Hyppää sisältöön

s a k·fi Näistä puhutaan Lausunnot Lukiokoulutuksen yleisiä valta…

Lausunnot

Lukiokoulutuksen yleisiä valtakunnallisia tavoitteita ja tuntijakoa valmisteleva työryhmä

Opetus- ja kulttuuriministeriö
PL 29
00023 Valtioneuvosto
lukiontuntijako@minedu.fi

OKM/85/040/2012

Yleistä

Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti 21.12.2012 työryhmän valmistelemaan ehdotukset lukiokoulutuksen yleisten valtakunnallisten tavoitteiden sekä lukiokoulutuksen tuntijaon uudistamiseksi. Työryhmän tehtävänä oli:

  1. laatia ehdotukset lukiolaissa tarkoitetun opetuksen yleisiksi valtakunnallisiksi tavoitteiksi ja tuntijaoksi sekä
  2. arvioida ehdotusten taloudelliset ja muut vaikutukset

Esityksen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset (luku 2)

Esityksessä todetaan että lukion tehtävänä on valmentaa opiskelijoita jatko-opintoihin. Työelämän tietämys ja tuntemus tukee ja vahvistaa opiskelijoiden jatko-opiskeluvalmiuksia. Tulevaisuuden yleissivistys edellyttää uudenlaisia tietoja ja taitoja sekä uudenlaisia tapoja oppia ja opiskella.

SAK:n mielestä työryhmä on tavoittanut lukiokoulutuksen keskeisimmät tavoitteet sekä oikeanlaisen analyysin tulevaisuuden haasteista. Suomen rooli kansainvälisessä työnjaossa tulee perustumaan myös jatkossa korkeaan osaamiseen ja teknologisen kehityksen hyödyntämiseen. Pidämme tärkeänä sitä, että työryhmän esityksessä korostuu tietojen ja taitojen symbioottinen suhde. On erittäin tärkeää, että tulevaisuuden lukiokoulutus kykenee nykyistä paremmin kytkemään tiedon soveltamisen osaksi opetuksen arkea.

SAK pitää tärkeänä työryhmän näkemykseen siitä, että oppimisesta varsin suuri osa tapahtuu formaalin opetuksen ulkopuolella. Muualla hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen on suuri ja tärkeä haaste myös lukiokoulutukselle. Osaamisperusteisuuden vahvistaminen suoritusten mittaamisessa voi samanaikaisesti tehostaa opiskelua, kannustaa omaehtoiseen non-formaaliin oppimiseen sekä madaltaa koulutuksen ja muun elämän välisiä rajoja.

Pidämme tärkeänä myös sitä, että tavoitteissa on korostettu koulutuksen kasvatuksellista roolia kohti yhteiskunnan jäsenyyttä. Tulevaisuuden yhteiskunta tarvitsee entistä aktiivisempia kansalaisia, jotka kykenevät ja haluavat vaikuttaa yhteiskunnan kehittämiseen sekä toimimaan eettisesti ja moraalisesti kestävällä tavalla. On jo pidempään ollut tiedossa se, että suomalainen koulutusjärjestelmä tuottaa nuorille hyvät tiedolliset valmiudet, muttei kannusta riittävällä tavalla esimerkiksi kansalaisvaikuttamiseen. Tältäkin osin näyttää selvältä, että tietojen opettamisen rinnalla tulee vahvistaa taitojen asemaa koulutuksessa.

Työryhmä on korostanut uusien opiskelumenetelmien tärkeyttä uudenlaisen oppimisen synnyttämisessä. SAK haluaa erityisesti korostaa tarvetta kehittää yhteisöllisiä oppimisen tapoja lukiokoulutuksessa. Viime vuosikymmeninä lukiokoulutuksen kehittämisen johtoajatuksena on ollut yksilöllisten valintojen korostaminen. Tämän kehityksen nurjana puolena on ollut opiskelijoiden kokeman irrallisuuden ja yksilösuorittamisen korostuminen koulutuksessa. Työelämässä on samanaikaisesti pikemminkin vahvistunut tiimimäinen työskentelytapa. Nämä seikat puoltavat vahvasti sitä, että lukiokoulutuksessa vahvistetaan yhteisöllistä oppimista ja tekemistä niin opetuksen järjestämisessä kuin koulutuksen rakenteissakin.

Esityksessä on mainittu lukiokoulutuksen tavoitteeksi irrallisten tietojen sijaan korostaa tietoja, jotka jäsentyvät ja integroituvat osiksi laajempia kokonaisuuksia sekä tietoon yhdistyviä taitoja. Esimerkkitaitojen listauksessa näkyy lukiokoulutuksen kehittämisen hankaluus; tärkeiksi taidoiksi on listattu lähes kaksikymmentä erilaista taitoa. Yksittäisiä oppiaineita on suurin piirtein sama määrä. Jotta opiskelija voisi hahmottaa laajempia kokonaisuuksia, on taitoja ja oppiaineita kyettävä kokoamaan suurempiin kokonaisuuksiin ja tehtävä priorisointeja tavoitteiden, sisältöjen ja taitojen välillä. Tältä osin SAK olisi toivonut työryhmältä enemmän rohkeutta ja arvovalintojen tekemistä. Yhteiskunnan on kyettävä määrittämään lukiokoulutuksen kaikille yhteinen, yleissivistävä ydin. Vain tällä tavoin voidaan tarjota opiskelijoille vakaa pohja yksilöllisten valintojen tekemiseen.

Esityksessä todetaan, että Lukiokoulutuksen olisi mahdollistettava entistä paremmin joustavampien opintopolkujen rakentaminen osaamisen laajentamisessa ja syventämisessä myös muiden koulutuksen järjestäjien, koulutusmuotojen ja – asteiden opetustarjontaa hyödyntäen. SAK pitää tärkeänä sitä, että lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen kehittämistä tehdään yhteistyönä. Samat haasteet tietojen ja taitojen yhdistämisestä työelämässä tarvittavaksi osaamiseksi koskettavat molempia toisen asteen koulutusmuotoja. Työelämän muutokset puolestaan haastavat kokeilemaan uudenlaisia tapoja yhdistellä lukiokoulutusta ja ammatillista koulutusta.

Lukio-opetuksen tuntijako ja työryhmän esittämät vaihtoehdot

Työryhmä on valmistellut vaihtoehdot A, B ja C ehdotuksiksi lukion tuntijaoksi. Vaihtoehdon A mukaan humanistis-yhteiskunnalliset ja katsomukselliset opinnot sekä luonnontieteelliset opinnot ryhmiteltäisiin kahdeksi kokonaisuudeksi, joista molemmista ryhmistä opiskelijan tulisi opiskella vähintään kahdeksan kurssia valintansa mukaisesti. Näiden opintojen alussa olisi lisäksi yhteiset opintokokonaisuudet. Terveystietoa ja uskontoa/elämänkatsomustietoa olisi yksi kurssi kumpaakin pakollisena. Taideaineita tulisi opiskella edelleen kolme kurssia, mutta opiskelija voisi valita opintonsa nykyistä vapaammin. Matematiikan opintojen alussa olisi yhteinen opintokokonaisuus. Matematiikan ja kielten opintojen nykyisiin tuntimääriin ei ehdoteta muutoksia. Äidinkieltä ehdotetaan tarjottavan yksi syventävä kurssi nykyistä vähemmän. Uusina opetusta eheyttävinä opintoina ehdotetaan kolmen kurssin laajuisia teemaopintoja.

Vaihtoehto B poikkeaisi vaihtoehdosta A siten, että siinä uskontoa tarjottaisiin yksi valtakunnallinen kurssi vähemmän ja edellytettäisiin teemaopintoja yhteensä viisi kurssia, joista kaksi olisi sidottu humanistis-yhteiskunnallisten ja katsomuksellisten sekä luonnontieteellisten opintojen aineryhmiin.

Vaihtoehto C poikkeaisi muista vaihtoehdoista siten, että siinä edellytettäisiin opiskeltavan jokaista oppiainetta vähintään yksi kurssi. Muilta osin ehdotus noudattelisi varsin pitkälle vaihtoehtoa A.

SAK:n mielestä työryhmän esitykset lukiokoulutuksen tavoitteiksi ja kehittämiseksi ovat oikeansuuntaisia. Lukiokoulutuksen sirpaleisuutta pitää pystyä vähentämään sekä yhdistämään tietojen ja taitojen vuorovaikutusta opetuksessa. Tämä tarkoittaa väistämättä sitä, että lukion opintojen rakennetta pitää kehittää tavoitteita vastaavasti.

Vaihtoehdossa B luonnontieteellisiin sekä humanistisiin, yhteiskunnallisiin ja katsomuksellisiin opintoihin rakennettaisiin yhteisiä opintokokonaisuuksia, jotka sijoittuisivat lukio-opintojen alkuvaiheeseen. Yhteisessä opintokokonaisuudessa käsiteltäisiin oppiaineiden tietoteoriaa, aatehistoriallista kehitystä ja eriytymistä, tiedonhankinnan keinoja ja tieteellisen päättelyn muotoja ja käyttämistä.

Vaihtoehdon B teemaopintokurssien tarkoituksena on eheyttää opintoja. Näiden kurssien lähtökohtana olisi ilmiöpohjaisuus. Tavoitteena olisi laaja-alaisemman osaamisen kehittäminen. Tavoite olisi myös havainnollistaa opiskelijalle oppiaineiden välisiä yhteyksiä ja avaintaitojen hyödynnettävyyttä yli oppiainerajojen, mikä parantaisi motivaatiota opiskella perustietoja ja taitoja myös oman välittömän kiinnostusalueen ulkopuolelta.

SAK:n mielestä vaihtoehto B tarjoaisi parhaimman pohjan lukion tuntijaolle, mutta vaatii vielä jatkokehittelyä. Yhteisten opintokokonaisuuksien ja teemaopintokurssien rakentaminen on suuri haaste, mutta välttämätöntä, jotta lukiokoulutus kykenee tuottamaan uudenlaista osaamista jatko-opintoja ja elämää varten.

Humanistis-yhteiskunnallisissa aineissa tulisi maltillisesti lisätä pakollisten kurssien määrää ja vastaavasti vähentää valinnaisuutta. Kansallisen identiteetin ja kulttuurin näkökulmasta tärkeässä historian oppiaineessa tulee olla pakollinen kurssi. Vastaava tarve on yhteiskuntaopissa, jotta voidaan varmistaa muun muassa riittävät tiedot työelämästä lukio-opintojen aikana.

Uskonnon opetuksen ja terveystiedon asema

Uskonto ja terveystieto on mainittu pakollisina oppiaineina lukiolaissa, minkä vuoksi lukioasetusta ja sen kautta tuntijakoa ei voida kehittää näiden oppiaineiden osalta samalla tavalla kuin muita oppiaineita. Uskontotieto ja terveystieto kuuluvat yleissivistävän lukion sisältöihin. Toisaalta molempien oppiaineiden sisällöt ovat sellaisia, että niitä voitaisiin opettaa myös muiden oppiaineiden kautta. Uskonto ja terveystieto ovatkin hyviä esimerkkejä yhdistävistä teemakursseista tai projektitöiden aiheista.

SAK toteaa, että uskonnon opetus ja terveystieto tulisi oppiaineina saattaa samanarvoiseen asemaan muiden oppiaineiden kanssa. SAK tiedostaa, että tämä tarkoittaisi lukiolain avaamista, mutta toteaa että lukiokoulutuksen kehittäminen ja tuntijaon uudistaminen edellyttävät kaikkien oppiaineiden ja sisältöjen tarkastelua suhteessa lukiokoulutukselle määriteltyihin tavoitteisiin.

Yhteenveto lausunnon sisällöstä

SAK:n mielestä työryhmä on tavoittanut lukiokoulutuksen keskeisimmät tavoitteet sekä oikeanlaisen analyysin tulevaisuuden haasteista. Suomen rooli kansainvälisessä työnjaossa tulee perustumaan myös jatkossa korkeaan osaamiseen ja teknologisen kehityksen hyödyntämiseen. Pidämme tärkeänä sitä, että työryhmän esityksessä korostuu tietojen ja taitojen symbioottinen suhde. On erittäin tärkeää, että tulevaisuuden lukiokoulutus kykenee nykyistä paremmin kytkemään tiedon soveltamisen osaksi opetuksen arkea.

Työryhmä on korostanut uusien opiskelumenetelmien tärkeyttä uudenlaisen oppimisen synnyttämisessä. SAK haluaa erityisesti korostaa tarvetta kehittää yhteisöllisiä oppimisen tapoja lukiokoulutuksessa. Viime vuosikymmeninä lukiokoulutuksen kehittämisen johtoajatuksena on ollut yksilöllisten valintojen korostaminen. Tämän kehityksen nurjana puolena on ollut opiskelijoiden kokeman irrallisuuden ja yksilösuorittamisen korostuminen koulutuksessa. Työelämässä on samanaikaisesti pikemminkin vahvistunut tiimimäinen työskentelytapa. Nämä seikat puoltavat vahvasti sitä, että lukiokoulutuksessa vahvistetaan yhteisöllistä oppimista ja tekemistä niin opetuksen järjestämisessä kuin koulutuksen rakenteissakin.

SAK:n mielestä vaihtoehto B tarjoaisi parhaimman pohjan lukion tuntijaolle, mutta vaatii vielä jatkokehittelyä. Yhteisten opintokokonaisuuksien ja teemaopintokurssien rakentaminen on suuri haaste, mutta välttämätöntä, jotta lukiokoulutus kykenee tuottamaan uudenlaista osaamista jatko-opintoja ja elämää varten.

Humanistis-yhteiskunnallisissa aineissa tulisi maltillisesti lisätä pakollisten kurssien määrää ja vastaavasti vähentää valinnaisuutta. Kansallisen identiteetin ja kulttuurin näkökulmasta tärkeässä historian oppiaineessa tulee olla pakollinen kurssi. Vastaava tarve on yhteiskuntaopissa, jotta voidaan varmistaa muun muassa riittävät tiedot työelämästä lukio-opintojen aikana.

SAK toteaa, että uskonnon opetus ja terveystieto tulisi oppiaineina saattaa samanarvoiseen asemaan muiden oppiaineiden kanssa. SAK tiedostaa, että tämä tarkoittaisi lukiolain avaamista, mutta toteaa että lukiokoulutuksen kehittäminen ja tuntijaon uudistaminen edellyttävät kaikkien oppiaineiden ja sisältöjen tarkastelua suhteessa lukiokoulutukselle määriteltyihin tavoitteisiin.

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry