Lausuntopyyntö ammatillisten perustutkintojen yhteisistä tutkinnon osista

Opetushallitus
kirjaamo@oph.fi

OPH-2043-2017

Opetushallitus on valmistellut esityksen ammatillisiin perustukintoihin sisältyvästä 35 osaamispisteen laajuisesta yhteisten tutkintojen osien kokonaisuudesta. Pyydettynä lausuntonaan Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry toteaa seuraavaa.

Tutkinnonosan muodostumien

Ammatillisen koulutuksen uudistamisen tavoitteena tulee olla se, että kaikki opiskelijat saavat riittävät eväät elinikäiseen oppimiseen ja sivistykseen. Työelämän muutoksessa tarvitaan yleisiä taitoja ja valmiuksia, joiden pohjalta ihmisellä on mahdollisuus eheään työuraan ja tarvittaessa uuden ammatin opiskeluun.

SAK pitää Opetushallituksen esitystä kannatettavana. Tarve yhteisten aineiden tuottamalle osaamiselle on toisen asteen yhtenäisyyden vuoksi tärkeä ammatillista perustutkintoa suorittaville. SAK katsoo, että tutkinnon muodostumisen esityksen mukaisena tukee opiskelijan työelämään sijoittumista sekä elinikäisen oppimisen valmiuksia.

Perustutkintojen osalta esitetään muutosta tutkinnon muodostumiseen. Vapaasti valittavat opinnot poistuisivat ja kaikille yhteiset aineet (YTO) ryhmittyisivät uudelleen. YTO-aineiden korissa neljästä opintokokonaisuudesta siirryttäisiin kolmeen: viestintä- ja vuorovaikutus, matemaattis-luonnontieteellinen ja yhteiskunta- ja työelämäosaaminen. Kulttuurinen osaaminen yhdistettäisiin mui-hin kokonaisuuksiin. SAK näkee myönteisenä, että työelämäosaaminen säilyy YTO-aineiden korissa.

Yhteisten aineiden valinnaisuutta rajattaisiin. Yhteisten tutkinnon osien tuottaman osaamisen merkityksen vuoksi pakollisuuden lisääminen tältä osin on kannatettavaa. Toisen asteen yhtenäisyyden vuoksi on tärkeää, että myös ammatillista väylän valitsevilla opiskelijoilla on yhtäläiset mahdollisuuden jatko-opintoihin etenkin, kun korkeakoulujen opiskelijavalinnan käytänteitä ollaan muuttamassa.

Yhteisten aineiden tuottama osaaminen on merkityksellinen koko väestölle mm. työllistymisen ja jatko-opintovalmiuksien osalta. Tästä syystä myös aikuisille perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintoa suorittaville on tärkeä mahdollistaa näiden aineiden opiskelu ja suorittaminen tarvittaessa. Koulutuksellisen tasa-arvon näkökulmasta on keskeistä, että ammatti- ja erikoisammattitukintojen suorittajille mahdollis-tetaan tarpeenmukainen yhteisten tutkintojen osien suorittaminen. SAK pitää tärkeänä, että erityisesti luku- ja numerotaitojen sekä tietoteknisten taitojen opiskelu mahdollistetaan myös aikuisopiskelijoille.

SAK haluaa kiinnittää huomion opiskelijan tosiasialliseen madollisuuteen suorittaa YTO-aineita. Lisäksi koulutuksen järjestäjän koulutustarjonnasta pitää löytyä riittävästi vapaavalintaisia opintoja, joilla voi syventää ja laajentaa osaamista esimerkiksi matematiikassa ja vieraissa kielissä. Alueellinen yhteistyö ammatillisen koulutuksen järjestäjien ja lukioiden välillä on SAK:n mielestä valitettavan heikkoa ja tällä hetkellä harva ammatillisen tutkinnon suorittaja voi tosiasiallisesti hyödyntää lukion kurssitarjontaa. On muistettava, että jo tällä hetkellä kontaktiopetuksen määrä on monilla koulutuksen järjestäjillä tippunut tasolle, joka ei mahdollista kokopäiväistä opiskelua. Ammatillisen koulutuksen massiiviset leikkaukset eivät lisää uskoa siihen, että pelkän henkilökohtaistamisen kautta varmistettaisiin jokaiselle tutkinnon suorittajalle riittävä määrä opetusta ja ohjausta.

Arviointi

Arviointiasteikon muutos, ammatillisten ja yhteisten tutkintojen osien pisteytys on suuritöinen tehtävä, jonka toetutukseen on varattava riittävät resurssit sekä perehdytys etenkin arviointia tekeville työelämäedustajille. SAK katsoo, että työelämätoimikunnille on taattava riittävästi ohjausta ja toimintaresurssit niiden arvioinnin oikaisuun liittyvissä tehtävissä. Arviointiasteikolle on laadittava selkeät kriteerit sekä huolehdittava riittävistä siirtymäajoista.

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry