Nimikirjalain kumoaminen

Luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi nimikirjalain kumoamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

Valtiovarainministeriö
www.lausuntopalvelu.fi

Lausuntopyyntönne 2.6.2022
VN/1084/2021

Esityksen luku 4. Ehdotukset ja niiden vaikutukset

4.2. Pääasialliset ehdotukset

Palkkatiedon julkisuus

Pidämme palkkatiedon julkisuutta koskevaa ehdotusta asianmukaisena ja kannatettavana. Perustuslakivaliokunta on viranomaisen toiminnan julkisuudesta annettua lakia säädettäessä todennut, ettei palkkaustietoihin kytkeydy sellaista vahvaa yksityisyyden suojaamaa intressiä, etteivät ne voisi olla avoimia (PeVL 43/1998, s. 7–8). Palkkatietojen on oltava julkisia myös sen takia, että havaittaisiin palkkasyrjintä ja perusteettomat palkkaerot ja voitaisiin ryhtyä niitä selvittämään ja poistamaan.

Valmisteilla olevan palkka-avoimuusdirektiivin (COM (2021) 93 final, palkka-avoimuusdirektiivi) seitsemännessä johdantokappaleessa viitataan Euroopan komission vuonna 2020 tekemään arviointiin, jonka mukaan samapalkkaisuuden toteuttamista hankaloittavat palkkausjärjestelmien huono läpinäkyvyys, samanarvoisen työn käsitettä koskeva oikeusvarmuuden puute ja palkkasyrjinnän uhrien kohtaamat menettelylliset esteet. Työntekijöillä ei direktiiviehdotuksen mukaan ole riittävästi tietoa etenkään samaa tai samanarvoista työtä tekevien työntekijäryhmien palkkatasosta. Komission arvioinnin mukaan läpinäkyvyyden lisääminen voi auttaa paljastamaan organisaation palkkausjärjestelmään sisältyvää sukupuolten eriarvoista kohtelua ja syrjintää. Läpinäkyvyys mahdollistaisi sen, että työntekijät, työnantajat ja työmarkkinaosapuolet voisivat ryhtyä asianmukaisiin toimiin samapalkkaisuuden toteuttamiseksi.

Tällä hetkellä on valmisteilla naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain muuttamisesta koskeva hallituksen esitys, jolla on tarkoitus toteuttaa pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman palkka-avoimuuden lisäämistä koskevaa kirjausta (naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain muuttamisesta koskeva hallituksen esitysluonnos. Lausuntopalvelu). Suomessa sukupuolten keskimääräinen palkkaero on noin 16,6 %. Tilastokeskuksen tekemän selvityksen mukaan vuonna 2021 julkisella sektorilla ero samassa ammatissa oli kokonaisansioissa 2,0 % ja säännöllisen työajan ansioissa 1,5 % (Tilastokeskuksen palkkarakennetilasto 2019). Palkkasyrjintä ei kuitenkaan koske vain sukupuolia. Myös esimerkiksi ulkomaalaisten työntekijöiden peruspalkassa ja lisissä on havainnut paljon puutteita. (Ulkomaisen työvoiman käytön valvonta vuonna 2021. Raportti). Tarvitaan tämän vuoksi laajaa palkka-avoimuutta palkkatasa-arvon edistämiseksi ja palkkasyrjinnän poistamiseksi. Palkkojen julkisuus on tässä hyvä keino. Palkkojen on julkisella sektorilla oltava avoimia.

Esityksen luku 11. Suhde perustuslakiin ja säätämisjärjestys

Esityksessä olisi hyvä tarkastella myös palkkatietojen avoimuuden suhdetta Euroopan unionin yleiseen tietosuoja-asetukseen. Palkkatieto on henkilötieto. Se ei kuitenkaan ole asetuksen 9 artiklassa tarkoitettu arkaluontoinen tieto.

Asetuksen neljännen perustelukohdan mukaan oikeus henkilötietojen suojaan ei ole absoluuttinen. Oikeutta henkilötietojen suojaan on tarkasteltava suhteessa sen tehtävään yhteiskunnassa ja sen on suhteellisuusperiaatteen mukaisesti oltava oikeassa suhteessa muihin perusoikeuksiin. Näihin muihin perusoikeuksiin kuuluu Euroopan unionin perusoikeuskirjan 23 artiklan 1 kohdassa vahvistettu naisten ja miesten välinen tasa-arvo, johon kuuluu myös palkkauksellinen tasa-arvo.

Yleisen tietosuoja-asetuksen ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan 23 artiklan suhteessa on olennaista, että mikään asetuksessa ei osoita tarkoitusta estää palkka-avoimuuden lisäämistä, kunhan muutoin noudatetaan tietosuoja-asetusta. Samaan lopputulokseen on tultava perusoikeuskirjan 8 artiklan 1 kohdan henkilötietojen suojan ja 23 artiklan yhteensovittamisessa.

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry