Lausunto lukiouudistukseen liittyvistä asetuksista

Opetus- ja kulttuuriministeriö
Lähetetty lausuntopalvelu.fi kautta

OKM/41/010/2017

Pyydettynä lausuntonaan luonnoksista lukiouudistukseen liittyvistä asetusmuutoksista Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK esittää seuraavaa:

Lähtökohtaisesti esitykset lukiouudistukseen liittyvistä uusista asetuksista ovat kannatettavia. Ne tukevat uutta lukiolakia ja selkeyttävät lukiokoulutuksen järjestämistä ja toteutusta säätelevää normistoa. SAK pitää perusteltuna, että jatkossa koulutuksen järjestämislupaprosessista säädettäisiin yhdellä valtioneuvoston asetuksella nykyisten erillisten lukioasetuksen ja tuntijakoasetuksen sijasta.

SAK kannattaa opintopisteiden käyttämistä lukio-opintojen mitoitusperusteena. Koska lukio-opintojen yleisenä tavoitteena on sujuvoittaa siirtymistä kokea-asteen opintoihin ja edistää lukiokoulutuksen ja korkeakoulujen välisen yhteistyön toteuttamista, on näiden koulutusasteiden opintojen yhteneväiselle mitoitukselle perusteet. Arvioinnin ja arvosana-antiasteikon osalta on tärkeää, että ne ovat opiskelijalle selkeät, perusteiltaan yhdenmukaiset ja ennalta tiedossa.

SAK näkee myönteisenä, että kansainvälisyysvalmiudet on lisätty lukiokoulutuksen valtakunnallisiin tavoitteisiin. Monikielisyys ja monikulttuurisuus ovat osa tämän päivän yhteiskuntaa ja työelämää. Monipuolinen kielitaito ja kulttuurinen osaaminen ovat keskeinen osa nykyaikaisia kansalaistaitoja ja kansainvälisyysvalmiudet tukevat lukiokoulutuksen tavoitteena olevaa kasvua sivistyneeksi yhteiskunnan jäseneksi.

Työelämän muuttuvat vaatimukset edellyttävät yhä enemmän elinikäisen oppimisen valmiuksia ja oppimaan oppimisen taitoja. SAK pitää myönteisenä, että elinikäinen oppiminen ja ohjaus on nostettu asetuksessa omaksi pykäläkseen (§3), jossa valmiuksien ja edellytysten ohella kiinnitetään huomio oppilaan innostamiseen ja motivoimiseen elinikäiseen oppimiseen.

SAK:n kiinnittää huomion ohjauksen merkitykseen. Oppilaanohjauksen ja opinto-ohjauksen tarve on jatkuvasti kasvanut ja sen kysyntä kouluissa on lisääntynyt selvästi. Myös erityisopetuksen tarve Suomessa on kasvanut, vaikka ikäluokat ovat pienentyneet. SAK pitää tärkeänä, että uudessa lukiolaissa säädetään oppimisen tuesta lukiokoulutuksessa. Opiskelijalla, jolla on kielellisten erityisvaikeuksien tai muiden oppimisvaikeuksien vuoksi vaikeuksia suoriutua opinnoistaan, on oikeus saada erityisopetusta ja muuta oppimisen tukea yksilöllisten tarpeidensa mukaisesti.

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annettuun asetukseen on lisätty säännökset lukion erityisopettajan kelpoisuudesta. SAK kannattaa esityksen mukaista lukion erityisopettajan kelpoisuutta.

Lukiokoulutuksen ja lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen oppimääriin sisältyvistä pakollisista ja valinnaisista opinnoista säädettäisiin ehdotetun asetuksen liitteissä. SAK kannattaa esitystä ja pitää perusteltuna, että lukiouudistuksen tavoitteeksi on asetettu nykyistä laajempien opintojaksojen järjestäminen ja oppiainerajat ylittävän yhteistyön edistäminen. Esitykset valinnaisten opintojen laajuudesta, valinnaisten opintojaksojen muodostamisesta ja toteuttamisedellytyksistä ovat SAK:n mielestä perusteltuja.

Oppimisesta varsin suuri osa tapahtuu formaalin opetuksen ulkopuolella. Muualla hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen on suuri ja tärkeä haaste myös lukiokoulutukselle. Muualla suoritettuja opintoja tai muuta, esimerkiksi harrastus- ja järjestötoiminnassa hankittua osaamista voidaan tunnustaa ja lukea hyväksi oppimäärään. SAK katsoo, että osaamisperusteisuuden vahvistaminen voi tehostaa opiskelua, kannustaa omaehtoiseen oppimiseen sekä madaltaa koulutuksen ja muun elämän välisiä eroja. Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen on ammatillisessa koulutuksessa osa opintoja, joten toisen asteen yhtenäisyyden näkökulmasta on perusteltua soveltaa käytäntöä myös lukiossa. SAK pitää tärkeänä sitä, että lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen kehittämistä tehdään yhteistyönä.

SAK kiinnittää huomion lukio-opintojen kuormittavuuteen. Lukiolaisten uupumus on lisääntynyt. Asetuksissa ehdotetaan säädettäväksi, kuinka paljon opetusta annettaan tuntimäärinä opintopistettä kohden. Opintoihin kuuluu myös niiden tavoitteiden ja sisällön kannalta tarpeellinen määrä opiskelijan omatoimista työskentelyä. Nykysäädökset eivät kuitenkaan enää määrittele oppitunnin ja välitunnin käsitteitä lukiossa. Oppituntien pituudet lukioissa ovat pidentyneet ja oppituntien välissä olevien taukojen käytännöt vaihtelevat. Uuden lukiolain tavoitteissa korostetaan tietojen ja taitojen sekä hyvinvoinnin ja jaksamisen välistä yhteyttä. Tavoitteen saavuttamiseksi SAK pitää tärkeänä, että opiskelijan oikeus kohtuulliseen työmäärään, lepoon, virkistykseen ja riittäviin siirtymiin oppituntien välissä turvataan asetuksessa.

Keskeinen sisältö

• Esitykset lukiouudistukseen liittyvistä uusista asetuksista ovat kannatettavia ja tukevat uutta lukiolakia selkeyttäen lukiokoulutuksen järjestämistä ja toteutusta säätelevää normistoa.
• Opintopisteiden käyttäminen lukio-opintojen mitoitusperusteena on kannatettavaa. Yhtenevä mitoituskäytäntö korkea-asteen kanssa tukee lukiokoulutuksen ja korkeakoulujen yhteistyön toteuttamista ja sujuvoittaa siirtymistä kokea-asteen opintoihin.
• Arvioinnin ja arvosana-antiasteikon osalta on tärkeää, että ne ovat opiskelijalle selkeät, perusteiltaan yhdenmukaiset ja ennalta tiedossa.
• Kansainvälisyysvalmiuksien lisääminen lukiokoulutuksen valtakunnallisiin tavoitteisiin on kannatettavaa. Monikielisyys ja monikulttuurisuus ovat osa tämän päivän yhteiskuntaa ja työelämää ja kansainvälisyysvalmiudet tukevat lukiokoulutuksen tavoitetta kasvua sivistyneeksi yhteiskunnan jäseneksi.
• Työelämän muuttuvat vaatimukset edellyttävät yhä enemmän elinikäisen oppimisen valmiuksia ja oppimaan oppimisen taitoja. SAK pitää myönteisenä, että elinikäinen oppiminen ja ohjaus on nostettu asetuksessa esiin. Erityinen arvo on sillä, että oppimisen valmiuksien ja edellytysten ohella kiinnitetään huomio oppilaan innostamiseen ja motivoimiseen elinikäiseen oppimiseen.
• Oppilaanohjauksen ja opinto-ohjauksen tarve on jatkuvasti kasvanut ja sen kysyntä kouluissa on lisääntynyt selvästi. Myös erityisopetuksen tarve Suomessa on kasvanut. SAK pitää tärkeänä, että uudessa lukiolaissa säädetään oppimisen tuesta lukiokoulutuksessa sekä lukion erityisopettajan kelpoisuudesta.
• Lukiouudistuksen tavoitteeksi on perustellusti asetettu nykyistä laajempien opintojaksojen järjestäminen ja oppiainerajat ylittävän yhteistyön edistäminen. Osaamisperusteisuuden vahvistamisella voidaan tehostaa opiskelua, kannustaa omaehtoiseen oppimiseen sekä madaltaa koulutuksen ja muun elämän välisiä eroja. Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen on ammatillisessa koulutuksessa osa opintoja, joten toisen asteen yhtenäisyyden näkökulmasta on perusteltua soveltaa käytäntöä myös lukiossa. SAK pitää tärkeänä sitä, että lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen kehittämistä tehdään yhteistyönä.
• SAK kiinnittää huomion lukio-opintojen kuormittavuuteen. Uuden lukiolain tavoitteissa korostetaan tietojen ja taitojen sekä hyvinvoinnin ja jaksamisen välistä yhteyttä. Tavoitteen saavuttamiseksi on tärkeää, että opiskelijalla oikeus kohtuulliseen työmäärään, lepoon, virkistykseen ja riittäviin siirtymiin oppituntien välissä.

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry