Luonnos valtioneuvoston maaseutupoliittiseksi periaatepäätökseksi
Työ- ja elinkeinoministeriö
PL 32
00023 Valtioneuvosto
Työ- ja elinkeinoministeriö on pyytänyt kommentteja luonnoksesta valtioneuvoston maaseutupoliittiseksi periaatepäätökseksi. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK esittää lausuntonaan seuraavaa.
SAK on vuonna 2009 antanut laajan lausunnon maa- ja metsätalousministeriölle vuosia 2009 – 2013 koskevasta maaseutupoliittisesta ohjelmasta. SAK viittaa lausunnossa esitettyihin näkemyksiin maaseutupolitiikan kehittämisestä. Lausunnossa todettiin muun muassa, että on tärkeää nähdä kaupunkiseutujen ja maaseudun kehittämistyö toisiaan täydentävinä, ei kilpailevina toimintalinjoina. Suomalaisten hyvinvointi on yhteinen tavoite riippumatta siitä, asuuko kansalainen maalla vai kaupungissa. Avain molempien menestykseen on keskinäinen vuorovaikutus ja yhteistyö eikä vastakkainasettelu.
SAK:n jäsenistä huomattava osa asuu ja käy töissä maaseudulla. Puu- ja erityisalojen liiton sekä monet Palvelualojen ammattiliiton ja kuntien työntekijät, rakennustyöläiset sekä useat teollisuuden palveluksessa olevat saavat elantonsa maaseudulla tehtävästä palkkatyöstä.
Maaseudun elinkeinojen menestyksen turvaaminen ja työpaikkojen pysyminen myös maaseudulla on tärkeää. Lisäksi useimmille SAK:n liittojen jäsenille maaseutu ja luonto on tärkeä virkistyksen lähde ja vapaa-ajan vieton paikka. SAK:n mielestä maaseutupolitiikkaa on tarkasteltava kattavammin kuin pelkästä maatalousyrittäjien näkökulmasta. Tosin tukipolitiikkaa ei pidä laajentaa automaattisesti näkökulman laajentumisen myötä.
Hyvä maaseutu- ja aluepolitiikka edellyttää hyvää hallintoa. Keinotekoiset hallinnolliset raja-aidat voivat merkittävästi heikentää kehittämishankkeiden toimeenpanoa. Hallinnolliset tekijät estävät usein yritystoiminnan mittakaavaetujen hyödyntämistä, lisäävät liiketoimintakustannuksia ja heikentävät mahdollisuuksia järjestää peruspalveluiden tuotanto järkevällä tavalla. Kuntien elinvoimaisuuden turvaamiseksi on syytä jatkaa edelleen Paras-hankkeen kaltaista työtä ja kuntien yhdistämistä. Liian pienet kunnat eivät pysty itse järjestämään tarvittavia palveluja. Kunnallisia rakenteita voidaan yksinkertaistaa myös kuntayhtymiä purkamalla, jolloin entistä suuremmat kunnat voi itse huolehtia nyt kuntayhtymien vastuulla olevista palveluista.
Periaatepäätösluonnos sisältää kymmeniä toimenpide-ehdotuksia, joista moniin liittyy myös ehdotus valtiontalouden menojen lisäykseksi. Menonlisäyksiä on yhteensä kymmenien miljoonien eurojen edestä. Näiden ehdotusten tarkoituksenmukaisuutta tulee arvioida suhteessa muiden alueiden ja elinkeinojen tukemiseen varattuihin määrärahoihin. Koska ehdotuksia on paljon ja niiden keskinäinen suhde jää monilta osin epäselväksi, on mahdotonta hahmottaa maaseutupoliittisen toimenpideohjelman kokonaisuutta.
Periaatepäätösluonnoksen keskeisimpiä puutteita on se, että lähtökohtana tuntuu olevan maaseutupolitiikan ja maatalouden kytkeminen toisiinsa. Elinkeinoja koskevat ehdotukset liittyvät maatalouteen ja maatiloihin. Maaseutupolitiikan pitäisi tarkoittaa kuitenkin paljon muutakin. Luonnoksessa on myös jätetty liian vähälle maaseudulla asuvat henkilöt, jotka käyvät muualla työssä.
Esityksessä on mukana monia ehdotuksia niin sanotusta vihreästä taloudesta. Tätä käsitettä ei ole kuitenkaan määritelty kattavasti. Vihreän talouden ei tarvitse olla riippuvainen maataloudesta eikä puun tai turpeen käyttö ei tee taloutta vihreäksi. Vihreän talouden sijasta voitaisiinkin puhua kestävästä talouskasvusta, johon kuuluu muun muassa energiatehokkuus, kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen koko tuotteen elinkaaren ajalta sekä muiden ympäristövaikutusten vähentäminen. Lisäksi talouskasvun on oltava kestävää koko kansantalouden näkökulmasta.
Maaseutuelinkeinojenkin tulisi olla taloudellisesti mahdollisimman kannattavia ja tukitarvetta tulisi pyrkiä vähentämään.
Luonnoksessa on esitetty uuden vihreä hoiva- käsitteen käyttöön ottoa. Vihreään hoivaan liittyy merkittäviä yrittäjätoiminnan mahdollisuuksia, mutta vihreä hoiva voidaan toteuttaa myös ilman maataloutta. Lisäksi tämänkään käsitteen sisältö ei ole tarkasti määritelty.
Ehdotuksessa on mainittu myös vihreä liikenne sekä eettinen ruoka. Myös näiden käsitteiden tarkempi sisältö ja kriteerit ovat määrittelemättä.
Luonnoksessa on mukana ehdotuksia työttömyysturvan uudistamisesta, työelämän rakenteiden kehittämisestä, eläketurvasta ja työaikakysymyksistä. Kaikki nämä työelämään liittyvät asiat kuuluvat kolmikantaiseen valmisteluun työmarkkinajärjestöjen ja valtiovallan kesken.
Päätösluonnoksessa on viitattu siihen, että maaseudulla käy erityisen paljon ulkomaalaisia kausityöntekijöitä. On tärkeää, että maahanmuuttajien työllistymistä myös maaseudulle tuetaan. Kuntien kotouttamistoimien ohella on tärkeä korostaa maatalousyritysten velvollisuuksia työntekijöiden kotouttamisessa, työhön ja yhteiskuntaan perehdyttämisessä ja esimerkiksi kielitaidon opetuksessa. Tätäkin tärkeämpää on varmistua siitä, että ulkomaalaisia työntekijät saavat työstään työehtosopimusten mukaisen palkan. Näin ei valitettavasti aina ole. Juuri maa- ja puutarhatiloilla ilmenee erityisen paljon puutteita ulkomaalaisten työntekijöiden työehtojen täyttymisessä.
Luonnoksessa on moneen kertaan ja monessa kohden ilmaistu halu yhdistää EAKR ja ESR myös maaseutualueita hyödyttäviksi. Kun otetaan huomioon kulumassa olevan kauden erityispanostukset Itä- ja Pohjois-Suomeen, on vaikea nähdä puutetta, joka varojen kohdentamisessa maaseudulle nykyisellään erityisesti olisi.
Luonnoksessa ehdotetaan asetettavaksi EU-ohjelmakauden valmistelua varten hallinnonalojen välinen korkean tason poliittinen ohjausryhmä, jonka tavoitteena olisi rakennerahastojen ja maaseuturahaston toimenpiteiden joustava ja tehokas käyttö. SAK pitää tärkeänä, että mahdollisessa työryhmässä on myös riittävä palkansaajajärjestöjen edustus. Ohjelma-asiakirjassa halutaan levittää Leader-toimintamalli myös kaupunkeihin. Tältä osin ehdotuksen perustelut jäävät kuitenkin puuttumaan.
Yllä esitettyjen runsaiden puutteiden ja ohjelman keskeisten painopiste-erojen vuoksi luonnosta maaseutupoliittiseksi periaatepäätökseksi ei pidä SAK:n mielestä hyväksyä.
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry