Luonnos laiksi yhteistoiminnasta evankelis-luterilaisessa kirkossa
SAK:n lausunto Suomen evankelis-luterilaiselle kirkolle
Suomen evankelis-luterilainen kirkko
kirkkohallitus@evl.fi
Lausuntopyyntönne 4.1.2023
DKIR 680/00.08.00/2021
Esityksen mukaan lakia sovellettaisiin organisaatioissa, joissa työskentelee säännöllisesti yhteensä vähintään 20 viranhaltijaa tai työntekijää. Esityksessä on todettu, että vakinaiselta henkilöstömäärältään alle 20 hengen seurakuntatalouksia on 144. Yhteensä ne kattavat kirkon alan henkilöstöstä 14 %. Näin ollen vähintään 20 viranhaltijan ja työntekijän seurakuntatalouksissa työskentelee 86 % koko henkilöstöstä. Tunnusomaista kirkon alalla ovat aivan pienetkin työnantajat. Kirkon ala poikkeaa siis muista julkisen sektorin aloista, kunnasta ja valtiosta, joilla työnantajat ovat toiminnaltaan ja henkilöstömäärältään huomattavasti suurempia. Kirkon alan ominaispiirteet tulisi huomioida lakiesityksessä paremmin. Esimerkiksi Ruotsin yhteistoimintaa koskevassa sääntelyssä vastaavaa kirkon työnantajiin asetettua henkilöstömäärärajoitusta ei ole.
Esityksessä on todettu, että lain ulottamisella kaikkiin seurakuntatalouksiin on arvioitu aiheuttavan pienille työnantajille kohtuuttoman suuren hallinnollisen taakan. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:stä saamamme tiedon mukaan tällä hetkellä sovittua yhteistoimintasopimusta on kuitenkin pystytty hyvin noudattamaan kaikissa seurakunnissa. Yhteistoiminnan ulottaminen koko kirkon alalle kaikkiin työnantajiin on taannut yhdenvertaisen aseman henkilöstölle työnantajasta riippumatta. Esitetty lain soveltamisraja merkitsee selvää heikennystä nykyiseen käytäntöön. Yhteistoimintalain soveltamisen pitäisi olla mahdollista kaikissa seurakuntatalouksissa niiden henkilöstömäärästä riippumatta.
Lakiesityksen mukaan 20 hengen säännöllisessä palvelussuhteessa olevaan henkilöjoukkoon ei laskettaisi henkilöitä, jotka ovat lyhyehkösti tai vain kausiluontoisesti työnantajan palveluksessa. Esityksessä mainittu kasvukauden ajan määrittely voi aiheuttaa epämääräisyyttä sen suhteen, mikä sen kesto kunakin vuonna on. Kirkon töissä työskentelee vuosittain huomattava joukko määräaikaisessa palvelussuhteessa olevia työntekijöitä erityisesti hautausmaan ulkoalueiden hoidossa. Työntekijämääriä koskevan tilaston mukaan 2022 kausityössä olleita työntekijöitä oli noin 1500 henkilöä.
Pienissä seurakunnissa kausityöntekijöiden määrä voi nostaa henkilöstömäärän oleellisesti lakiesityksessä soveltamisrajaksi asetetun 20 työntekijän yli. Työntekijöiden määrä voidaan arvioida ennen toimintavuoden alkua jo edellisenä vuonna talousarvion käsittelyn yhteydessä. Kausityöntekijöiden määrä voitaisiin huomioida soveltamisrajan arvioinnissa esimerkiksi henkilötyövuosien mukaisesti.
Nykyisessä yhteistoimintasopimuksessa on sovittu myös työsuojelun järjestämisestä. On tärkeää, että jatkossa lain voimaantulon jälkeen sovitaan kirjallisesti työsuojelun yhteistoiminnasta.
Lakiesityksen mallina ovat olleet voimassa olevat yhteistoimintaa säätelevät lait. Esitys perustuu suurelta osin yksityisen sektorin yhteistoimintalakiin, mikä on uusin työpaikkojen yhteistoimintaa koskevista laeista. Tämän lausuntopyynnön kohteena oleva esitys ei kuitenkaan sisällä mahdollisuutta henkilöstön edustukseen seurakuntatalouksien hallintoon, mikä mahdollisuus sisältyy yksityisen sektorin yhteistoimintalakiin. Henkilöstön hallintoedustukseen ei mielestämme pitäisi olla esteitä kirkon alalla ja sen pitäisi sisältyä lakiesitykseen. Mahdollisuus henkilöstön edustajan nimittämiseen tulisi olla ainakin suurimmissa seurakunnissa ja seurakuntayhtymissä. Kirkon alalla on henkilöstönedustusta ollut esimerkiksi johtoryhmissä.
Henkilöstönedustus parantaisi henkilöstöön oleellisesti vaikuttavien päätösten käsittelyn läpinäkyvyyttä ja toteuttaisi työnantajan ja henkilöstön välistä yhteistoimintaa lain hengen ja tavoitteen mukaisesti. Henkilöstönedustuksella olisi merkitystä erityisesti seurakuntayhtymissä henkilöstön sitoutumisen ja osallistumismahdollisuuksien edistämisen kannalta. Esityksessä on perusteltu hallintoedustuksen puuttumista esteellisyyttä ja vaalikelpoisuutta koskevilla säännöksillä. Näiden säännösten olemassaolo ei millään tavoin estä sitä, että kirkon yhteistoimintalaissa säänneltäisiin työnantajan velvollisuudesta ottaa työntekijöiden edustus paikallisesti sovittavaan hallintoelimeen.
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry