä, joille ilmastoneutraaliuuteen siirtyminen voi aiheuttaa joko elinkeinon tai työpaikan menetyksen ja näin ollen sosioekonomisia haasteita. Kun nämä haasteet tunnistetaan ja niihin reagoidaan ajoissa mm. uudelleenkoulutuksella, osaamisen päivittämisellä tai uutta, kestävämpää yritystoimintaa tukemalla, toteutuu oikeudenmukaisen siirtymän politiikka.

On erittäin valitettavaa, että Suomessa uutta JTF- kehittämisohjelmaa esitetään käytettäväksi suppeasti pelkästään turpeen käytöstä luopumisesta johtuvien haittojen minimoimiseen eikä laajemmin EU:n vihreän kehityksen ohjelman ja työntekijöiden oikeudenmukaisen siirtymän varmistamiseen. Maakuntien siirtymäsuunnitelmissa ei ole kartoitettu turvetoimialan lisäksi muita ilmastomurroksessa olevia toimialoja, kuten energia- tai energiaintensiivisen teollisuuden toimialoja. EU:n oikeudenmukaisen siirtymän rahastoa koskeva asetus olisi mahdollistanut huomattavasti laajemman kohderyhmä -tulkinnan ja sille on perusteita.

Ensinnäkin, Suomen saanti JTF:sta on laskettu koostuvan hiili-intensiivisten alueiden teollisuuslaitosten kasvihuonepäästöistä 61 %:ti, työllisyydestä teollisuudessa 22 %:ti sekä turpeen tuotannosta vain 17 %:ti.

Toiseksi, Suomen kunnianhimoinen tavoite olla hiilineutraali vuonna 2035 edellyttää uudistumista koko energiajärjestelmän (ei pelkästään turpeen) lisäksi myös mm. energiaintensiivisessä teollisuudessa. Suomen ilmastopaneelin mukaan vuoteen 2035 mennessä Suomessa tarvittaisiin vuodelle 2030 jo päätettyihin ilmastotoimiin 35 mt CO2e lisäpäästövähennykset. Näin teollisuuden prosessiperäisten päästöjen vähennystarve olisi 40-50 % (mm. teräs, kemia, sementti), fossiilisten polttoaineiden polton (energia, liikenne, teollisuus) osuuden ollessa 65-90 % ja maatalouden päästöjen 20-30 %. Myös teollisuuden eri toimialojen vähähiilitiekartoista voi päätellä, että yritykset edistävät vihreää murrosta aktiivisesti energiasektorin lisäksi muilla toimialoilla.

Uudistuva ja osaava Suomi- ohjelman toimintalinja Oikeudenmukaisen siirtymän Suomi (TL7) yhden erityistavoitteen ”Turpeesta luopumisen alueellisesti oikeudenmukainen siirtymä” lisäksi pitäisi luoda toinen linja ” Energiaintensiivisen teollisuuden ja energiatoimialan oikeudenmukainen siirtymä”.

SAK voi tukea Suomen JTF-ohjelmaa vain, jos se kohdentaa turvetoimialan lisäksi oikeudenmukaisen siirtymän toimia myös energia- ja energiaintensiivisen teollisuuden toimialojen työntekijöille ja yrityksille.

2. SAK tunnistaa EU:n ja Suomen kunnianhimoisen ilmastopolitiikan aiheuttamat negatiiviset sosioekonomiset vaikutukset turvetoimialalle ja on niistä huolissaan. On oikein, että turvetoimialan työntekijät ja yrittäjät saavat JTF- tukea. Voi olla myös perusteltua, että JTF-rahoitettavissa toimissa priorisoidaan ensimmäisinä vuosina turvetoimialaa, sillä ilmastotoimien vaikutukset ovat siellä jo laajalti todellisuutta.

Ei ole kuitenkaan työntekijöiden yhdenvertaisen kohtelun nimissä mitenkään perusteltavissa, että Uudistuva ja osaava Suomi 2021-2027 ohjelma-asiakirjaluonnoksessa esitetään vuosille kohdennettavan 664 miljoonaa euroa pelkästään turpeesta luopumisen alueellisesti oikeudenmukaiseen siirtymään. Summa on käsittämättömän suuri suhteessa kohderyhmän kokoon.

Suomessa on arvioitu Pellervon tutkimuslaitoksen mukaan olleen vuonna 2019 noin 400 -500 turvealan yritystä, jotka työllistävät suoraan noin 1400 henkilöä ja välillisesti 2500. Se on jopa hieman enemmän kuin koko sosiaalirahaston varat samalle ajalle. Lisäksi Marinin hallitus on varannut 70 milj. euroa valtion budjetista turvetuottajien tulonmenetysten kompensointiin vuosille 2022 ja 2023 näiden koheesiotoimien lisäksi.

Energiaintensiivisessä teollisuudessa työskentelee jopa satojatuhansia ihmisiä. Metallinjalostuksessa noin 14 000 henkilöä, joista terästuotannossa 8 000. Kemianteollisuudessa jalostettujen öljytuotteiden valmistuksessa noin 2 800 henkilöä, kemikaalien ja kemiallisten tuotteiden jalostuksessa noin 13 000 ja kumi- ja muovituotteiden valmistuksessa noin 13 300. Suoraan sementtiteollisuudessa työskentelevien määrä on pieni, mutta sementtiä käytetään Suomessa runsaasti rakentamisessa. Lisäksi kaivosteollisuus kuluttaa paljon sähköä. Kaivosteollisuuden suora ja välillinen työllisyysvaikutus on n. 13 000. Paperiteollisuudessakin yli kymmen tuhatta.

JTF- rahoituksen pitäisi olla:
a) suhteessa toimialan kokoon, sen työntekijöiden ja yrittäjien määrään
b) kohdistua yhdenvertaisesti kaikkien vihreästä siirtymästä kärsivien toimialojen työntekijöihin

3. Arvioimme, että JTF:n tuotos- ja tulosindikaattorit ovat ylioptimistisia, erityisesti uusien liiketoiminnan aloittavien pk-yrittäjien sekä ammattipätevyyden saavien osallistujien ja tuettuihin yksiköihin luotujen työpaikkojen osalta.

4. Suurin osa JTF-varoista esitetään suunnattavaksi aluetalouksien uudistamiselle eikä ensisijaisesti turvetoimialalla työskentelevien tai yrittävien avustamiseen. Suurimmat potit JTF-varoista on kohdennettu alueiden yleiseen pk-yritysten kehittämiseen ja kansainvälistymiseen (63 milj.), tutkimus- ja innovaatioprosesseihin yritysten, tutkimuskeskusten ja yliopistojen välillä ml. teknologiasiirto (49 milj.), pk-yritysten liiketoimintaintrastruktuuriin (40 milj.) sekä tutkimuksiin ja innovointiin julkisissa tutkimuskeskuksissa, korkeakouluissa ja osaamiskeskuksissa (37 milj.).

Vastaavasti esitetty tuki työntekijöiden, yritysten ja yrittäjien sopeutumiseksi muutoksiin on 18 milj., uudelleenkoulutukseen 30 milj., pk-yritysten ympäristöystävällisille tuotantoprosesseille ja resurssitehokkuudelle 18,5 milj. ja itsenäisen ammatinharjoittamisen tai yrityksen perustamiseen 10 milj. euroa. Lisäksi varoja on kohdennettu myös perustellusti mm. teollisuuden ja saastuneiden maa-alueiden kunnostukseen (18,5 milj.).

Varojen jako ei ole SAK:n mielestä perusteltu, vaikka kannustammekin aluetalouksien kehittämiseen. Vähintään 50 % JTF varoista pitäisi kohdentaa inhimilliseen pääomaan, työntekijöiden ja mikroyrittäjien osaamisen päivittämiseen ja työllisyyden edistämistoimiin sekä lisäksi kehittää ensisijaisesti kestäviä toimintaprosesseja yrityksissä. Jos tämä olisi myös ohjelmavalmistelijoiden lähtöolettamus, niin rahoitusta olisi riittänyt myös muille oikeudenmukaisen siirtymän toimia tarvitsevien alojen työntekijöille.

Alueiden yleinen yritysten TKI-toiminnan ja esim. kansainvälistymisen tukeminen pitäisi tapahtua ensisijaisesti muiden koheesiopolitiikkatoimien, kuten EAKR:n kautta sekä hyödyntämällä mm. Business Finlandin tai Finnveran tukia. Näiden lisäksi oikeudenmukaisen siirtymän mekanismin kahden muun kokonaisuuden (Invest EU ja EIP) hyödyntäminen olisi suotavaa erityisesti yksityisten ja julkisten toimijoiden kestävien investointien edistämiseksi.

Vähintään 50 % JTF varoista pitäisi kohdentaa inhimilliseen pääomaan, työntekijöiden ja mikroyrittäjien osaamisen päivittämiseen ja työllisyyden edistämistoimiin.

5. Maakuntasuunnitelmissa olisi pitänyt tehdä muidenkin kuin turvetoimialan osalta sosioekonominen analyysi tiukentuvien päästövähennystavoitteiden vaikutuksista työpaikkojen säilymiseen ja alueen kilpailukykyyn. Työn siirtyminen toimialojen välillä ja sisällä työtehtävästä toiseen lisää tarvetta työntekijöiden osaamisen päivittämiseen. Nämä siirtymäsuunnitelmien analyysit olisi perusteltua tehdä sekä taantuvien että murroksessa olevien alojen osalta. Vain näin selviää, kuinka suuri täydennys- tai uudelleenkouluttamistarve Suomessa on myös mm. vihreässä murroksessa olevien teollisuustyöntekijöiden osalta. Samalla mahdollistettaisiin myös näiden alojen työntekijöiden hyötyminen JTF-toimista ja vältettäisiin varmimmin osaamisen vanhenemisesta johtuva työttömyys. Ei ole tarkoituksenmukaista käynnistää julkisia tukitoimia pelkästään siinä vaiheessa, kun työntekijät jäävät jo työttömiksi.

SAK:n Ilmastonmuutoksen vaikutukset työhön ja työntekijän asemaan-selvityksen mukaan ilmastotoimien vaikutusten laajuus on edelleen vaikea määrittää, koska asiaa ei ole tutkittu. Selvityksessä arvioitiin kuitenkin, että Ilmastonmuutos ja sen hillintä eivät todennäköisesti vähentäisi työn kokonaismäärää, mikäli ilmastotoimet pannaan toimeen hallitusti. Tiukentuvat päästövähennystavoitteet aiheuttavat kuitenkin monilla aloilla, erityisesti teollisuudessa, huolta kilpailukyvyn ja työpaikkojen säilymisestä. Työn siirtyminen toimialojen välillä ja sisällä työtehtävästä toiseen lisää tarvetta työntekijöiden osaamisen päivittämiseen (https://www.sak.fi/aineistot/tutkimukset/ilmastotoimien-vaikutus-tyohon…).

Maakuntien siirtymäsuunnitelmiin olisi sisällytettävä sosioekonomiset vaikutusarviot myös energiaintensiivisen teollisuuden ja energiatoimialojen osalta viimeistään ohjelman väliarviovaiheessa.

Maakuntien siirtymäsuunnitelmat

Etelä-Karjala

Turpeen käytön väheneminen vaikuttaa etenkin harvaan asuttujen alueiden elinvoimaan ja työllisyyteen. Elinkeinorakenteen monipuolistaminen ja työllisyyttä edistävät toimet edellyttävät vahvaa alueellista yhteistyötä, joka on huomioitu Etelä-Karjalan JTF- suunnitelmassa.

Maaseutumaisilla alueilla korvaavien työpaikkojen aikaansaaminen on haasteellinen tehtävä. Pikainen olemassa olevan osaamisen tunnistaminen, osaamisen kehittäminen ja uudelleenkoulutus ovat merkittävässä roolissa työttömyysuhan alla oleville/työttömäksi joutuneille. Uraohjaus ja erilaiset kouluttautumisen mahdollisuudet on kirjattu alueen suunnitelmaan. Huomioituna on myös digitalisaation tuomat mahdollisuudet viedä koulutus lähelle maaseudulla asuvia mm. verkkokoulutusta hyödyntäen.

Etelä-Karjalassa on vahvaa TKI-toimintaa ja energiateknologista osaamista. Suunnitelmassa on mainittu, että maakunnassa on tavoitteena aikaansaada sellaista tutkimus- ja kehittämistoimintaa, jolla joudutetaan siirtymää kestävään energiajärjestelmään, luodaan korkeamman arvolisän tuotteita bio- ja kiertotalouteen ja luodaan näin ansaintamahdollisuuksia turvetuotannon ja turpeen käytön tilalle. Samalla toimia kohdennetaan myös muihin uusiutuvan energian lähteisiin liittyvään TKI-toimintaan: geotermiseen energiaan, lämpöpumpputekniikalla hyödynnettäviin energianlähteisiin, aurinkoon, tuuleen, hukkalämpöön ja synteettisiin polttoaineisiin. Nämä ovat kannatettavia tavoitteita, jotta saadaan luotua uutta ilmastotoimia tukevaa työtä. Koulutus, tietojen päivitys ja osallistaminen ovat tässä avainsanoja. JTF rahasto tarjoaa oivallisen tilaisuuden tähän rahoituksen muodossa.

EU:n oikeudenmukaisen siirtymän rahastoa koskeva asetus mahdollistaa huomattavasti turvetoimialaa laajemman kohderyhmä -tulkinnan. Paljon energiaa käyttävät muut toimialat (koko fossiilinen energiatuotanto turvetoimialan lisäksi sekä energiaintensiivisen teollisuuden toimialat) kuin turvetuotanto, on mahdollista sisällyttää rahaston varojen tuen piiriin. Tätä mahdollisuutta tulisi suunnitelmissa analysoida ja tuoda voimakkaammin esille.

EU rahastojen hyödyntäminen edellyttää hanketoimintaa. Hankehakemuksen tekemiseen tarvitaan henkilökohtaista opastusta ja tukitoimia. Hakemisprosessi tulee olla läpinäkyvä ja yksinkertainen rakenteeltaan. Lähtökohdiltaan hankkeiden tulisi olla ylimaakunnallisia, siten että hankkeen kautta saavutettava yhteistyö ja vaikuttavuus voitaisiin maksimoida.

Kymenlaakso

Turpeen käytön väheneminen vaikuttaa etenkin harvaan asuttujen alueiden elinvoimaan ja työllisyyteen. Kymenlaaksossa vaikutukset ovat tuntuvat maakunnan työttömyysasteen ollessa keskimääräistä heikompi, rakennetyöttömyyden osuus suuri ja väestön vähentyessä ja ikääntyessä.

Maaseutumaisilla alueilla korvaavien työpaikkojen aikaansaaminen on haasteellinen tehtävä. Pikainen olemassa olevan osaamisen tunnistaminen, osaamisen kehittäminen ja uudelleenkoulutus ovat merkittävässä roolissa työttömyysuhan alla oleville/työttömäksi joutuneille. Uraohjaus ja erilaiset kouluttautumisen mahdollisuudet on huomioitava toimissa, kuten myös digitalisaation tuomat mahdollisuudet viedä koulutus lähelle maaseudulla asuvia. Elinkeinorakenteen monipuolistaminen ja työllisyyttä edistävät toimet edellyttävät vahvaa alueellista yhteistyötä Kymenlaaksossa.

Kymenlaakson maakuntasuunnitelmassa olisi ollut hyvä tehdä muidenkin kuin turvetoimialan osalta sosioekonominen analyysi tiukentuvien päästövähennystavoitteiden vaikutuksista työpaikkojen säilymiseen ja alueen kilpailukykyyn. Työn siirtyminen toimialojen välillä ja sisällä työtehtävästä toiseen lisää tarvetta työntekijöiden osaamisen päivittämiseen. Nämä siirtymäsuunnitelmien analyysit olisi perusteltua tehdä sekä taantuvien että murroksessa olevien alojen osalta. Vain näin selviää, kuinka suuri täydennys- tai uudelleenkouluttamistarve maakunnassa on myös mm. vihreässä murroksessa olevien teollisuustyöntekijöiden osalta. Samalla mahdollistettaisiin myös näiden alojen työntekijöiden hyötyminen JTF-toimista ja vältettäisiin varmimmin osaamisen vanhenemisesta johtuva työttömyys. Ei ole tarkoituksenmukaista käynnistää julkisia tukitoimia pelkästään siinä vaiheessa, kun työntekijät jäävät jo työttömiksi.

EU:n oikeudenmukaisen siirtymän rahastoa koskeva asetus mahdollistaa huomattavasti turvetoimialaa laajemman kohderyhmä -tulkinnan. Paljon energiaa käyttävät muut toimialat (koko fossiilinen energiatuotanto turvetoimialan lisäksi sekä energiaintensiivisen teollisuuden toimialat) kuin turvetuotanto, on mahdollista sisällyttää rahaston varojen tuen piiriin. Tätä mahdollisuutta tulisi suunnitelmissa analysoida ja tuoda voimakkaammin esille.

EU rahastojen hyödyntäminen edellyttää hanketoimintaa. Hankehakemuksen tekemiseen tarvitaan henkilökohtaista opastusta ja tukitoimia. Hakemisprosessi tulee olla läpinäkyvä ja yksinkertainen rakenteeltaan. Lähtökohdiltaan hankkeiden tulisi olla ylimaakunnallisia, siten että hankkeen kautta saavutettava yhteistyö ja vaikuttavuus voitaisiin maksimoida.

Satakunta

Satakunta on alueena merkittävä turpeentuottaja. Sosioekonomiset haittavaikutukset tulevat olemaan alueelle yhtä lailla merkittäviä. Alueen tavoitteena on saada turvetuotannon tilalle uutta liiketoimintaa. Talouden monipuolistamiseksi ja uudistamiseksi tulee TKI-toimintaa ja yhteistyötä vahvistaa uusien ratkaisujen käyttöönottamiseksi. Näiden kohdalla suunnitelmassa viitataankin oikeudenmukaisen siirtymän pilarien II ja III mahdollisuuksiin.

Satakunta on jo ottanut huomioon Älykkään erikoistumisen strategiassaan 2021-2027 ohjaavana periaatteena vastuullisen toimintatavan ja ilmastonmuutoksen hillinnän ja sopeutumisen huomioinnin kaikessa kehittämistyössä, mihin myös EU:n oikeudenmukaisen siirtymän rahastolla pyritään. Lisäksi Satakunta on mukana merkittävän suurissa hankekokonaisuuksissa tähän teemaan liittyen.

Siirtymäsuunnitelmasta käy erinomaisesti ilmi suunnitelmat systemaattiseen yhteistyöhön eri ohjelmien ja rahoituslähteiden kesken. Tämä on ensiarvoisen tärkeää, jotta saadaan kaikille eri tukimuodoille yhdessä maksimaalinen vipuvoima ja tiedetään kokonaiskuva siitä mitä hankerahoituksella tehdään jo ja mitä sillä tullaan tekemään jatkossa.

JTF-toimenpiteet tuovat merkittävän lisäarvon työllisyyteen, uudistumiseen, tuottavuuteen ja jalostusarvoon. Sillä mahdollistetaan alueella tki-toimintaa ja kansainvälistymistä edistäviä investointeja sekä energiatehokkuutta.

Satakuntaliitto toimii myös välittävänä toimielimenä rahoituksen jakamisessa hankkeille yhdessä Keski-Suomen ELY-keskuksen kanssa. Tämä on alueen edunvalvonnan kannalta hyvä asia.

Keski-Suomi

Turvetuotannon puolittaminen v.2030 mennessä vaikuttaa ja on jo vaikuttanut merkittävästi Keski-Suomen yritystoimintaan ja työllisyyteen. Keski-Suomessa on suuria turve-esiintymiä, joita on vuosikymmenten aikana kohtuullisen maltillisesti hyödynnetty. Myös Neova Oy:n kotipaikka on Jyväskylässä, millä on ollut ja on oma merkityksensä maakunnalle.

Sopeutumistoimia tarvitaan etenkin turvetuotannon, kuljetuksen ja logistiikan sekä konekunnossapidon aloilla. Maaseudun työllisyyskehitykseen turpeen käytön väheneminen tulee vaikuttamaan heikentävästi. Turvetuotannon työpaikkamenetykset ovat pohjoisessa Keski-Suomessa suurimmat ja välilliset vaikutukset ulottuvat useille toimialoille. Uusien korvaavien työmahdollisuuksien luominen tulee olemaan vaikeaa.

Vihreä siirtymä edellyttää ilmastoviisaita ja luonnon monimuotoisuudesta huolehtivaa jälkikäyttöä turvetuotannosta vapautuville alueille. Soiden ennallistaminen ja/tai metsittäminen sekä uusien viljelykasvien hyödyntäminen tarjoaa mahdollisuuksia uusille yrityksille ja työpaikoille.

Keski-Suomen siirtymäsuunnitelmassa on ansiokkaasti asetettu tavoitteeksi bioenergiaan, logistiikkaan, konehuoltoon, maa- ja metsätalouteen sekä yrittäjyyteen liittyvän osaamisen vahvistaminen. Resurssiviisas talous edellyttää, että yritykset edistävät ja tarjoavat kestäviä ja kilpailukykyisiä ratkaisuja lähimarkkinoillaan, kansallisesti ja globaalisti.

Uusien liiketoimintamahdollisuuksien tunnistaminen ja tukeminen uutta teknologiaa hyödyntäen on erittäin tärkeää. Liiketoiminnan on perustuttava resurssi- ja materiaalitehokkuuteen, kiertotalouteen sekä luonnonvaratuottavuuteen. Myös digitalisaatio tuo mahdollisuuksia uusille ratkaisuille. Vihreän siirtymän vaikutusten arvioinnissa ja työpaikkojen kehittämisessä, työntekijöiden asiantuntemusta työhön liittyen tulee hyödyntää enemmän https://www.sak.fi/aineistot/tutkimukset/kysely-ilmastonmuutokseen-sope… .

Vihreä siirtymä edellyttää uusiutuvien energialähteiden osuuden kasvattamista ja kestävien energia-teknologiaratkaisujen kehittämistä. Puuhakkeen määrää lisäämällä Keski-Suomessa voidaan osittain kompensoida turvetuotannosta vähenevää työpanosta. Biokaasutuotannon kehittäminen ja lisääminen energiatuotannossa on tärkeää elinvoimaisuuden ja työllisyyden ylläpitämisessä.

Keski-Suomessa on kuitenkin myös merkittäviä energiaintensiivisiä yrityksiä, joiden toimiala ja työntekijät täytyy sisällyttää rahaston varojen tuen piiriin. Tätä mahdollisuutta tulee tuoda voimakkaammin esille. Vihreä siirtymä edellyttää myös merkittäviä panostuksia tutkimukseen, kehittämiseen, innovaatiotoimintaan sekä osaamiseen.

Turvesektorilta työttömäksi jäävien ja työttömyysuhanalaisten työllistymiseen ja uudelleenkoulutukseen tulee panostaa jo työsuhteen voimassa ollessa. Tarvitaan lyhytkestoista täsmäkoulutusta sellaisille aloille, joissa työntekijöiden käytännön työssä opittua osaamista voidaan hyödyntää. Turvealan työntekijöiden keski-ikä on suhteellisen korkea ja koulutustaso varsin alhainen, joten olisi tärkeää saada heidät mahdollisimman nopeasti työmarkkinoille.

Pirkanmaa

Siirtymäsuunnitelma koskee suoraan Pirkanmaan neljää kuntaa (Punkalaidun, Kihniö, Virrat, Parkano), välilliset vaikutukset ulottuvat koko maakuntaan, sekä erityisesti naapurimaakuntaan, Etelä-Pohjanmaalle.
Turvetuotannon puolittaminen v.2030 mennessä vaikuttaa ja on jo vaikuttanut merkittävästi Pirkanmaan yritystoimintaan ja työllisyyteen. Sopeutumistoimia tarvitaan etenkin turvetuotannon, kuljetuksen ja logistiikan sekä konekunnossapidon aloilla. Maaseudun työllisyyskehitykseen turpeen käytön väheneminen tulee vaikuttamaan heikentävästi. Uusien korvaavien työmahdollisuuksien luominen tulee olemaan vaikeaa.

Vihreä siirtymä edellyttää ilmastoviisaita ja luonnon monimuotoisuudesta huolehtivaa jälkikäyttöä turvetuotannosta vapautuville alueille. Soiden ennallistaminen ja/tai metsittäminen sekä uusien viljelykasvien hyödyntäminen tarjoaa mahdollisuuksia uusille yrityksille ja työpaikoille.

Pirkanmaan siirtymäsuunnitelmassa on ansiokkaasti asetettu tavoitteeksi bioenergiaan, logistiikkaan, konehuoltoon, maa- ja metsätalouteen sekä yrittäjyyteen liittyvän osaamisen vahvistaminen. Resurssiviisas talous edellyttää, että yritykset edistävät ja tarjoavat kestäviä ja kilpailukykyisiä ratkaisuja lähimarkkinoillaan, kansallisesti ja globaalisti.

Uusien liiketoimintamahdollisuuksien tunnistaminen ja tukeminen uutta teknologiaa hyödyntäen on erittäin tärkeää. Liiketoiminnan on perustuttava resurssi- ja materiaalitehokkuuteen, kiertotalouteen sekä luonnonvaratuottavuuteen. Myös digitalisaatio tuo mahdollisuuksia uusille ratkaisuille. Vihreän siirtymän vaikutusten arvioinnissa ja työpaikkojen kehittämisessä, työntekijöiden asiantuntemusta työhön liittyen tulee hyödyntää enemmän https://www.sak.fi/aineistot/tutkimukset/kysely-ilmastonmuutokseen-sope… .

Vihreä siirtymä edellyttää uusiutuvien energialähteiden osuuden kasvattamista ja kestävien energia-teknologiaratkaisujen ja niihin tarvittavan osaamisen kehittämistä. Biokaasutuotannon kehittäminen ja lisääminen energiatuotannossa on tärkeää elinvoimaisuuden ja työllisyyden ylläpitämisessä. Pirkanmaalla on merkittäviä energiaintensiivisiä yrityksiä, joiden toimiala ja työntekijät täytyy sisällyttää rahaston varojen tuen piiriin. Tätä mahdollisuutta tulee tuoda voimakkaammin esille.
Vihreä siirtymä edellyttää myös merkittäviä panostuksia tutkimukseen, kehittämiseen, innovaatiotoimintaan sekä osaamiseen.

Turvesektorilta työttömäksi jäävien ja työttömyysuhanalaisten työllistymiseen ja uudelleenkoulutukseen tulee panostaa jo työsuhteen voimassa ollessa. Tarvitaan lyhytkestoista täsmäkoulutusta sellaisille aloille, joissa työntekijöiden käytännön työssä opittua osaamista voidaan hyödyntää. Turvealan työntekijöiden keski-ikä on suhteellisen korkea ja koulutustaso varsin alhainen, joten olisi tärkeää saada heidät mahdollisimman nopeasti työmarkkinoille.

Pirkanmaan siirtymäsuunnitelmassa on huomioitu hyvin ne ESR-tyyppiset toimet, jotka koskevat työttömiä tai työttömyysuhanalaisia henkilöitä. Suunnitelmassa voisi huomioida painokkaammin myös sen, että ESR-toimin voidaan parantaa yritysten ja niiden henkilöstön osaamista, muutoskyvykkyyttä ja työhyvinvointia.

Ohjelmaehdotuksessa erityisenä kohderyhmänä ovat turvesektorilta työttömiksi joutuvat tai työttömyysuhanalaiset nuoret. Pidämme tätä linjausta kannatettavana oikeudenmukaisen siirtymän näkökulmasta.
Myös kunnat voisivat tietyissä paikallistalouden muutoksia tukevissa toimenpiteissä olla mielekäs ohjelmatoteutuksen kohderyhmä, samaten kolmas sektori – erityisesti nuorten työllistymispolkujen ja paikallistalouden tulevaisuuden näkökulmista.
Etelä-Pohjanmaa

Turvealan ennakoituakin nopeammalla alasajolla on erittäin merkittävät aluetaloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset Etelä-Pohjanmaalla, missä alan työllistävä vaikutus suhteessa maakunnan kokonaistyöllisyyteen on maakunnista Suomen suurin (0,56 %). Lisäksi maakunnan edellytykset vastata siirtymästä aiheutuviin haittavaikutuksiin ovat heikot. Maakunta sijoittuu alueellisen potentiaalin indeksissä (RPI) alimpaan luokkaan. Etelä-Pohjanmaalla on maan yksipuolisin yrityskanta (HHI-indeksi) ja yritysten tuottavuus on maan matalimpia. Lisäksi työikäisen väestön väheneminen ja keskittyminen keskuskaupunkiin aiheuttaa haasteita.

On tärkeää, että JTF-tukitoimet voivat kohdistua koko alue- ja paikallistalouden vahvistamiseen, työllisyyden tukemiseen ja yritystoiminnan monipuolistamiseen.

Elinkeinoelämän monipuolistaminen ja uusien kasvun lähteiden löytäminen, energiantuotantojärjestelmän uudistaminen, vaihtoehtojen kehittäminen kasvu- ja kuiviketurpeelle sekä käytöstä poistuvien turvesoiden uusien maankäyttömuotojen vaikutusten tunnistaminen vaativat pitkäjänteistä tki-toimintaa.

Turvetoimialalla työskentelevien keski-ikä on yli 50 vuotta, joten muutos tulee pahentamaan etenkin yli 50-vuotiaiden miesten työttömyyttä. Tarvitaan lyhytkestoista täsmäkoulutusta, jotta heidät saadaan nopeasti työmarkkinoille. Työllisyys- ja koulutustoimet tulee aloittaa jo työsuhteen aikana, jotta työstä työhön siirtymät onnistuisivat. Turpeen käytöstä asteittain luopuminen vaikuttaa myös maatalousyrittäjien sivutulojen vähenemiseen, mikä voi pahimmillaan johtaa yritystoiminnan lopettamiseen. Myös kausityön kannalta turvesektori on ollut alueella merkittävä työllistäjä.

Uusien liiketoimintamahdollisuuksien ja korvaavien työpaikkojen luominen edellyttää laaja-alaista yhteistyötä niin alueen sisällä kuin alueiden välillä. Vihreän siirtymän vaikutusten arvioinnissa ja työpaikkojen kehittämisessä, työntekijöiden asiantuntemusta työhön liittyen tulee kuitenkin pyrkiä hyödyntämään enemmän.

Etelä-Pohjanmaan siirtymäsuunnitelmassa on huomioitu hyvin ne ESR-tyyppiset toimet, jotka koskevat työttömiä tai työttömyysuhanalaisia henkilöitä. Suunnitelmassa voisi huomioida painokkaammin myös sen, että ESR-toimin voidaan parantaa yritysten ja niiden henkilöstön osaamista, muutoskyvykkyyttä ja työhyvinvointia.
Tärkeimpiin kohderyhmiin tulee lisätä kunnat ja kuntayhtymät sekä yhdistykset. Esimerkiksi kunnilla on tärkeä rooli silloin, kun keskiössä ovat energiatuotannon uudistaminen ja energiatehokkuus. Yhdistyksillä voi olla keskeinen rooli esimerkiksi työllisyyden edistämisessä ja syrjäytymisen ehkäisyssä.

Keski-Pohjanmaa

Turvetuotannon puolittaminen vuoteen 2030 mennessä tulee aiheuttamaan merkittäviä aluetaloudellisia ja sosiaalisia muutoksia Keski-Pohjanmaalla. Kaukolämmön tuotannosta tulee korvata ainakin kolmannes puuhakkeella tai muulla korvaavalla polttoaineella. Samaan aikaan muutokset työmarkkinoilla ja osaamistarpeissa aiheuttavat Keski-Pohjanmaan kaltaisessa maakunnassa painetta keskittää osaamista keskustaajamaan.

Maakunnassa energiaturpeen tuotanto sijoittuu Kaustisen seutukuntaan. Kallistuva kaukolämpö sekä työpaikkojen katoaminen merkitsevät alueella tuntuvia koti- ja kunnallistaloudellisia vaikeuksia.

Täten energiaturpeen polttaminen on korvattava uusiutuvaan energiaan perustuvilla lämmöntuotantoratkaisuilla, joiden osalta alueella on jo näytettävää osaamista ja kehityskulkua. Tuulivoiman, biokaasun, metaanin, metsä- ja peltobiomassan, vetytalouden sekä geotermisen ja aurinkoenergian tuoma potentiaali on alueella hyödynnettävä osana oikeudenmukaista siirtymää. Sekä korvaavien energiantuotantomuotojen että niistä hyötyvien energiaintensiivisten yritysten toimialat tulee sisällyttää oikeudenmukaisen siirtymän rahaston varojen tuen piiriin. Liiketoiminnan on myös perustuttava resurssi- ja materiaalitehokkuuteen, kiertotalouteen sekä luonnonvaratuottavuuteen.

Oikeudenmukaisesta siirtymästä ja energiantuotannon muutoksesta eniten kärsivillä alueilla on tuettava matalan koulutuksen saaneiden työmahdollisuuksia, kuten metsäbiomassojen hyödyntämistä. Tämä edellyttää bioterminaali-investointeja ja perinteisiä logistisia ratkaisuja.

Turvesektorilta työttömäksi jäävien ja työttömyysuhan alaisten työllistymiseen ja uudelleenkoulutukseen tulee panostaa jo työsuhteen voimassa ollessa. Tarvitaan lyhytkestoista täsmäkoulutusta sellaisille aloille, joissa työntekijöiden käytännön työssä opittua osaamista voidaan hyödyntää. Turvealan työntekijöiden asema työmarkkinoilla on keskimääräistä heikompi, joten on tärkeää saada heidät mahdollisimman nopeasti työmarkkinoille.

Myös muut energiatoimialat kuin vain turvetoimiala ja paljon energiaa käyttävät toimialat pitäisi sisällyttää rahaston varojen tuen piiriin. Tätä mahdollisuutta tulisi suunnitelmissa analysoida ja tuoda voimakkaammin esille.

Vihreän siirtymän vaikutusten arvioinnissa ja työpaikkojen kehittämisessä, työntekijöiden asiantuntemusta työhön liittyen tulee myös hyödyntää enemmän https://www.sak.fi/aineistot/tutkimukset/kysely-ilmastonmuutokseen-sope… .

Pohjanmaa

Turvetuotannon puolittaminen v.2030 mennessä vaikuttaa ja on jo vaikuttanut merkittävästi Pohjanmaan yritystoimintaan ja työllisyyteen. Sopeutumistoimia tarvitaan etenkin turvetuotannon, kuljetuksen ja logistiikan sekä konekunnossapidon aloilla. Maaseudun työllisyyskehitykseen turpeen käytön väheneminen tulee vaikuttamaan heikentävästi. Turvetuotannon työpaikkamenetykset ovat kohtuullisen suuret ja välilliset vaikutukset ulottuvat useille toimialoille. Uusien korvaavien työmahdollisuuksien luominen tulee olemaan vaikeaa. Pohjanmaa on merkittävä turpeen käyttäjä, joten välilliset vaikutukset ovat tuntuvia.

Vihreä siirtymä edellyttää ilmastoviisaita ja luonnon monimuotoisuudesta huolehtivaa jälkikäyttöä turvetuotannosta vapautuville alueille. Soiden ennallistaminen ja/tai metsittäminen sekä uusien viljelykasvien hyödyntäminen tarjoaa mahdollisuuksia uusille yrityksille ja työpaikoille.

Pohjanmaan siirtymäsuunnitelmassa on ansiokkaat tavoitteet. Resurssiviisas talous edellyttää, että yritykset edistävät ja tarjoavat kestäviä ja kilpailukykyisiä ratkaisuja lähimarkkinoillaan, kansallisesti ja globaalisti. Uusien liiketoimintamahdollisuuksien tunnistaminen ja tukeminen uutta teknologiaa hyödyntäen on erittäin tärkeää. Liiketoiminnan on perustuttava resurssi- ja materiaalitehokkuuteen, kiertotalouteen sekä luonnonvaratuottavuuteen. Myös digitalisaatio tuo mahdollisuuksia uusille ratkaisuille.

Vihreän siirtymän vaikutusten arvioinnissa ja työpaikkojen kehittämisessä, työntekijöiden asiantuntemusta työhön liittyen tulee hyödyntää enemmän https://www.sak.fi/aineistot/tutkimukset/kysely-ilmastonmuutokseen-sope… .

Vihreä siirtymä edellyttää uusiutuvien energialähteiden osuuden kasvattamista ja kestävien energia-teknologiaratkaisujen kehittämistä. Puuhakkeen määrää lisäämällä Keski-Suomessa voidaan osittain kompensoida turvetuotannosta vähenevää työpanosta, mutta puun polttaminen voi olla vain siirtymäkauden aikainen ratkaisu. Biokaasutuotannon kehittäminen ja lisääminen energiatuotannossa on tärkeää elinvoimaisuuden ja työllisyyden ylläpitämisessä.

Vihreä siirtymä edellyttää myös merkittäviä panostuksia tutkimukseen, kehittämiseen, innovaatiotoimintaan sekä osaamiseen. Turvesektorilta työttömäksi jäävien ja työttömyysuhanalaisten työllistymiseen ja uudelleenkoulutukseen tulee panostaa jo työsuhteen voimassa ollessa. Tarvitaan lyhytkestoista täsmäkoulutusta sellaisille aloille, joissa työntekijöiden käytännön työssä opittua osaamista voidaan hyödyntää. Turvealan työntekijöiden keski-ikä on suhteellisen korkea ja koulutustaso varsin alhainen, joten olisi tärkeää saada heidät mahdollisimman nopeasti työmarkkinoille. Pikainen olemassa olevan osaamisen tunnistaminen, osaamisen kehittäminen ja uudelleenkoulutus ovat merkittävässä roolissa työttömyysuhan alla oleville/työttömäksi joutuneille. Uraohjaus ja erilaiset kouluttautumisen mahdollisuudet on huomioitava toimissa, kuten myös digitalisaation tuomat mahdollisuudet viedä koulutus lähelle maaseudulla asuvia.

Myös muut energiatoimialat kuin vain turvetoimiala ja paljon energiaa käyttävät toimialat pitäisi sisällyttää rahaston varojen tuen piiriin. Tätä mahdollisuutta tulisi suunnitelmissa analysoida ja tuoda voimakkaammin esille.

Pohjois-Pohjanmaa

Turvetuotanto ja -teollisuus tulee näillä näkymin romahtamaan Pohjois-Pohjanmaalla jo huomattavasti ennen vuotta 2030, sillä alueellinen rakennemuutos on alkanut jo viime vuosikymmenen puolella. Rakennemuutoksen kiihtyminen tulee aiheuttamaan täten todella merkittäviä haasteita niin kaupungeissa kuin maaseudulla.

Pohjois-Pohjanmaan turvetoimiala on keskittynyt erityisesti Oulun ja Haapaveden-Siikalatvan seutukuntiin, joiden kannalta vaikutukset tulevat olemaan hyvin erilaiset. Jalostusarvoltaan Oulun osuus on merkittävä ja koskettaa liki kahtasataa henkilötyövuotta, kun taas Haapavesi-Siikalatvan alueella merkitys on suhteellisesti selkeästi suurempi.

Oulun alueella turve korostuu erityisesti kaukolämmön tuotannossa sekä teollisissa CHP-laitoksissa, kun taas maaseudulla turvetuotanto on taannut vuosikymmeniä nuorille ja matalasti koulutetuille arvokasta kausiluontoista työtä alueelle, jolla osaamisen ja työn tarjonnan muutokset tapahtuvat äärimmäisen hitaasti. Kuten myös alueellisessa siirtymäsuunnitelmassa todetaan: ”turvetuotantokunnissa elinkeinorakenne on kapea ja kuntien resilienssi merkittäviin tuotantorakennemuutoksiin on vähäinen”.

Täten sosiaalisen kärsimyksen minimoimiseksi korvaavaa koulutusta, työtä ja kehitystä tulee tukea aloille, joita maaseutukunnissa voidaan harjoittaa. Erityisesti uusiutuvaan bioenergiaan, biomassan tuottamiseen sekä uusiin puuteollisuuden korjuumenetelmiin ja tuotekehitykseen panostaminen luo työpaikkoja paitsi monelle eri osaamis- ja koulutustasolle myös laajalle alueelle maakunnallisesti. Tähän rakennemuutokseen tarvitsevat tukea niin työntekijät kuin yrittäjät. Vihreän siirtymän vaikutusten arvioinnissa ja työpaikkojen kehittämisessä, työntekijöiden asiantuntemusta työhön liittyen tulee hyödyntää enemmän https://www.sak.fi/aineistot/tutkimukset/kysely-ilmastonmuutokseen-sope… .

Oulun seudulla oikeudenmukainen siirtymä vaatii sen sijaan korvaavia investointeja energian- ja lämmöntuotantoon sekä jakeluverkostoille. Nousevat energiakustannukset näkyvät alueella, jonka rakennuskanta on suureksi suomalaiseksi kaupunkiseuduksi poikkeuksellisen pientalopainotteista. Suomen nuorimpana maakuntana alueella asuu runsaasti lapsiperheitä, joiden taloutta siirtymä uhkaa vaikeuttaa.

Edellä mainittujen sosiaalisten haittojen minimoimiseksi rahaston varoja tulee voida käyttää monipuoliseen vihreän energian TKI-toimintaan, uusiutuvan energian investointeihin, teollisten laitosten energiaremontteihin sekä lämmöntuotantoverkostojen modernisointiin.

Eri toimialojen työntekijöiden yhdenvertaisen kohtelun näkökulmasta olisi myös tärkeää, että myös muut energiatoimialat kuin vain turvetoimiala ja sen työntekijät sekä energiaintensiivinen teollisuus sisällytetään rahaston varojen tuen piiriin. Tätä mahdollisuutta tulisi suunnitelmissa analysoida ja tuoda voimakkaammin esille.

Etelä-Savo

Turpeen käytön väheneminen vaikuttaa etenkin harvaan asuttujen alueiden elinvoimaan ja työllisyyteen. Sopeutumistoimia tarvitaan etenkin turvetuotannon, kuljetuksen ja logistiikan sekä konekunnossapidon aloilla. Elinkeinorakenteen monipuolistaminen ja työllisyyttä edistävät toimet edellyttävät vahvaa alueellista yhteistyötä, joka on huomioitu Etelä-Savon JTF- suunnitelmassa. Alueella toimii monialainen yliopistokeskus ja vahvasti TKI-intensiivinen ammattikorkeakoulu, joiden osaamista hyödynnetään ja yhteistyötä syvennetään alueen elinkeinoelämän kanssa toteuttamalla yhteishankkeita. Hankehakemuksen tekemiseen tarvitaan henkilökohtaista opastusta ja tukitoimia. Hakemisprosessi tulee olla läpinäkyvä ja yksinkertainen rakenteeltaan. Lähtökohdiltaan hankkeiden tulisi olla ylimaakunnallisia, siten että hankkeen kautta saavutettava yhteistyö ja vaikuttavuus voitaisiin maksimoida.

Etelä-Savon JTF-suunnitelmassa oikeudenmukaisen siirtymän varmistamiseksi järjestetään koulutuksen- ja osaamisen kehittämisen palveluita niille alueille, joita tämä eniten koskettaa. Erityiskohteena on nuoret. Työllisyyden toimenpiteitä kohdennetaan ensisijaisesti alueellisesti niin, että työpaikat pysyvät samalla alueella kuin mistä ne ovat vaarassa kadota. Koulutuksessa pitää korostaa digiosaamisen kehittämistä, uusia energiateknologiaratkaisuja sekä kiertotaloutta. Kausityövoiman saatavuus tulee turvata alkutuotannossa ja matkailussa. Lisäksi kehitetään työntekijä- ja johtamisosaamista sekä liiketoiminta-, markkinointi- ja viestintäosaamista.

Pikainen olemassa olevan osaamisen tunnistaminen, osaamisen kehittäminen ja uudelleenkoulutus ovat merkittävässä roolissa työttömyysuhan alla oleville/työttömäksi joutuneille ja sille ajatukselle, että nuoret pysyvät maakunnan alueella. Suunnitelmassa on kirjattu tarjottavina palveluina mm. osaamiskartoituksia, eri pituisia koulutuksia aina ammatilliseen tutkintokoulutukseen saakka sekä ohjausta ja neuvontaa osaamisen kehittämiseksi. Uudelleenkoulutukseen tulee panostaa jo työsuhteen voimassa ollessa.
Uusien liiketoimintamahdollisuuksien tunnistaminen ja tukeminen uutta teknologiaa hyödyntäen on erittäin tärkeää. Vihreän siirtymän vaikutusten arvioinnissa ja työpaikkojen kehittämisessä, työntekijöiden asiantuntemusta työhön liittyen tulee kuitenkin pyrkiä hyödyntämään enemmän.

Kainuu

Muiden pohjoisten maakuntien tapaan Kainuussa turvetuotannon rakennemuutos tullee tapahtumaan nopeutetussa aikataulussa johtuen alueellisten suurten toimijoiden sitoutumisesta lopettaa turpeen poltto jo lähivuosien aikana. Tämä aiheuttaa merkittävää muutosta alueen osaamistarpeissa, sillä Kainuu on merkittävä maakunta korvaavien polttoaineiden potentiaalin osalta.

Suurempi vihreän siirtymän rakennemuutos on kiihdyttänyt puun, hakkeen ja yleisesti biomassan käyttöä sekä teollisuudessa että lämmityksessä. Tästä syystä Kainuussa on jo nykyisellään huutava pula osaavista metsureista ja metsäkoneiden kuljettajista. Potentiaali uusiutuvan energian yrittämiselle ja työlle on merkittävä. Turvetuotannon ja kuljetuksen yrittäjät ovat kuitenkin iäkkäitä ja uudelle alalle siirtyminen tulee olemaan äärimmäisen haastavaa.

Kainuuseen kohdennettavat oikeudenmukaisen siirtymän varat voivat palvella pohjoista Suomea siis monipuolisesti. Mikäli metsätalouteen koulutetaan Kainuussa uusia osaajia ja yrittäjiä, palvelee se suuremmin alueen teollisuutta taaten raaka-aineita sekä jalostukseen että energiakäyttöön. Tästä syystä JTF:n käyttövaroja tulisi katsastella Kainuussa laajemmin kuin oikeudenmukaisen siirtymän aiheuttamien haittojen näkökulmasta. Rakennemuutos synnyttää potentiaalia, jonka myötä alueelle voidaan synnyttää merkittävästi lisää pysyviä työpaikkoja ja yrittäjyyttä.

Lappi

Maakuntaliiton antamien arvioiden mukaan turvetuotanto Lapissa tulee laskemaan noin kymmenesosaan vuoteen 2025 johtuen alueellisten toimijoiden jo alkaneesta rakennemuutoksesta. Arvioita voidaan pitää uskottavana, ja se aiheuttaa merkittävää haastetta Lapin heikoimmassa asemassa oleville asuinalueille.

Lapissa turpeentuotanto keskittyy pieniin muuttotappiollisiin kuntiin, joiden tulevaisuuden näkymät ovat jo lähtökohtaisesti negatiiviset. Turpeentuotannon päättyminen on osa pitempiaikaista rakennemuutosta, jonka myötä alkutuotantoa Lapissa on ajettu alas. Vaikka alueella on runsaasti tulevaisuudessakin taloudellisesti hyödynnettäviä luonnonvaroja, tätä potentiaalia ei ole kyetty hyödyntämään johtuen Lapin yleisestä osaamispulasta. Ilman erityisiä toimia menetykset tulevat olemaan pysyviä. Mikäli korvaavaa työtä ei löydy lähiseudulta on tilastojen mukaan edessä joko alueelta poismuutto tai luovuttaminen työmarkkinoiden suhteen. Molemmissa tapauksissa sosiaalinen kärsimys on ilmeinen.

Turpeenpoltosta luopuminen aiheuttaa haasteita myös taajama-alueille, sillä noin 40 % Lapin kaukolämmöstä on tuotettu turpeella. Maantieteellisistä syistä maakunnan lämmönjakeluverkosto tulee olemaan suurten vaikeuksien edessä, mikäli korvaavaan energiaan ei tehdä tarvittavia investointeja, joihin pienillä kunnilla ei ole tarvittavia resursseja.

Oikeudenmukaisen siirtymän onnistumisen kannalta on täten tärkeää, että rakennemuutoksesta kärsivillä alueilla selvitetään kattavasti kaikki mahdolliset itsensä elättämisen keinot työntekijöiden ja yrittäjien yhteistyöllä. Yleisemminkin vihreän siirtymän vaikutusten arvioinnissa ja työpaikkojen kehittämisessä, työntekijöiden asiantuntemusta työhön liittyen tulee hyödyntää enemmän https://www.sak.fi/aineistot/tutkimukset/kysely-ilmastonmuutokseen-sope… .

Kun turpeesta siirrytään enemmän biomassan suuntaan, on edessä suuret investointitarpeet niin tieinfraan kuin lämmönjakeluverkoihinkin. Olisi oikeudenmukaista, että JTF-varoja voitaisiin kohdistaa myös näiden investointien vauhdittamiseen ja laajemminkin fossiilisen energian kaikille toimialoille sekä energiaintensiiviseen teollisuuteen. Lapissa paitsi teollisuus myös asuminen on paljon energiaa kuluttavaa.

Uudistuva ja osaava Suomi 2021-2027 – EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelman ympäristöselostus

Ympäristöselostus on valmisteltu hyvin.

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry