Luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta sekä eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta (21.6.2012)

Työ- ja elinkeinoministeriö
kirjaamo@tem.fi

TEM/488/00.04.01/2011, HARE TEM/022:00/2011

Yleistä/ johdanto

Esityksessä esitetään säädettäväksi laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta, kokoamalla julkisesta työvoimapalvelusta annetussa laissa, pienten ja keskisuurten yritysten osaamisen kehittämispalveluista annetussa laissa ja työhallinnon asiakaspalvelun tietojärjestelmästä annetussa laissa olevat säännökset. Työ- ja elinkeinotoimistoille kuuluvien tehtävien ja toisiinsa liittyvien säännösten kokoaminen yhteen lakiin on SAK:n näkemyksen mukaan lähtökohtaisesti hyvä ratkaisu.

Työvoima- ja yrityspalveluiden yhdistäminen yhteen lakiin näkyy kuitenkin jopa liian vahvana yrittäjyyden ja yritysten näkökulman painotuksena. Johdannossa keskitytään yleisenä kuvauksena yritysten lisääntyvään kilpailuun, työikäisen väestön vähenemiseen osaavan työvoiman saatavuusongelman kautta, yrittäjien ikärakenteeseen ja uusien yritysten luomiseen. Mihin unohtui työttömät työnhakijat ja korkean työllistymisasteen yleinen kuvaus? Johdanto kaipaa SAK:n näkemyksen mukaan myös tarkempaa kuvausta nopeasta uudelleen työllistymisestä sekä osaamisen kehittämisestä työntekijöiden näkökulmasta.

Hallituksen esityksen kirjoittaminen on ollut pitkä prosessi ja haasteellinen työ sen toteuttajille. Esitykseen liittyvien monien asioiden yhdistäminen ja kuvaaminen on osin onnistunut kiitettävällä tavalla. Osa asioista kaipaisi kuitenkin hieman täsmennystä. Nykytilan arviointi jää joiltain osin hieman vajaaksi ja arviointia tapahtuu vasta kohdassa esityksen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset (esim. työnvälitys).  Uudistettavista matka- ja yöpymiskustannusten korvaamisista kerrotaan vasta yksityiskohtaisissa perusteluissa eikä lakipykälissä esiin nousevasta omavastuuosuudesta kerrota missään aiemmassa tekstikohdassa. Näiltä osin muutosten esittely kaipaisi lukijan näkökulmasta vielä hieman täsmennystä.

Koko palveluvalikoiman uudistamiseen liittyy paljon hyviä yleisiä periaatteita. Palveluiden on vastattava joustavasti asiakkaiden tarpeisiin ja edistettävä mahdollisimman nopeaa työllistymistä. TE – toimistojen palveluista on vuosien saatossa muodostunut monimutkainen kokonaisuus. Työttömien on myös joissain tapauksissa vaikea ymmärtää erilaisia mahdollisuuksia tai palveluun osallistumisen tarkoituksenmukaisuutta.

SAK:n arvion mukaan osa ehdotetuista uudistuksista tulee todennäköisesti selkeyttämään järjestelmää ja tuo siihen kaivattua tehokkuutta. Erityisesti työpaikoilla toteutettavien työvoimapalveluiden ja työttömien määritelmien muuttaminen luo lisää mahdollisuuksia sekä nuorille että osatyökykyisille. Palkkatukeen liittyvät ehdotukset helpottavat tuen käyttöä, mutta SAK:n ehdottoman kannan mukaisesti tukea ei tule mahdollistaa henkilöstövuokrausyritysten käytettäväksi.

Palveluiden tarjoaminen

Sekä johdannossa että yksityiskohtaisissa perusteluissa viitataan uudistuvaan TE – toimistojen palveluverkkoon ja palvelumalliin. Kolmeen palvelumalliin perustuva palvelumalli mainitaan nimeltä, mutta mitä malli tarkoittaa, jää lukijalle avoimeksi. Malli kaipaa tarkempaa kuvausta niin sisällön kuin sen tavoitteidenkin osalta.

Sähköisten palveluiden osalta on kirjattu tavoitteeksi luoda vuoteen 2015 mennessä edellytykset virtuaaliselle työ- ja elinkeinotoimistolle. Puhelinpalvelun sekä käynnin työ- ja elinkeinoviranomaisen luona todetaan tukevan virtuaalista palvelua niissä tilanteissa, joissa asiakkaan palvelutarve sitä edellyttää.

Sähköisen palvelun kehittäminen on tarpeellista palveluiden nopeuttamisen ja monipuolisuuden vuoksi. SAK:n näkemyksen mukaan sähköisten työvoimapalveluiden tarjoaminen ei kuitenkaan voi olla ensisijaista, vaan sähköiset palvelut on nähtävä muita palveluita täydentävänä palvelumuotona. Palveluiden tarjoamisessa tulee huomioida erilaisten asiakkaiden valmiudet ja mahdollisuudet käyttää tiettyä palvelua. Asiakkaan tulee saada itse myös valita oma palvelumuotonsa.

Kaikilla työttömillä ei edelleenkään ole käytössä verkkoyhteyksiä ja osa työttömistä tulee aina tarvitsemaan kasvokkaista palvelua. Asiantuntijuuden keskittämisellä, sähköisen asioinnin tai yrityksiin kohdistuvien palveluiden lisäämisellä ei tule hukata työttömien kohtaamista ja työllistymisen henkilökohtaista tukemista.

Työttömyysturvan kehittämisessä on viime aikoina linjattu etuuksien keston ja tason liittämisestä entistä enemmän työttömän aktiivitoimiin. Käytännössä tämä tulee tarkoittamaan myös TE – toimistoille aktiivisempaa roolia heti työttömyyden alkaessa. Palveluvalikoiman uudistamisella on todettu vapautettavan työvoimaviranomaisten aikaa henkilökohtaiseen palvelutyöhön. Tämän SAK toivoo tarkoittavan työllistymissuunnitelmien tekemisen nopeaa ja laadukasta toteutumista.

SAK ei tue yksityiskohtaisissa perusteluissa esiin nostettua TE- toimistojen korvaamista TE- viranomaisella siinä tarkoituksessa, että TE – hallinnon asiakaspalvelukeskus voisi joidenkin asiakasryhmien osalta vastata työnhakijan palveluprosessiin kuuluvista tehtävistä. Esimerkkinä tällaisesta tehtävästä on nostettu esiin työllisyyssuunnitelman laatiminen. Työllisyyssuunnitelman tekeminen kasvotusten yhdessä työttömän kanssa tulee myös tulevaisuudessa kuulua työ- ja elinkeinoviranomaisten tehtäviin.

Työnvälityksen todetaan monessa kohdin olevan työ- ja elinkeinotoimistojen ydinpalvelua ja yksi tärkeimmistä tehtävistä. Tästä huolimatta yksityiskohtaisissa perusteluissa todetaan, että joissakin tilanteissa mm. työnvälityksen hankkiminen ostopalveluna voisi olla tarkoituksenmukaista. SAK:n näkemyksen mukaan tätä työtä ei tule mahdollistaa suoritettavaksi ostopalveluna.

Osa-aikalisä

Työmarkkinajärjestöt sopivat vuoden 2010 työelämäryhmässä osa-aikalisän kehittämisestä. Tarkoituksena oli uudistaa osa-aikalisäjärjestelmää nuorten työllistymisen helpottamiseksi ja ikääntyvien työssä jaksamisen tukemiseksi. Osa-aikalisää maksettaisiin määräajaksi osa-aikatyöhön siirtyvälle ikääntyvälle työntekijälle (yli 50 v) ja työnantaja palkkaisi vasta tutkinnon suorittaneen nuoren työttömän työnhakijan. Uudistus oli tarkoitus toteuttaa työ- ja elinkeinoministeriön linjauksia muuttamalla.

Palveluvalikoiman uudistamista pohtinut virkamiestyöryhmä ehdotti kuitenkin osa-aikalisän poistamista, vedoten mm. sen käytön vähenemiseen. Mahdollisuutta lisän hyödyntämiseen käytti vuonna 2010 vielä yhteensä 1427 henkilöä. Tämän jälkeen käyttäjämäärät vähenivät osin TE- toimistojen antaman osa-aikalisän lopettamisviestin ja määrärahojen suuntaamisen vuoksi.

SAK:n näkemyksen mukaan osa-aikalisää olisi edelleen mahdollista kehittää työmarkkinajärjestöjen aiemman linjauksen mukaisesti. Nuorten työllistymisen tukemiseksi tarvitaan juuri nyt korkean nuorisotyöttömyyden vuoksi erilaisia keinoja. Osa-aikalisän lakkauttaminen virkamiestyön helpottamiseksi tai säästöjen aikaansaamiseksi ei ole työllisyyttä tukeva ratkaisu.

Työpaikoilla toteutettavat työvoimapalvelut

Työpaikoilla toteutettavien työvoimapalveluiden osalta järjestelmän selkeyttämistä ja ”pelisääntöjen” luomista on kaivattu jo pitkään. Osa toimenpiteistä on sujunut hyvin ja tuonut harjoittelijoille/palkkatuetuille kaivattuja pidempiä työsuhteita.  Pahimmillaan työttömiä on kuitenkin siirretty palvelusta toiseen, työharjoittelijoita on ketjutettu samoilla työpaikoilla ja harjoittelijoilla on korvattu vakituista työvoimaa (etenkin palvelualoilla). Työryhmän valmistelemat uudistukset ovat hyviä askeleita eteenpäin.

Luonnokseen kirjatun mukaisesti ammatillisen koulutuksen suorittaneille työnhakijoille työelämävalmennuksesta on muodostunut jopa ”pakollinen” välivaihe ennen työsuhteeseen työllistymistä. SAK kannattaa linjaa, jonka mukaan työmarkkinatoimenpiteitä ei ole jatkossa tarkoituksenmukaista käyttää ensisijaisesti työkokemuksen hankkimisessa.

Palkkatuki on nimenomaisesti tarkoitettu kompensoimaan mm. työkokemuksen puutteesta johtuvaa keskimääräistä alhaisempaa tuottavuutta. Toisaalta palkkatukea koskevalla esityksellä ei saa tarkoittaa sitä, että ammatillisen koulutuksen suorittaneiden nuorien pääsy työmarkkinoille tapahtuisi normaalitilanteissakin palkkatuen kautta. Avoimille työmarkkinoille ja pysyviin työsuhteisiin ohjaamisen tulee olla myös nuorten kohdalla ensisijaista – palkkatuen selkeästi toissijaista.

Palkkatuki

Palkkatuen säilyttäminen työnantajalle maksettavana tukena on uudistamisen vahvin perusta. Lakimuutosten lisäksi toteutettava palkkatuen hakemiseen ja maksamiseen liittyvän hallinnollisen työn vähentäminen voidaan arvioida lisäävän työnantajien mahdollisuuksia ja haluja tuen käyttöön.

Esityksestä saa helposti kuvan palkkatuen huomattavasta laajennuksesta nykytilaan verrattuna. Palkkatukityötä tarvitaan, mutta siitä ei SAK:n mukaan saa muodostua uutta ”pakollista” välivaihetta työsuhteeseen työllistymisessä. Uudistusten toteutumista on tältä näkökulmalta myös seurattava ja tarvittaessa arvioitava uudelleen. 

SAK suhtautuu edelleen varauksellisesti palkkatuen laajentamiseen määräaikaisiin työsuhteisiin.  Nuorten kohdalla laajennus voi tuoda uusia mahdollisuuksia, mutta palkkatuen tulee edelleen olla lähtökohtaisesti ensimmäinen askel pidempiaikaiseen työllistymiseen.

SAK:n näkemyksen mukaan määräaikaisuuden laajennuksen ei tule ehdottomasti koskea henkilöstövuokrausyrityksiä. Tämä ei ole tarkoituksenmukaista, sillä työnantaja voi palkata työttömän yritykseen suoraan palkkatuella. Henkilöstövuokrausyritysten kautta tehtävät, useimmiten hyvin lyhytkestoiset työt eivät edistä pysyvämpää työmarkkinoille siirtymistä.

Työkokeilu

Työkokeilun, työharjoittelun ja työelämävalmennuksen yhdistäminen työkokeiluksi on SAK:n näkemyksen mukaan kannatettavaa. Toimenpiteiden aiempi jakaminen eri kohderyhmille ei tuonut kaivattua selkeyttä tai leimaamattomuutta. Eri toimenpiteet myös sekoittuivat työyhteisöissä keskenään.

Toimenpiteiden yhdistäminen tavoitteelliseksi kokeiluksi, jonka toteutumista myös arvioidaan, tulee myös SAK:n arvioin mukaan täsmentämään koko palvelun järjestämisen tarkoitusta.

Yhteistyö

Työ- ja elinkeinoviranomaisten, työministeriön ja työmarkkinajärjestöjen velvoite yhteistyöhön on säilytettävä lain tasolla.

Muutokset TE- toimikunnan työhön auttavat omalta osaltaan toimikuntien työn kehittämiseen. Suuri vaikutus on kuitenkin edelleen myös TE – toimistojen johtajien asenteella sekä paikallisen yhteistyön sujuvuudella. Toimikuntien työn arviointia on edelleen jatkettava ja palattava tarvittaessa työn kehittämiseen.  Toimikunnan nimen muuttaminen TY- toimikunnaksi ja tehtäväkuvan laajentaminen myös alkavien yritysten tukemiseen ei saa viedä tehtävää työtä liian yrityskeskeiseksi.

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry