Lausuntopyyntö luonnoksesta valtioneuvoston mielenterveyden edistämisen periaatepäätökseksi
Sosiaali- ja terveysministeriö
kirjaamo.stm@gov.fi
VN/19189/2024
Mielenterveyden edistäminen
Mielenterveyden edistämisen periaatepäätös on tervetullut dokumentti, jossa kuvaillaan laajapohjaista poikkisektoriaalista yhteistyötä mukaan lukien työelämä ja järjestöyhteistyö.
SAK ry katsoo, että asiakirjassa kuitenkin työelämänäkökulma ja työterveyshuollon merkitys mielenterveyttä edistävissä toimissa ja palveluissa tulisi kuvautua painavammin. Mielenterveyden ja työelämän osalta on laadittu muita asiakirjoja ja yhteisiä toimia, jotka lyhyesti on mainittu. Kuitenkin niiden näkyvyyden myös tässä laaja-alaisessa periaatepäätöksessä tulisi olla vahvempi.
Hyvä työelämä, reilu työ ja sopiva työkuormitus edistävät mielenterveyttä ja muodostavat voimavaratekijän mielen hyvinvoinnille. Tämä tulisi periaatepäätöksessä todeta selkeämmin kuin luonnoksessa on esitetty.
Samoin toimeentuloon liittyviä kysymyksiä tulisi periaatepäätöksessä huomioida vahvemmin. Toimeentulo-ongelmat kuormittavat mielen hyvinvointia ja muodostavat merkittävän riskitekijän mielenterveysoireiden pahenemiselle. Ajankohtaiset toimet sosiaaliturvan, kuten sairauspäivärahan tai työttömyysturvan heikentämiseksi muodostavat uhkan mielenterveydelle ja tämä tulisi tunnistaa periaatepäätöksessä. Myös asiakasmaksujen ja lääkehoidon kallistuminen samoin kuin hoitoon pääsyn heikentäminen vaikeuttavat vielä lisää mielenterveyspulmia kohtaavien henkilöiden tilannetta ja heikentävät heidän mahdollisuuksiaan toipua. Mielenterveyden edistämisen tulisi sisältää riittävä ja ennustettavissa olevan toimeentulo myös erilaisten elämänvaiheiden siirtymäkohdissa ja haasteellisissa tilanteissa. Tämä tulisi selkeämmin sanoittaa periaatepäätöksessä.
Periaatepäätöksen toimeenpano edellyttää myös resurssointia. Tällä hetkellä mittavat säästöpaineet vaikeuttavat toimintaa hyvinvointialueilla ja koko julkisella sektorilla. Hankerahoitusta ja esimerkiksi mielenterveysjärjestöjen rahoitusta on leikattu. Ei ole realistista olettaa periaatepäätöksen hyvien tavoitteiden toteutuvan, ellei samalla varmisteta myös riittävää resurssointia toiminnalle ja eri toimijoille. Resurssien varmistaminen tulisi sisällyttää keskeisenä tekijänä mielenterveyden edistämiseen.
Lasten ja nuorten mielenterveyden rakentuminen arjessa
Perheiden, lapsien ja nuorten hyvinvointia parantaa se, että perheen aikuisilla on mielekäs ja toimeentulon turvaava työ sekä riittävästi aikaa myös perheelle. Laadukas työelämä tulisi tunnistaa lapsien ja nuorten mielenterveyttä vahvistavana tekijänä. Kun vanhemmat voivat työssään hyvin saadaan tästä voimavaroja seuraavan sukupolven mielenterveyden vahvistamiseen.
Koska tällä hetkellä monilla nuorilla aikuisilla on haasteita työelämään siirtyessä ja mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot painottuvat nuorimpiin ikäluokkiin, tulisi tämän siirtymävaiheen haasteet tunnistaa nykyistä paremmin ja tarjota matalan kynnyksen tukea työelämää aloitteleville nuorille aikuisille. Tässä tarvitaan niin työpaikan osapuolia kuin työterveyshuollon palveluita.
Mielenterveysoikeudet
Mielenterveyssyistä osatyökykyisille henkilöille tulisi löytyä sopiva työ, tarvittaessa työnkuvaa räätälöiden ja tukitoimia järjestäen. Oikeus työhön tulisi näkyä vahvemmin mielenterveysoikeuksien kohdassa, ja tarvitaan myös konkreettisia toimia näiden oikeuksien toteutumiseksi käytännössä.
Ihmisten tarpeiden mukaiset, laaja-alaiset palvelut
Työterveyshuollon rooli osana mielenterveyspalveluja näkyy luonnoksessa liian ohuesti. Työterveyshuollon mahdollisuudet tukea mielen hyvinvointia, tunnistaa työikäisten mielenterveysongelmia sekä tarjota apua ja palveluja matalalla kynnyksellä ovat hyvät. Tavoitteena tulee olla, että työterveyshuollon rooli tässä vahvistuu entisestään ja mielenterveyspalvelujen kattavuus työterveyshuollossa laajenee. Samoin nimenomaan työterveyshuollolla on mahdollisuudet tukea työhön paluuta sairauspoissaolon jälkeen ja tarvittaessa auttaa työtehtävien räätälöinnissä työkykyä vastaaviksi. Näistä palveluista tulee lisätä oma kohtansa mielenterveyspalveluja käsittelevään kappaleeseen.
TE-palvelujen 2024-uudistus tarjoaa uusia mahdollisuuksia, mutta edellyttää myös eri toimijoiden uudenlaisten yhteistyömallien rakentamista. Mielenterveyssyistä aiheutuvien työkykyongelmien tunnistaminen työvoimapalvelujen asiakkailla on lähivuosien haaste. Asiakkaat tarvitsevat omaan tilanteeseen sopivia palveluja viivytyksettä. TE-palvelujen haasteena on myös tukea työnantajia osatyökykyisten työllistämisessä.
Hyvä mielenterveysjohtaminen
Mielenterveysjohtamisen tarve tulisi tunnistaa myös työpaikoilla. Työkykyjohtamisen sisällyttäminen osaksi työpaikkojen strategista työtä tuottaa parempaa työhyvinvointia ja vähentää lyhyitä ja pitkiä työkyvyttömyysjaksoja. Mielenterveys kuuluu ilman muuta osaksi työkykyjohtamista, ja tämä olisi hyvä myös periaatepäätöksessä tunnistaa.
Tiivistelmä sisällöstä
SAK ry katsoo, että mielenterveyden pariaatepäätöksessä tulisi työelämänäkökulma ja työterveyshuollon merkitys mielenterveyttä edistävissä toimissa ja palveluissa kuvautua painavammin. Hyvä työelämä, reilu työ ja sopiva työkuormitus edistävät mielenterveyttä ja muodostavat voimavaratekijän mielen hyvinvoinnille. Hyvän työelämän myönteinen vaikutus myös lapsille ja nuorille on syytä huomioida. Toimeentulo-ongelmat kuormittavat mielen hyvinvointia ja muodostavat merkittävän riskitekijän mielenterveysoireiden pahenemiselle. Oikeus työhön sekä periaatepäätöksen toimeenpanon edellyttämä riittävä resurssointi tulisi sanoittaa vahvemmin.
Työmarkkinajärjestöjen osallisuus lausuntokierroksilla
Vielä SAK toteaa, ettei siltä tai muiltakaan työmarkkinajärjestöiltä ole pyydetty lausuntoa tämän mielenterveyden periaatepäätöksen lausuntokierroksen osana. SAK huomauttaa, että työelämä on merkittävä taustatekijä ja mahdollistaja mielenterveyden edistämisessä sekä toivoo, että jatkossa mielenterveyteen liittyvissä lausuntokierroksissa on aina lausuntopyyntöjen lähetyslistalla mukana myös työmarkkinajärjestöt.
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry
