Lausunto turvallisuusselvityksistä annetun lain uudistamista valmistelleen työryhmän mietinnöstä "Turvallisuusselvityslain uudistaminen"

Oikeusministeriö
PL 25
00023 Valtioneuvosto

Pyydettynä lausuntonaan turvallisuusselvityksistä annetun lain uudistamista valmistelleen työryhmän mietinnöstä palkansaajakeskusjärjestöt Suomen Ammattiliitojen Keskusjärjestö SAK ry, Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry ja Akava ry lausuvat seuraavaa:

Palkansaajakeskusjärjestöt katsovat, että nykyisen turvallisuusselvitysmenettelyn laajentamiseen tulee suhtautua hyvin pidättyväisesti

Lakiehdotusta on valmisteltu pitkään laajapohjaisessa ja asiantuntevassa työryhmässä. Esityksessä on pyritty löytämään tasapaino turvallisuusselvityksiä perustelevien intressien ja palkansaajien yksityisyyden suojan välillä. Suurelta osin työryhmän esitykset ovat tarkoin punnittuja ja perusteltuja, mutta kokonaisuutena arvioiden lakiesitys laajentaisi merkittävällä tavalla nykyisestään työnantajien oikeutta saada tietoja työntekijöiden taustoista ja yksityiselämän suojan piiriin kuuluvista asioista. Palkansaajakeskusjärjestöt katsovat, että työntekijöiden taustojen ja yksityiselämän selvittämisen sijaan työnantajat voivat nykyisenkin sääntelyn mukaan varautua huolellisen rekrytointiprosessin avulla niihin uhkiin tai riskeihin, joihin tällä esityksellä pyritään.

Selvää on, tietyt valtion turvallisuuteen ja ulkosuhteisiin liittyvät asiat tai maanpuolustus ovat hyväksyttäviä yhteiskunnallisia perusteita rajoittaa työntekijöiden yksityisyyden suojaa. Sen sijaan huomattavasti kriittisemmin tulisi suhtautua työntekijöiden yksityisyyden suojan rajoittamiseen enää nykyistä enempää silloin, kun kyseessä on yrityssalaisuuksien tai muiden taloudellisten intressien suoja. On syytä korostaa, että näitä intressejä suojataan oikeusjärjestyksessä nykyisinkin mukaan lukien rikos-oikeudellinen järjestelmä.

Palkansaajakeskusjärjestöt katsovat, että nykyisen turvallisuusselvitysmenettelyn laajentamiseen tulee suhtautua hyvin pidättyväisesti. Pidättyvyyden vaatimus tulee koskea sekä erilaisten taustaselvitysten laatimisen edellytyksiä että selvityksissä käytettävää tietopohjaa, Esimerkiksi tarvetta käyttää tietoja selvityksen kohteen varallisuudesta ja veloista laajennetuissa henkilöturvallisuusselvityksessä tulee arvioida uudelleen. Ehdotus puuttuisi myös pankkisalaisuuteen, mutta esimerkiksi ulkomailla olevista varoista ei tällä perusteella saataisi tietoa. Taloudellisessa ulottuvuudessa henkilön luotettavuuden selvittämiseksi tulee jatkossakin riittää nykyisin voimassa olevan oikeuden mukaan oikeus saada tiedot luottotieto- ja ulosottorekisteristä.

Työryhmän ehdotusten taloudelliset, hallinnolliset ja henkilöstövaikutukset tulee arvioida asianmukaisesti

Työryhmän mietinnössä todetaan, että työryhmän laatimaan luonnokseen hallituksen esitykseksi sisältyvät ehdotukset useiksi uusiksi viranomaistehtäviksi. Myös taustojen selvittämismenettelyjä uudistettaisiin ja niiden käyttöalaa laajennettaisiin jossain määrin. Tehtyjen ehdotusten on määrä tehostaa selvitysmenettelyitä ja tuoda kustannussäästöjä.

Mietinnön mukaan näiden yksityiskohtien selvittäminen ei kuitenkaan ollut mandollista ottaen huomioon työryhmän työn laajuus ja määräaika. Työryhmän mukaan tehtyjen ehdotusten taloudellisia ja hallinnollisia vaikutuksien tarkempaa arviointia sekä uudistusten täytäntöönpanon suunnittelua varten olisi tarkoituksenmukaista asettaa työryhmä.

Palkansaajakeskusjärjestöt katsovat, että ennen kuin lainsäädäntöhanketta viedään eteenpäin, ehdotusten taloudelliset, hallinnolliset ja henkilöstövaikutukset tulee arvioida asianmukaisesti. Työryhmän mietinnössä ehdotetut uudistukset näyttäisivät merkitsevän mm. henkilöstön lisätarpeita useassa valtion virastossa. Jos virastoille ollaan antamassa uusia tehtäviä, valtion tuottavuusohjelma ei saa olla esteenä sille, että niille suunnataan myös uudistuksen edellyttämät lisäresurssit. Palkansaajaedustajien lisäksi asianomaisille hallinnonaloille ja virastoille tulee antaa mandollisuus osallistua näihin selvityksiin.

Ehdotusta tietojen hankkimisesta ulkomaan viranomaisen rekisteristä tulee korjata

Edellisiä huomautuksia yksityiskohtaisempana kysymyksenä palkansaajakeskusjärjestöt kiinnittävät huomiota ehdotukseen, joka koskee tietojen hankkimista ulkomaan viranomaisten rekistereistä. Lakiesityksen jatko-valmistelussa tulee säätää erikseen yhtäältä Suomen kansalaisia ja EUkansalaisia koskevista menettelyistä ja toisaalta kolmansien maiden kansalaisista.

Palkansaajakeskusjärjestöt eivät voi hyväksyä esitystä, jonka mukaan tietyissä, ehdotetussa säännöksessä mainituissa tilanteissa Suomen kansalainen joutuisi itse hankkimaan tiedot ulkomaisen viranomaisen rekisteristä. Työvoiman liikkuvuus on lisääntynyt ja yritysten kansainvälistymisen myötä lisääntyy edelleen. Työntekijät asuvat pitkiäkin aikoja ulkomailla lähetettyinä työntekijöinä siten, että perheenjäsenet seuraavat mukana. Ehdotuksen mukaan sellaisen työntekijän, joka on toiminut ulkomailla palvelussuhteessa suomalaiseen yritykseen tai viranomaiseen taikka kansainväliseen järjestöön tai toimielimeen ei tarvitsisi hankkia selvitystä. Tämä rajaus ei kuitenkaan koske perheenjäseniä. Pitkäaikainen ulkomailla olo joko työntekijänä tai perheenjäsenenä ei voi muuttaa asetelmaa siten, että muutoin viranomaiselle kuuluva tehtävä siirrettäisiin selvityksen kohteen itsensä tehtäväksi ja vastuulle.

Kolmansista maista tulevien työntekijöiden taustojen selvittäminen tulee myös saattaa samalle tasolle, kuin suomalaisten. Ei voi olla hyväksyttävää, että ulkomaiset työntekijät olisivat kevyemmän selvitysmenettelyn piirissä kuin suomalaiset sillä perusteella, ettei jostakin maasta ole saatavissa samantasoisia selvityksiä kuin Suomessa. Tämä voisi vääristää kilpailua työpaikoista ja toisaalta se voisi muodostua turvallisuusriskiksi. Asia pitää ratkaista uudelleen lakiesityksen jatkovalmistelussa.

Lopuksi

Lopuksi palkansaajakeskusjärjestöt toteavat, että ennen asian viemistä hallituksen esityksenä eduskuntaan tarvitaan laajempaa keskustelua siitä, kuinka pitkälle ja millaisten yhteiskunnallisesti hyväksyttävien intressien turvaamiseksi työntekijöiden yksityisyyden suojaa voidaan murentaa niin, ettei se merkitse puuttumista yksityisyyden suojan ydinalueeseen ja koverra yksityisyyden suojaa perusoikeutena tyhjäksi — ainakin kun on kyse työelämästä. Tässä tarkastelussa on syytä ottaa huomioon yhtäältä millaisia tiedonsaantioikeuksia työnantajilla on jo nykyisin ja toisaalta muita oikeusjärjestyksen työnantajille takaamia keinoja suojautua rikollista tai muutoin vahingollista toimintaa vastaan.

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
Toimlhenkilökeskusjärjestö STTK
Akava ry