Lausuntopyyntö sidosryhmille korkeakoulujen jatkuvan oppimisen strategiasta

Opetus- ja kulttuuriministeriö
www.lausuntopalvelu.fi

VN/8330/2022

Opetus- ja kulttuuriministeriö on valmistellut luonnoksen korkeakoulujen jatkuvan oppimisen strategiaksi osana hallitusohjelman mukaista jatkuvan oppimisen parlamentaarista uudistusta.

Pyydettynä lausuntonaan Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry toteaa seuraavaa.

Kommentit lukuun 1: Korkeakoulujen jatkuvan oppimisen strategia nyt

SAK katsoo, että esityksen tilannekuva ja tavoitteet ovat oikeaan osuvia ja kannatettavia. Nykytilan kuvauksessa esitetyt haasteet aikuisväestön osaamisen kehittämisen osalta ovat lähtökohta, joka suuntaa osaamisen kehittämisen palveluiden ja rahoituksen kehittämistä.

SAK pitää tärkeinä esitettyjä havaintoja avoimen korkeakoulutuksen ja erikoistumiskoulutuksen osalta. Avoin korkeakoulutus on volyymiltaan kasvava ja aikuisväestön koulutuseroja tasaava opintoväylä, jonka roolia jatkuvan oppimisen mahdollistajana tulee vahvistaa.

Erikoistumiskoulutusten osalta SAK painottaa nykykäytännettä, jonka mukaisesti kyseessä olevat koulutukset ovat mahdollisia myös ammatillisen koulutuksen taustalla hakutuville opiskelijoille. Erikoistumiskoulutusten työelämälähtöisyyteen ja laadunvarmistukseen tulee kiinnittää erityistä huomiota.

Kommentit lukuun 2: Miksi korkeakoulujen jatkuvan oppimisen strategia?

Kuvaus korkeakoulujen jatkuvan oppimisen strategian taustoista ja tarpeista tavoittaa hyvin nykytilan ja sen haasteet. Jotta yleistä koulutustasoa kyetään nostamaan, on aikuisten korkeakoulutusta lisättävä sillä pienenevät nuorisoikäluokat eivät yksin riitä tavoitteen saavuttamiseen. Jatkuvan oppimisen osallistumisen ja saavutettavuuden näkökulmasta SAK katsoo, että esityksessä olisi tarpeen nostaa painokkaammin esiin eri kohderyhmien, toimialojen sekä alueiden tarpeita ja erityispiirteitä.

Kommentit lukuun 3

Vastaako strategiassa esitetty visio tulevaisuuden tarpeisiin? Mitä muuttaisitte?

SAK katsoo, että esitetty visio vastaa tulevaisuuden tarpeisiin. Erityisen tärkeä tavoite on vastuullisuus sekä jokaisen yksilön mahdollisuus ja oikeus koulutukseen, sivistykseen ja hyvään elämään. SAK pitää myös tavoitteita eri koulutusasteiden, toimialojen ja työelämän aktiivisesta yhteistyöstä ja ennakoinnista keskeisinä strategisina painopisteinä.

Korkeakoulujen kehittäjän rooli ja tehtävä on luonnoksessa hyvin tunnistettu. Lisäyksenä tähän SAK toivoo nostettavan esiin korkeakoulujen roolin opettajien ja muun opetus- ja ohjaushenkilöstön kouluttajina. Osaava opetus- ja ohjaushenkilöstö on avainasemassa korkean osaamisen ja tarvelähtöisten ratkaisujen tuottajina työelämän eri toimialoille.

Muodostuuko tavoitealueista 3+1 korkeakoulujen jatkuvaa oppimista strategisesti oikean suuntaisesti ohjaava kokonaisuus?

Kokonaisuus on kattava ja kannatettava. Tarkentavana huomiona rahoituspohjan osalta SAK toivoo avattavan, mitä esityksessä konkreettisesti tarkoitetaan ”monipuolistuvalla rahoituspohjalla”.

Kommentit tavoitteeseen 1: Selkeä asiantuntijana kehittymisen ja pätevöitymisen polku

Kokonaisuus on kannatettava. Pienten osaamiskokonaisuuksien osalta SAK painottaa eri koulutusasteiden ja sidosryhmien välillä tehtävää yhteistyötä. Pienten osaamiskokonaisuuksien määrittely ja sisällöt koskevat myös toisen asteen koulutusta, etenkin ammatillista koulutusta. Pienten osaamiskokonaisuuksien osalta kehittämistyö on vielä kesken. Oleellista on, että ko. kokonaisuudet ovat opiskelijoiden ja työelämän kannalta tarpeellisia ja tunnistettavia.

SAK pitää erityisen tärkeänä havaintona kansainvälisille osaajille, eritoten Suomessa jo oleville maahanmuuttajille suunnattujen ohjaus- ja osaamispalveluiden kehittämistä. Näistä keskeisimpien joukossa ovat kotimaisten kielten osaamista tukevat ratkaistut. SAK pitää kielitaitoa edistäviä ratkaisuja ensiarvoisen tärkeinä, sillä ilman kotimaisten kielten riittävää osaamista kiinnittyminen suomalaiseen yhteiskuntaan ja työelämään on käytännössä vaikeaa.

Kommentit tavoitteeseen 2: Korkeakoulutuksen avoimuus lisää saavutettavuutta

SAK pitää avoimuuden ja saavutettavuuden tavoitteita kannatettavina. Erityisesti avoimen korkeakoulutuksen merkitys ja rooli jatkuvan oppimisen edistämisessä ja koulutustaustaa tasoittavana toimijana on luonnoksessa huomioitu kiitettävästi. Avoimen väylän kautta hakeutuu enenevästi opiskelijoita myös tutkinto-opiskelijoiksi. Tämä on luonnoksessa tuotu esiin, mutta jatkotyöstämisessä on syytä tarkastella teemaa myös erilaisten rahoitusmallien ja -ratkaisujen esittelyjen kautta.

Kommentit tavoitteeseen 3: TKI-ratkaisuja oppivien työyhteisöjen uudistumiseen

TKI-toiminnan merkitys jatkuvan oppimisen osana on tuotu esiin monipuolisesti. Tarkennuksena SAK ehdottaa lisättäväksi eri koulutusasteiden välillä tehtävän nykyistä tiiviimmän yhteistyön TKI-ratkaisujen osalta. Etenkin ammatillisen koulutuksen rooli TKI-ratkaisujen kehittämisessä on huomioitava osana tätä kokonaisuutta.

Kommentit tavoitteeseen +1: Digitaalinen palveluympäristö kohtaamispaikaksi

Selkeät digitaaliset ratkaisut ja palvelut edistävät merkittävästi jatkuvan oppimisen toteutumisedellytyksiä niin koulutuksen tarjoajien kuin erilaisten asiakasryhmien näkökulmista. Kuten luonnoksessa on tuotu esiin, edesauttavat digitaaliset palvelut myös koulutuksen saavutettavuutta ja selkeyttävät koulutuspalveluiden löydettävyyttä. SAK katsoo, että luonnoksessa voisi tuoda painokkaammin esille ohjauksen ja uraohjauksen merkitystä osana digitaalisten palveluympäristön kokonaisuutta.

Strategian avaintulosmittarit

Ovatko esitetyt seurantatiedot mielestänne oikeat ja riittävät?

SAK pitää kannatettavana, että korkeakoulujen työelämäkumppaneilta alettaisiin kerätä työelämäpalautetta kyselyn kautta. Vastaava käytännettä noudatetaan jo ammatillisessa koulutuksessa.

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry