Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta
YM019:00/2015
Yleistä
Pääkaupunkiseudun asuntopula on talouskasvun rajoite. Riittämätön asuntotuotanto on nostanut asumisen hinnan tasolle, joka hidastaa työvoiman liikkuvuutta. Asuntotuotannon pahin pullonkaula on kuntien riittämätön kaavatuotanto. Parin viime vuoden aikana asiassa on tapahtunut edistymistä. Valtion ja kuntien kesäkuussa solmima MAL-sopimus nostaa kaavoitustavoitteet nykyistä korkeammalle tasolle. Näiden toteutumiseksi on tärkeää kyetä sujuvoittamaan kaava- ja lupaprosesseja.
Pääkaupunkiseudun kaavoitushaaste on kansainvälisestikin arvioiden merkittävä. Pääkaupunkiseutumme on yksi Euroopan nopeimmin kasvista metropolialueista ja alueen nykyinen asuntovaje on VTT:n Asuntotarve2040-selvityksen mukaan 20 000 asuntoa.
Kansalaisten valitusoikeuden rajoittaminen
Kansalaisten valitusoikeuden rajoittaminen ei istu oikeusjärjestelmäämme. Kansalaisten valitusoikeuden merkitys yleisessä laillisuusvalvonnassa on korostunut, kun viranomaisresurssit ovat vähentyneet. Valitusoikeuden rajoittaminen vain maankäyttö- ja rakennuslaissa mainittuihin osallisiin olisi myös ongelmallista. Esiin nousee kysymyksiä, kuka olisi osallinen esimerkiksi Töölönlahden kaavassa, joka on kansallisesti merkittävä alue. Kaavamuutos voisi aiheuttaa lukemattomia oikeustaisteluita osallisten määrittämisestä, mikä vain pitkittäisi oikeusprosesseja.
Tarvittavat lakimuutokset
Palkansaajakeskusjärjestöt kannattavat oikeutta laatia asemakaava vastoin yleiskaavaa, mikäli yleiskaava on ilmeisen vanhentunut.
Järjestöt tukevat myös sitä, että asemakaava voidaan laatia vaiheittain, mikä on nykyään mahdollista maakunta- ja yleiskaavojen osalta.
Muutokset mahdollistaisivat tarvittaessa nopeankin rakentamisen ja erityisesti käyttötarkoitusten muutokset kyettäisiin laatimaan nopeasti. Näin kyettäisiin vauhdittamaan erityisesti täydennysrakentamista, mikä on aivan olennaista. Esimerkiksi Helsingin asuntotavoitteesta 40 prosenttia nojautuu täydennysrakentamiseen.
Palkansaajajärjestöjen mielestä ELY-keskusten valvonta- ja valitusoikeus tulisi rajata vain niihin ratkaisuihin, joilla olisi valtakunnallisia vaikutuksia. Näin vahvistetaan kansanvaltaisen, kunnallisen päätöksenteon maankäyttövaltaa ja vastuuta. Kansalaisten ja eri toimijoiden on ollut vaikea käsittää, miten eri viranomaiset ovat valittaneet toistensa päätöksistä.
Lakiin on tärkeä kirjata, että kaavoituksen osallisuus- ja arviointisuunnitelmaa ei tarvitse tehdä vaikutuksiltaan vähäisissä kaavamuutoksissa. Kaavoituksen osallisuus- ja arviointisuunnitelmat ovat monin paikoin erittäin raskaita, vaikka kyseessä olisi vain pieniä kaavamuutoksia. Lain muutoksella rohkaistaan kuntia arvioimaan, mitkä selvitykset ja missä laajuudessa ovat perusteltuja laatia.
Esitykseen ei ole sisällytetty hallitusohjelmassa mainittua kaavoituksen käsittelyaikojen sitovia määräaikoja. Vaikka sitovat määräajat voivat olla vaikeasti toteutettavissa, edellyttävät palkansaajakeskusjärjestöt ministeriöltä kunnianhimoisempaa otetta kirjausten toteuttamiseksi.
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry
Akava ry
Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry