Lausunto ulkomaisten työntekijöiden ja yritysten verovalvontaa koskevasta selvityksestä

Valtiovarainministeriö
valtiovarainministerio@vm.fi

VM030:00/2013

SAK:n yleisarvio selvityksestä, jossa arvioidaan verotuksen näkökulmasta ulkomaisen työvoiman käyttöä koskevan sääntelyn toimivuutta ja puutteita, on myönteinen. Tällaisen selvityksen tarpeesta SAK on kirjoittanut mm. syksyllä 2010 ilmestyneessä julkaisussa ”SAK:n esitykset harmaan talouden torjumiseksi” (www.sak.fi), Mainitussa julkaisussa, kuten myös tässä arvioitavassa VM:n selvityksessä, keskeinen lähde oli Harmaa Hirvi Oy:n julkaisema laaja tutkimus vuodelta 2010.

Sen lisäksi olemme ottaneet huomioon talvella 2012 valmistuneen poliisihallituksen toimeksiannosta tehdyn selvityksen ”Ulkomaista työvoimaa koskevan sääntelyn toimivuus” keskeiset tulokset (Markku Hirvonen, Harmaa Hirvi Oy, 9.3.2012). Missä määrin tämä selvitys on ollut tässä arvioitavan selvityksen materiaalina, jää epäselväksi. Vaikka siihen siellä täällä viitataan, sen verovalvontaa koskevat arviot suurimmalta osalta sivuutetaan.

Työryhmän ehdotukset

Työryhmä on tehnyt yhteensä 14 toimenpide-ehdotusta, jotka kattavat ulkomaalaiset työntekijät, itsenäiset ammatinharjoittajat, ulkomaiset yhteisöt sekä verohallinnon erityistehtävät, kuten verotarkastukset ja verojen perintä. Valtaosa ehdotuksista on lisäksi arvioitu sekä suomalaisen että EU-lainsäädännön näkökulmasta.

Lausumme seuraavassa vain eräistä, työntekijäjärjestöjen toimenkuvaan suoraan vaikuttavista ehdotuksista.

Vuosi-ilmoitus palkanmaksukausittain ja ilmoittamisvelvollisuus ulkomaisille työnantajille

Työryhmä ehdottaa, että vuosi-ilmoittamisesta siirryttäisiin palkanmaksukausittaiseen palkkatietojen ilmoittamiseen. Tämän lisäksi työryhmä ehdottaa, että palkanmaksukausittaisen ilmoittamisvelvollisuuden tulisi koskea pääsääntöisesti myös ulkomaisia työnantajia silloin, kun niiden työntekijät työskentelevät Suomessa.

Ehdotus on kannatettava. Palkanmaksukausittainen palkkatietojen ilmoittaminen, joka on jo käytössä monissa Suomen kannalta tärkeissä verrokkimaissa, tekisi mahdolliseksi valvoa verovelvollisuuden syntymistä niissäkin tilanteissa, joissa työntekijä työskentelee perättäin useammalle työnantajalle. SAK:n omien lähteiden mukaan maassamme on tälläkin hetkellä
30 – 40 000 ulkomaista työtekijää, joista suuri osa jatkaa yli verovelvollisuuden rajaksi tulleen 6 kuukauden siten, että verovelvollisuutta Suomeen ei synny edes vuosien työstä.

Veronumeron käytön laajentaminen

Työryhmä katsoo, että veronumeron käyttöä tulisi laajentaa myös muille toimialoille vaiheittain. Tällöin ulkomailta Suomeen työskentelemään saapuvat henkilöt saataisiin Verohallinnon rekisteriin ja verovalvonnan piiriin. Ensivaiheessa uusina toimialoina olisi työryhmän mielestä asennus- tai kokoonpanotyö, laivanrakennustyö, kuljetustyö, korjaus- ja huoltotyö,
siivous-, hoito- ja hoivatyö sekä ravintola- ja majoitusala.

Perustelujen mukaan veronumeron käytön laajentaminen loisi myös edellytyksiä ulkomaisia työntekijöitä koskevan tietojenantovelvoitteiden laajentamiselle, sillä veronumeron ja suomalaisen henkilötunnuksen saamisen jälkeen työantajien olisi mahdollista antaa työntekijöistä tehokkaasti sähköisiä ilmoituksia. Toisaalta ehdotetun menettelyn on pelätty rajoittavan työnantajayrityksen palvelujen vapaata tarjontaa.

Hallituksen käsityksen mukaan ehdotetut toimenpiteet ovat kuitenkin selvästi suhteellisuusperiaatteen mukaisia. SAK yhtyy tähän käsitykseen. Ilmoittautumisvelvoitteen tarkoituksena on yhtäältä identifioida asiakas ja toisaalta saada häneltä hänen verotuksellisen asemansa arvioimiseksi tarvittavat tiedot.

Lähdeveron maksuunpano tulonsaajalle maksajan laiminlyönnistä riippumatta

Työryhmä ehdottaa, että rajoitetusti verovelvollisen lähdevero voitaisiin maksattaa tulon saajalle myös siinä tapauksessa, että maksaja olisi laiminlyönyt perinnän.

Perustelujen mukaan olisi luonnollista, että tulonsaaja on aina vastuussa saamastaan tulosta suoritettavasta verosta. Mutta koska työntekijä on usein helpompi tavoittaa kuin työnantaja, olisi veron kertyminen varmemmin toteutettavissa, jos maksuunpano voitaisiin kohdistaa sekä tulonsaajaan että veron perimisen laiminlyöneeseen maksajaan.

SAK tukee ehdotusta ja esittää, että siihen rinnastettaisiin tilanne, jossa veroa ei ole työnantajan ilmoituksesta huolimatta tosiasiassa peritty.

Muiden viranomaisten tietolähteet

Työryhmä katsoo, että Eläketurvakeskuksen tulisi välittää verotuksen kannalta tarpeelliset tiedot työntekijöiden työskentelystä sähköisessä muodossa Verohallinnolle.

Perustelujen mukaan sähköinen ilmoittaminen lisäisi verovalvonnan tietoja työntekijöiden olosuhteista ja auttaisi siten verovalvontaa kohdistamaan valvontatoimensa nykyistä tehokkaammin. Esimerkiksi todistuksen voimassaoloajan perusteella voitaisiin tehdä johtopäätöksiä työntekijän työskentelyajasta, jolla on merkitystä ratkaistaessa työntekijän verovelvollisuuden laajuutta Suomeen.

SAK kannattaa ehdotusta.

Työryhmässä esillä olleita aiheita, joiden osalta ei esitetä toimenpiteitä

Selvityksessä arvioidaan myös eräitä ongelmia, joiden korjaamiseksi ryhmä ei kuitenkaan ehdota säädöspohjaisia toimenpiteitä. Niistä tärkein on ulkomaisen työnantajan velvollisuus periä lähdevero tai suorittaa ennakonpidätys (luku 5.6.2).

Perustelut sille, että näin tärkeästä ongelmasta ei ehdotusta tehdä, ovat SAK:n mielestä kyseenalaiset. Tiedossamme ei ole mitään sellaista EU:n lainsäädännöstä tai suomaisesta verolainsäädännöstä johtuvaa tekijää, joka estäisi yhtäläisen kohtelun suomalaisen ja ulkomaisen yrittäjän välillä.

Muut selvitettävänä olleet asiat

Selvityksen luvussa 6 käsitellään ulkomailta tulleita itsenäisiä ammatinharjoittajia. Tältä osin ehdotukset jäävät kuitenkin varsin yleiselle tasolle. Työryhmä katsoo, että Verohallinto voisi kehittää kansainvälisiin tilanteisiin soveltuvaa verovalvontaa, arvioida kehittämisestä saatavia hyötyjä ja lisätä kehittämistyötä tukevaa koulutusta. SAK:n käsityksen kansainvälisen verovalvonnan kehittäminen edellyttää myös valvontatyön ja sitä tukevan koulutuksen uudelleenorganisointia.

Selvityksen luvussa 7 käsitellään ulkomaisten yhteisöjen kiinteän toimipaikan muodostumista ja rekisteröitymistä. Työryhmän mielestä kiinteän toimipaikan muodostuminen erityisesti rakennus- ja asennustoiminnassa on tulkinnanvarainen mutta Verohallinnon ohjein täsmennettävissä oleva seikka. SAK:n käsityksen mukaan työryhmän kanta ei tulkinnanvaraisuutta vähennä.

Työryhmä esittää, että ennakkoperintärekisteröinnin edellytykseksi asetetaan ulkomaisilta toimijoilta kotivaltion verovelkatodistus, mutta varsinaista rekisteröitymisvelvoitetta työryhmä pitää hankalana ja mahdollisesti EU-säännösten vastaisena. SAK:n käsityksen mukaan tämä tulkinta on väärä. Esimerkiksi Hollannissa rekisteröitymisvelvollisuus koskee kaikkea Hollannissa tehtyä työtä.

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry