Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015

Opetushallitus
kirjaamo@oph.fi

17/421/2015

Opetushallitus on valmistellut lukiolaissa tarkoitetun koulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta annetun valtioneuvoston asetuksen (942/2014) mukaisen lukion opetussuunnitelman perusteiden luonnoksen nuorten lukiokoulutusta varten. Pyydettynä lausuntonaan Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK ry lausuu seuraavaa.

SAK katsoo, että esitys on yleisiltä tavoitteiltaan ja muotoiluiltaan oikean suuntainen. Arviot lukiokoulutuksen suunnasta ja tavoitteista ovat kannatettavia.

Tehtävät ja arvoperusta (luku 2)

SAK:n mielestä esitys lukiokoulutuksen opetussuunnitelmaksi vastaa lukiokoulutuksen keskeisiin tavoitteisiin yleissivistävän koulutuksen osalta, sen tulevaisuuden haasteisiin ja tarjoaa laajapohjaiset valmiudet jatko-opintoihin ja elinikäiseen oppimiseen.

Suomen rooli kansainvälisessä työnjaossa tulee perustumaan myös jatkossa korkeaan osaamiseen ja teknologisen kehityksen hyödyntämiseen. Nykyinen ja tulevaisuuden työelämä edellyttää jatkuvaa osaamisen päivitystä ja uudelleenkoulutusta.

Pidämme tärkeänä myös sitä, että tavoitteissa on korostettu koulutuksen kasvatuksellista roolia kohti yhteiskunnan jäsenyyttä. Tulevaisuuden yhteiskunta tarvitsee entistä aktiivisempia kansalaisia, jotka kykenevät ja haluavat vaikuttaa yhteiskunnan kehittämiseen sekä toimimaan eettisesti ja moraalisesti kestävällä tavalla.

On jo pidempään ollut tiedossa se, että suomalainen koulutusjärjestelmä tuottaa nuorille hyvät tiedolliset valmiudet, muttei kannusta riittävällä tavalla esimerkiksi kansalaisvaikuttamiseen. Tältäkin osin näyttää selvältä, että tietojen opettamisen rinnalla tulee vahvistaa taitojen asemaa koulutuksessa.

Opetuksen toteuttaminen (luku 3)

SAK pitää tärkeänä sitä, että oppimisen vuorovaikutuksellisuus, yhteisöllisyys sekä tietojen ja taitojen symbioottinen suhde korostuu opetussuunnitelmassa. On erittäin tärkeää, että tulevaisuuden lukiokoulutus kykenee nykyistä paremmin kytkemään tiedon soveltamisen osaksi opetuksen arkea.

SAK haluaa kiinnittää huomion uusien opiskelumenetelmien tärkeyteen uudenlaisen oppimisen synnyttämisessä. SAK haluaa erityisesti korostaa tarvetta kehittää yhteisöllisiä oppimisen tapoja lukiokoulutuksessa. Viime vuosikymmeninä lukiokoulutuksen kehittämisen johtoajatuksena on ollut yksilöllisten valintojen korostaminen. Tämän kehityksen nurjana puolena on ollut opiskelijoiden kokeman irrallisuuden ja yksilösuorittamisen korostuminen koulutuksessa. Työelämässä on samanaikaisesti pikemminkin vahvistunut tiimimäinen työskentelytapa. Nämä seikat puoltavat vahvasti sitä, että lukiokoulutuksessa vahvistetaan yhteisöllistä oppimista ja tekemistä niin opetuksen järjestämisessä kuin koulutuksen rakenteissakin.

Tässä katsannossa SAK katsoo, että opetussuunnitelman toimintakulttuuriin määritellyt neljä kehittämistä ohjaavaa teemaa istuvat hyvin tulevaisuuden kansalaisuuden vaatimuksiin. Oppiva yhteisö, osallisuus ja yhteisöllisyys, hyvinvointi ja kestävä tulevaisuus sekä kulttuurinen moninaisuus ja kielitietoisuus vastaavat käsitystä aktiivisesta ja vastuullisesta ihmiskuvasta.

Opiskelijan ohjaus ja tukeminen (luku 4)

Ohjauksen tarkoituksena on tukea opiskelijaa opintojen eri vaiheissa ja kehittää hänen valmiuksiaan tehdä koulutusta ja elämän uraan koskevia valintoja ja ratkaisuja. SAK katsoo, että ohjaus pitää ottaa huomioon kaikessa opetuksessa niin, että koko koulujärjestelmä tukee nuoren kasvua ja ammatinvalintaa sekä hänen kykyään tehdä tulevaisuutta koskevia ratkaisuja.

Esityksen mukaiset kirjaukset opiskelijan ohjauksen ja tukemisen osalta ovat sisällöllisesti SAK:n mielestä oikeaan osuvia. Käytännössä SAK kuitenkin katsoo, että opiskelijoiden erilaisten oppimistaustojen ja -valmiuksien edellyttämää osaamista tulee olla riittävästi. Ohjauksen ja opiskelijahuollon tarpeet ja resurssit on huomioitava myös lukiokoulutuksen osalta.

Oppimistavoitteet ja opetuksen keskeiset sisällöt (luku 5)

Jotta opiskelija voisi hahmottaa laajempia kokonaisuuksia, on taitoja ja oppiaineita kyettävä kokoamaan suurempiin kokonaisuuksiin ja tehtävä priorisointeja tavoitteiden, sisältöjen ja taitojen välillä. Irrallisten tietojen sijaan on tarpeen korostaa tietoja, jotka jäsentyvät ja integroituvat osiksi laajempia kokonaisuuksia sekä tietoon yhdistyviä taitoja. SAK katsoo, että yhteiskunnan on kyettävä määrittämään lukiokoulutuksen kaikille yhteinen, yleissivistävä ydin. Vain tällä tavoin voidaan tarjota opiskelijoille vakaa pohja yksilöllisten valintojen tekemiseen.

Tätä näkökulmaa vasten SAK näkee opetussuunnitelman aihekokonaisuudet myönteisinä. Tiedollinen, taidollinen, vastuullinen ja sosiaalinen ulottuvuus tulevat niissä huomioiduksi eri näkökulmista ja tulevaisuuteen peilaten. SAK näkee etenkin aktiiviseen kansalaisuuteen, yrittäjyyteen ja työelämään liittyvän kokonaisuuden keskeisenä nuorten yhteiskuntaan ja työelämään kiinnittymisen kannalta.

Lukiokoulutuksen olisi mahdollistettava entistä paremmin joustavampien opintopolkujen rakentaminen osaamisen laajentamisessa ja syventämisessä myös muiden koulutuksen järjestäjien, koulutusmuotojen ja -asteiden opetustarjontaa hyödyntäen.

SAK pitää tärkeänä sitä, että lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen kehittämistä tehdään yhteistyönä. Samat haasteet tietojen ja taitojen yhdistämisestä työelämässä tarvittavaksi osaamiseksi koskettavat molempia toisen asteen koulutusmuotoja. Työelämän muutokset puolestaan haastavat kokeilemaan uudenlaisia tapoja yhdistellä lukiokoulutusta ja ammatillista koulutusta.

Yhteenveto

SAK:n mielestä esitykset lukiokoulutuksen tavoitteiksi ja kehittämiseksi ovat oikeansuuntaisia. Lukiokoulutuksen sirpaleisuutta pitää pystyä vähentämään sekä yhdistämään tietojen ja taitojen vuorovaikutusta opetuksessa. Tämä tarkoittaa väistämättä sitä, että lukion opintojen rakennetta pitää kehittää tavoitteita vastaavasti. Aihekokonaisuudet tuovat tähän perusteltua pohjaa.

SAK:n mielestä esityksessä on tavoittanut lukiokoulutuksen keskeisimmät tavoitteet sekä oikeanlaisen analyysin tulevaisuuden haasteista. Suomen rooli kansainvälisessä työnjaossa tulee perustumaan myös jatkossa korkeaan osaamiseen ja teknologisen kehityksen hyödyntämiseen. Pidämme tärkeänä sitä, että esityksessä korostuu tietojen ja taitojen symbioottinen suhde. On erittäin tärkeää, että tulevaisuuden lukiokoulutus kykenee nykyistä paremmin kytkemään tiedon soveltamisen osaksi opetuksen arkea.

Viime vuosikymmeninä lukiokoulutuksen kehittämisen johtoajatuksena on ollut yksilöllisten valintojen korostaminen. Tämän kehityksen nurjana puolena on ollut opiskelijoiden kokeman irrallisuuden ja yksilösuorittamisen korostuminen koulutuksessa. Työelämässä on samanaikaisesti pikemminkin vahvistunut tiimimäinen työskentelytapa. Nämä seikat puoltavat vahvasti sitä, että lukiokoulutuksessa vahvistetaan yhteisöllistä oppimista ja tekemistä niin opetuksen järjestämisessä kuin koulutuksen rakenteissakin.

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry