Luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle ulkomaalaislain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

Työ- ja elinkeinoministeriö
www.lausuntopalvelu.fi

VN/24207/2023

Ehdotuksen suoja-aika, jona aikana oleskelulupaa ei saisi peruuttaa, kun työntekijä jää työttömäksi

Ehdotuksen mukaan työnteon perusteella myönnettyä oleskelulupaa ei saisi peruuttaa 3 kuukauden tai 6 kuukauden aikana, jos oleskelulupa on ollut voimassa vähintään kahden vuoden ajan, kun työntekijän jää työttömäksi. Lisäksi erityisasiantuntijalla, EU:n sinisen kortin haltijalla, kasvuyrittäjällä, yrityksen yli- ja keskijohdolla sekä ICT-lain tarkoittamalla johtajalla ja asiantuntijalla aika olisi 6 kuukautta ilman muita vaatimuksia.

Huom! Sääntelyehdotus perustuu hallitusohjelmaan ja EU-direktiiviin ((EU) 2024/1233 11 artiklan 4 kohta). Lisäksi kaikissa tapauksissa suoja-ajan käyttäminen edellyttäisi, että oleskelulupa on voimassa. Sääntely ei koskisi oleskelulupia, joihin liittyy työnteko-oikeus, eli esim. perhesidelupa ja pysyvä oleskelulupa.

Antaako sääntelyehdotus riittävän pitkän suoja-ajan etsiä uusi työpaikka?

EI

Perustelut vastaukselle ja muut mahdolliset huomiot sääntelyehdotuksesta.

Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että työnteon perusteella myönnettyä oleskelulupaa ei saisi peruuttaa kolmen kuukauden aikana, jos oleskelulupa on ollut voimassa alle kaksi vuotta tai kuuden kuukauden aikana, jos oleskelulupa on ollut voimassa vähintään kahden vuoden ajan, kun työntekijä jää työttömäksi.

SAK pitää ulkomaalaisten työntekijöiden työttömyyden suoja-ajan kolmen kuukauden minimiaikaa aivan liian lyhyenä. Työnhaku- ja rekrytointiprosessit ovat nykyään pitkiä myös muissa kuin asiantuntija- ja johtotason tehtävissä, joissa työttömyyden suoja-aika aika olisi kuusi kuukautta ilman muita vaatimuksia. Työpaikan löytäminen kolmessa kuukaudessa on haastavaa syntyperäisille suomalaisillekin, puhumattakaan ulkomaalaisista, joilla ei ole vielä työllistymistä edesauttavia laajoja sosiaalisia verkostoja eikä välttämättä hyvää kielitaitoakaan.

SAK katsoo, että myös työntekijän luvalla työskentelevillä tulisi olla 6 kk:n työttömyyden suoja-aika ja mahdollisuus hakea uutta työtä. Suoja-aikojen tulisi yhdenvertaisuuden ja viranomaistyön selkeyden vuoksi olla samanpituiset eri työntekijäryhmien kesken.

Liian lyhyet suoja-ajat saattavat aiheuttaa perheellisten näkökulmasta epävarmuutta, kun joudutaan miettimään vanhemman työttömäksi jäämisen vaikutusta koko perheen tulevaisuudensuunnitelmiin. Lyhyt suoja-aika ja siitä johtuva epävarma tilanne eivät tue esityksen tavoitetta siitä, että ulkomaiset työntekijät pysyisivät maassa ja kotoutuisivat täällä.

Työnantajan ilmoittamisvelvollisuus, kun työntekijän työt loppuvat, ja siihen liitettävä sanktion uhka

Ehdotuksen mukaan työnantajalle säädettäisiin uusi velvollisuus ilmoittaa Maahanmuuttovirastolle, kun sen työntekijän työt loppuvat. Työnantajan osalta säädetään tällä hetkellä jo, että kun se ottaa palvelukseen kolmannen maan kansalaisen, tulee sen ilmoittaa ulkomaalaisen nimi ja tietyt tiedot työsuhteesta. Molempien velvollisuuksien tehosteena olisi sanktion uhka, joka perustettaisiin olemassa olevaan sanktiosääntelyyn. Lisäksi ilmoittamista tehostettaisiin siten, että laissa säädettäisiin tarkka määräaika tehdä ilmoitus (sähköisesti 7 päivässä, paperilla Maahanmuuttoviraston lomaketta käyttäen 10 päivässä; nyt ulkomaalaislain 82 §:n 2 momentissa säädetään, että tiedot on toimitettava viipymättä, jonka työsuojeluviranomainen on todennut tarkoittavan viikon määräaikaa).

Onko esitys ilmoittamisen määräajoista 7/10 päivää riittävä?

KYLLÄ

Perustelut vastaukselle ja muut mahdolliset huomiot sääntelyehdotuksesta.

SAK pitää lähtökohtaisesti kannatettavana, että työnantajalle tulee ilmoitusvelvollisuus, jos työntekijän työt loppuvat tai ovat jo loppuneet. SAK katsoo, että 7/10 päivää on lähtökohtaisesti riittävä ja kohtuullinen aika ilmoittamiseen.

Sääntelyllä päästäisiin entistä tarkemmin kiinni väärinkäytöstilanteisiin eli tilanteisiin, joissa lupajärjestelmää käytetään väärin. Sääntelyllä myös saataisiin tarkemmin tietoa ulkomaalaisten työntekijöiden tilanteesta työmarkkinoilla ja ulkomaalaisten maassa oleskelusta.

SAK on huolestunut viime aikoina kasvaneesta ilmiöstä, jossa työnantaja ei ole palkannut ulkomaalaista sellaiseen työsuhteeseen, kuin hakemuksen yhteydessä on vakuutettu. Tämä on lisännyt niin laitonta työntekoa kuin ulkomaalaisen työntekijän pakottamista ns. kevytyrittäjäksi esimerkiksi rakennusalalla. SAK pitääkin tärkeänä, että tiedot työn loppumisesta ovat saatavissa reaaliaikaisesti sähköisestä järjestelmästä, jotta mahdollisiin väärinkäytöksiin voidaan puuttua nopeasti.

Onko voimassa olevan sanktiosääntelyn (esim. ulkomaalaislain 186-189 §, rikoslaki) soveltaminen riittävää ilmoittamisvelvollisuuden laiminlyönnistä?

EI

Perustelut vastaukselle ja muut mahdolliset huomiot sääntelyehdotuksesta.

SAK katsoo, että pelkät sanktiot jäävät merkityksettömiksi, mikäli työsuojeluviranomaisilla ei ole kunnon resursseja valvoa velvollisuuksien täyttämistä. Jos ilmoittamisvelvollisuudesta lailla säädettäisiin, on voimassa olevan sääntelyn soveltaminen (esim. ulkomaalaislain 186 § mukainen työnantajan ulkomaalaisrikkomus) riittävä taso.

Työnteko-oikeuden laajentaminen työvoimapula-aloille ja asetuksenantovaltuutus

Esityksessä ehdotetaan, että työvoimapula-alat voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella. Esityksen liitteenä on luonnos valtioneuvoston asetukseksi työvoimapula-aloista ja esimerkinomaisesti listaus mahdollisista työvoimapula-aloista. Työnteko-oikeuden laajentaminen koskisi vain työntekijän oleskeluluvan haltijaa.

Mahdolliset huomiot sääntelyehdotuksesta

SAK kannattaa lähtökohtaisesti työnteko-oikeuden laajentamista, joka merkitsisi sitä, että ulkomaalaiset työntekijän oleskeluluvan haltijat voivat työskennellä useammalle työnantajalle aidosti todennetuilla työvoimapula-aloilla.

SAK ei kuitenkaan kannata valtakunnantasoista tarkastelua, sillä työvoimatarpeet ovat hyvinkin erilaisia eri puolilla Suomea. Ristiriita valtakunnallisesti määriteltyjen työvoimapula-alojen ja alueellisen ELY-keskuksen työlupalinjauksen välillä saattaa aiheuttaa epäselvyyttä niin työntekijöiden kuin työnantajien keskuudessa. Esimerkiksi tietty ammatti voidaan valtakunnallisesti määritellä työvoimapula-ammatiksi, kun taas alueellisesti työvoimasta onkin ylitarjontaa. SAK katsoo, että työvoimapula-alojen tarkastelun tulee pysyä alueellisena.

SAK kiinnittää huomiota, että Valtioneuvoston asetuksen luonnokseen kirjatut ammatit ovat sellaisia, johon muista ammateista työttömiksi jäävilla ei ole mitenkään realistisia mahdollisuuksia työllistyä. Ammattialat, joilla on työvoiman saatavuusongelmia koko valtakunnan alueella ovat luonnoksen mukaan sairaanhoitajat, lähihoitajat, yleislääkärit, lastentarhanopettajat, kodinhoitajat (kotipalvelutoiminta), sovellussuunnittelijat, sosiaalityön erityisasiantuntijat ja erityisopettajat. Nämä kaikki ammatit – sovellussuunnittelijaa ja kodinhoitajaa lukuun ottamatta - ovat nimikesuojattuja tai säänneltyjä ammatteja. On täysin epätodennäköistä, että ulkomaalainen työntekijä ehtisi täyttää kelpoisuus- ja pätevyysvaatimukset esimerkiksi SOTE-alan ammattialan osalta kolmen kuukauden aikana. Lakiesitys tulee siksi tältä osin jäämään merkityksettömäksi.

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry