Liikenteen automaation toimenpide- ja lainsäädäntösuunnitelman valmistelua koskeva arviomuistio – osat tiedon hyödyntäminen ja liikenteen automaation tarvitsema digitaalinen ja fyysinen infrastruktuuri

Liikenne- ja viestintäministeriö
lausuntopalvelu.fi

VN/15033/2019

Alustavat ajatukset kantaviksi läpileikkaaviksi periaatteiksi (kaikki liikennemuodot)

Kysymys 1: Pidättekö linjauksia tärkeinä? Puuttuuko niistä jotain?

Linjaukset ovat tärkeitä, erityisesti linjaus 1 jossa korostetaan ihmiskeskeisyyttä. Automaatio on sinänsä tuottavuutta ja siten talouskasvua edistävä voima, on sillä saatavat hyödyt palveltava laajempaa hyvinvointia. Taloudellista tehokkuutta on hyvä tavoitella, mutta se ei saa tapahtua vaarantamalla esimerkiksi yksilönsuojaa (datan suhteen) tai yleisesti ihmisten tai vaikkapa kuljetusammateissa toimivien työntekijöiden turvallisuutta.

Kysymys 2: Miten linjauksia voitaisiin konkreettisesti parhaiten edistää?

Tärkeää on pitää sidosryhmät tiiviisti mukana valmistelun edetessä.

Alustavat automaatiolle asetettavat tavoitteet liikenteen automaatiossa (kaikki liikennemuodot)

Kysymys 3: Miten realistisina näette tässä esitetyt tavoitteet ja niiden aikataulun? Miten osallistutte tai haluatte osallistua tavoitteita toteuttaviin mahdollisiin hankkeisiin?

Liikenteen automaatioon liittyy yhä paljon epävarmuuksia. Mitä enemmän ympäristössä on ns. liikkuvia osia, sitä haastavampaa automaation toteuttaminen on. Esimerkiksi tieliikenteessä automaation eteneminen on ollut selvästi vielä muutama vuosi sitten esitettyjä arvioita hitaampaa. Selityksenä on usein se, että tieliikenteessä on liian paljon yllättäviä tilanteita, joihin nykyisen koneoppimisen kapasiteetti ei yksinkertaisesti taivu. Sen sijaan, että ottaisimme kantaa varsinaisiin aikatauluihin, on tärkeää käynnistää valmistelu fyysisen ja digitaalisen infran sekä mahdollisten palveluiden osalta jo nyt.

Yleiskatsaus tieliikenteen automaation tilaan

Kysymys 6: Pidättekö nykytilan analyysia oikeaan osuneena? Onko siihen mielestänne jotain lisättävää?

Pidämme epätodennäköisenä lohkoketjuteknologian yleistymistä liikennepalveluissa. Automaatio etenee todennäköisimmin ”asteittain” siten, että kuljettajia tarvitaan vielä pitkään, mutta automaatio saattaakin tulla ensiksi ”varmistamaan” ajoneuvon turvallisuutta puuttuen ajolaitteisiin välttääkseen muuten väistämättömän onnettomuustilanteen.

Kysymys 7: Näkemyksenne Suomen vahvuuksista ja heikkouksista tieliikenteen automaatiossa?

Suomen sääolosuhteet ovat merkittävä haaste tieliikenteen automaatiolle. Erityisesti huonot talvikelit saattavat peittää automaatioon tarvittavia sensoreita, tutkia tai lasereita varsinkin, jos ympärillä ei ole mitään muuta infraa tukemassa tarkkaa paikannusta.

Tieliikenteen automaation edellyttämä fyysinen infrastruktuuri

Kysymys 13: Pidättekö edellä esitettyjä johtopäätöksiä oikeanlaisina? Olisiko toimenpiteisiin syytä lisätä jotain?

Kyllä. Kehityksen varhaisessa vaiheessa ei ole järkevää sitoutua suurempiin investointeihin (pois lukien mahdolliset suuremmatkin kokeilut) ennen kuin tilannekuva fyysisen infran tarpeesta tarkentuu.

Teiden kunnossapito

Kysymys 14: Mitä kehitystarpeita ja toisaalta mahdollisuuksia liikenteen digitalisaatio mielestänne kohdistaa teiden kunnossapitoon?

Lupaus ennakoivasta tieinfran ylläpidosta on kiinnostava.

Meriliikenteen automaation edellyttämä digitaalinen infrastruktuuri

Kysymys 20: Miten edistyneiden ratkaisujen käyttöönotto ja rahoitus tulisi organisoida? Olisitteko itse halukas osallistumaan, ja millaisia tarpeita/käyttötapauksia teillä on?

Pidämme todennäköisenä, että myös meriliikenteen osalta automatisaation kehitys on asteittaista. Turvallisuuden kannalta ratkaiseva kysymys on se, miten laivan ohjaamisen redundanssi on järjestetty. Pidämme tärkeänä sitä, että käyttöönotossa konsultoidaan mahdollisimman paljon työntekijöitä, jotta turvallisuusnäkökohdat otetaan varmasti mahdollisimman tarkasti huomioon.

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry