Liikesalaisuusdirektiivin kansallista täytäntöönpanoa valmistelleen työryhmän mietintö

Työ- ja elinkeinoministeriölle
Ministeriön lausuntopyyntö 18.10.2017, TEM/1611/00.04.01/2016

Liikesalaisuuslain 6 §: liikesalaisuuden ilmaiseminen työntekijän edustajalle

Ehdotettavassa liikesalaisuuslain 6 §:ssä liikesalaisuuden ilmaiseminen työntekijän edustajalle olisi sallittua, jos se on välttämätöntä tämän lain tai työehtosopimuksen mukaisten tehtävien hoitamiseksi. Termi ”välttämätön” vastaa liikesalaisuusdirektiivin 5 artiklan c) kohdan muita kieliversioita, joissa suomenkielisen version ilmaisun ”oli tarpeen” sijasta käytetään johdonmukaisesti välttämättömyyttä ilmaisevia määreitä (var nödvändigt, was necessary, ait été nécessaire, jne.). EU-oikeuden vakiintuneiden tulkintaperiaatteiden mukaisesti kieliversioiden muodollisesta tasa-arvosta huolimatta direktiiviä on tulkittava niiden osoittaman kokonaisuuden valossa, ottaen huomioon tulkittavan säännöksen luonne (pääsääntö / poikkeus) ja tarkoitus. Direktiivin implementoinnissa kansallisen lain määre ”välttämätöntä” on siten ainoa oikea. (1)

Direktiivin 5 artiklan c) kohdan suomenkielisessä versiossa toisaalta viitataan ilmaisuoikeuden käyttöön ”osana näiden edustajien tehtävien perusteltua hoitoa unionin oikeuden tai kansallisen lain mukaisesti”. Muissa kieliversiossa käytetään ilmaisuja ”inom ramen för företrädarnas utövande av sina uppdrag i enlighet med unionsrätt eller nationell rätt”, “as part of the legitimate exercise by those representatives of their functions in accordance with Union or national law”, “l’exercice légitime par ces représentants de leur fonction conformément au droit de l’Union ou au droit national”, “im Rahmen der rechtmäßigen Erfüllung der Aufgaben dieser Vertreter gemäß dem Unionsrecht oder dem nationalen Recht” (korostukset tässä). Kun ehdotettavan liikesalaisuuslain 6 § viittaa kansallisen lain tai työehtosopimuksen mukaisten tehtävien hoitamiseen, direktiivin suomenkielisen version määreelle ”perusteltu” ei voida, ottaen huomioon muut kieliversiot, antaa itsenäistä ilmaisuoikeutta laajentavaa sisältöä, johon nähden ehdotettua 6 §:ä voisi pitää rajoittavana. Lisäksi suomenkielisen version viittaus myös työehtosopimuksen mukaisiin tehtäviin vastaa kansallista työelämän sääntelymekanismiamme ja direktiivin yhteydessä sisältyy sen viittaukseen kansalliseen lakiin.

Liikesalaisuuslain 6 §:n perusteluissa on seuraava SAK:lle sinänsä tärkeä kuvaus:

Pykälässä säädettäisiin ainoastaan työntekijän oikeudesta ilmaista liikesalaisuus luottamusmiehelle, luottamusvaltuutetulle tai muulle lain tai työehtosopimuksen mukaiselle edustajalle tilanteissa, joissa liikesalaisuuksia koskeva tieto on välttämätöntä edustajan lain tai työehtosopimuksen mukaisten tehtävien hoitamiseksi työpaikalla. Pykälässä ei sen sijaan säädettäisi yleisesti siitä, kenelle ja missä yhteydessä työntekijällä on oikeus ilmaista liikesalaisuus. Pykälällä ei näin ollen ole tarkoitus muuttaa nykytilaa siitä, missä tilanteessa työntekijällä on avustajaa tai asiamiestä käyttäessään oikeus ilmaista tälle työnantajan liikesalaisuus.”

Selvyyden vuoksi on kuitenkin syytä lisätä näihin perusteluihin toteamus siitä, että avustajan tai asiamiehen käyttöön liittyvä ilmaisuoikeus johtuu etenkin Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 artiklan ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan sisältämästä oikeudesta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin sekä, liittyen ilmaisuoikeuteen ammattijärjestön välttämättömän avun saamiseksi, perusoikeuskirjan 12 artiklan, ihmisoikeussopimuksen 11 artiklan ja Euroopan sosiaalisen peruskirjan 5 artiklan sekä perustuslain 13.2 §:n turvaamasta ammatillisesta järjestäytymisvapaudesta työntekijän etujen puolustamiseksi.

Ehdotettavaa liikesalaisuuslain 6 §:ä pidämme – ml. edellä esittämämme perustelujen täydennys – ensinnäkin työelämän käytännön kannalta (oikeudellisessa mielessä työntekijöiden välttämättömän suojelun kannalta) välttämättömänä säännöksenä. Toiseksi, direktiivin 5 artikla edellyttää jäsenvaltioiden varmistavan tämän suojelun toteutumisen, minkä on ulotuttava myös ehdotettavaan yleisten tuomioistuimien käytäntöön liikesalaisuusasioissa.

Liikesalaisuuslain ja työsopimuslain suhde

Hallituksen esitysluonnoksen uusi TSL 3:4 säännöksen 2 momentti sisältäisi toteamuksen siitä, että liikesalaisuuksien suojasta säädetään lisäksi liikesalaisuuslaissa. Muodollisesti sana ”lisäksi” ilmaisee työsopimuslain säännösten etusijan suhteessa liikesalaisuuslakiin, siis liikesalaisuuslain säännösten täydentävän luonteen. Pidämme kuitenkin parempana, että uudessa TSL 3 luvun 4 §:n 2 momentissa yksilöitäisiin liikesalaisuuslain asianomaiset säännökset kuten sen 6 §, joka on työntekijän ilmaisuoikeuden kannalta keskeinen säännös.

Salassapitosopimusten nimenomainen sääntely työsopimuslakiin

Hallituksen esitysluonnoksen perusteluissa on todettu salassapitosopimusten käyttö ja toisaalta niiden nimenomaisen sääntelyn puuttuminen työsopimuslaista. Pidämme perusteltuna, että niistä käynnissä olevien selvitysten jälkeen säädettäisiin työsopimuslaissa, missä olennaista olisi, että työntekijän sidonnaisuus osana työtään tietoon tulleisiin liikesalaisuuksiin jatkuisi työsuhteen päättymisen jälkeen vain nimenomaisesti niin sovittaessa. Sopimusten työsopimuslakiin lisättävän sääntelyn perusteluna viittaamme oikeuskirjallisuudessakin esitettyyn näkemykseen siitä, että ”[…] ei liene kaukaa haettua, että salassapitosopimuksiin olisi OikTL:n säännösten ohella tai niiden sijasta sovellettava TSL 3:5:ssä säädettyjä oikeusohjeita; erityisesti kun salassapitosopimuksista ei ole säädetty nimenomaisesti ja kun TSL:n säännökset ovat […] pakottavaa oikeutta.”; Tiitinen-Kröger, Työsopimusoikeus, Talentum 2012, s. 339. Olemme sääntelyssä työsopimuslain 3 luvun 5 §:n osoittaman linjan kannalla kun siinä on lähtökohtana työntekijän oikeuksien rajoittaminen vai erityisen painavasta syystä.

Menettelystä

SAK ei ollut edustettuna ministeriön työryhmässä eikä se ole järjestönä yhtynyt työryhmän mietintöön (hallituksen esityksen luonnokseen) ”palkansaajakeskusjärjestöjen puolesta” jätettyyn eriävään mielipiteeseen.

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry

(1) Ilmaisuoikeuden kriteerinä määrettä ”oli/on tarpeen” ei voida johtaa myöskään sisäpiiritiedon ilmaisemista koskevasta tuomiosta C-384/02 Grøngaard ja Bang, jossa suomeksi käytetään määreenä ilmaisua ”ehdottoman tarpeellinen”. Ranskankielisen versio käyttää tuomiossa ilmaisua strictement nécessaire (englanniksi strictly necessary).