Lausunto lukion opetussuunnitelman perusteiden luonnoksesta

Opetushallitus
kirjaamo@oph.fi

OPH-632-2019

Lukiolain uudistamisen myötä Opetushallitus on käynnistänyt lukion opetussuunnitelman perusteiden uudistamisen uutta lakia vastaavaksi. Lausunnossa pyydetään kiinnittämään erityisesti huomio esityksen vaikutuksiin lasten ja nuorten osallisuuteen, hyvinvointiin ja jaksamiseen. Esitys on sisältää erilliset perusteet nuorten ja aikuisten lukiokoulutukselle. Pyydettynä lausuntonaan Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry toteaa seuraavaa.

Esitys on pääosin kannatettavana. Se tavoittaa lukiokoulutuksen keskeisimmät tavoitteet ja lukion tehtävä yleissivistävänä koulutuksena on huomioitu oppimäärän sisältöjen määrittelyissä. Pidämme tärkeänä sitä, että esityksessä korostuvat tietojen ja taitojen ohella hyvinvoinnin ja jaksamisen merkitys opiskelijalle.

Nuorten perusteluonnos

Luku 2: Lukiokoulutuksen tehtävä ja arvoperusta

Lukiokoulutuksen tehtävän ja arvoperustan määrittelyt ovat kannatettavia. Vastuullisuus, yhteisöllisyys ja itsensä kehittämisen ovat taitoja, jotka kantavat jatko-opinnoissa ja työelämässä. Niin ikään lukiokoulutuksen opetus- ja kasvatustehtävälle asetetut tavoitteet ovat kannatettavia. Ne huomioivat opiskelijan kasvuun, identiteetin ja maailmakuvan muodostumiseen liittyvät tavoitteet.

SAK näkee myönteisenä, että ihmisoikeuksien kunnioittaminen, demokratia, kansainvälisyysvalmiudet ja kestävä kehitys tuodaan vahvasti esiin lukion arvoperustassa ja opetuksen toteutuksessa. Monikielisyys ja monikulttuurisuus ovat osa tämän päivän yhteiskuntaa ja työelämää. Monipuolinen kielitaito ja kulttuurinen osaaminen ovat keskeinen osa nykyaikaisia kansalaistaitoja ja kansainvälisyysvalmiudet tukevat lukiokoulutuksen tavoitteena olevaa kasvua sivistyneeksi yhteiskunnan jäseneksi.

SAK pitää tärkeänä, että lukio-opetuksen tavoitteissa korostuu koulutuksen kasvatuksellinen rooli kohti yhteiskunnan jäsenyyttä. Tulevaisuuden yhteiskunta tarvitsee entistä aktiivisempia kansalasia, jotka kykenevät vaikutta-maan yhteiskunnan kehittämiseen sekä toimimaan eettisesti ja moraalisesti kestävällä tavalla. Suomalainen koulutusjärjestelmä tuottaa nuorille hyvät tiedolliset ja taidolliset valmiudet, mutta ei kannusta riittävästi esimerkiksi kansalaisvaikuttamiseen. Kirjaukset opiskelijakunnan toiminnasta ovat oikeansuuntaisia ja kannustavat nuoria aktiivisena kansalaisen toimimiseen.

Luku 3: Opetuksen toteuttaminen

SAK pitää myönteisenä, että esityksessä vahvistetaan yhteisöllistä oppimista ja tekemistä niin opetuksen järjestämisessä kuin koulutuksen rakenteissakin. Viime vuosikymmeninä lukiokoulutuksen kehittämisen johtoajatuksena on ollut yksilöllisten valintojen korostaminen. Tämän kehityksen nurjana puolena on ollut opiskelijoiden kokeman irrallisuuden ja yksilösuorittamisen korostuminen koulutuksessa. Työelämässä on samanaikaisesti pikemminkin vahvistunut tiimimäinen työskentelytapa.

Kirjaukset toimintakulttuurista ovat kokonaisuudessaan kannatettavia. Niissä huomioidaan keskeiset yksilön kokonaishyvinvointiin, yhdenvertaisuuteen ja tasa-arvoon liittyvät tekijät. Yhteisöllisyydellä on vahva vaikutus hyvinvointiin ja sitä kautta oleellinen merkitys etenkin nuorten opintoihin kiinnittymiseen ja läpäisyyn.

Henkilökohtaisen opintosuunnitelman toteuttaminen lukio-opinnoissa on kannatettavaa paitsi opintojen etenemisen myös hyvinvoinnin näkökulmasta. Oman opintopolun jäsentäminen ja suunnittelu auttaa hahmottamaan käsitystä itsestä oppijana, omasta opintopolusta ja lukion jälkeisistä suuntautumisvaihtoehdoista. Suunnitelmaan voidaan tarvittaessa kirjata myös muita hyvinvointiin ja terveyteen liittyviä tarpeita, mikä osaltaan tukee oppimista ja jaksamista.

Ammatillisessa koulutuksessa henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman laatiminen on pakollista ja toisen asteen yhtenäisyyden näkökulmasta on perusteltua, että samaa käytäntöä voi hyödyntää myös lukiossa. Koska opintosuunnitelmalla on selkeä ohjauksellinen tehtävä, on
opiskelijalla oltava riittävä tuki sen laatimiseen, ylläpitämiseen ja muuttamiseen ohjaukseen pätevöityneen ammattilaisen tuella.

Turvallinen ja kannustava oppimisympäristö edesauttaa opintojen etenemistä ja läpäisyä. Koulukiusaamisen pitkäkestoiset vaikutukset voivat määrittää opiskelijan myöhempää elämää merkittävästi. SAK pitää erittäin tärkeinä toimia, joilla työrauha kaikilla koulutusasteilla turvataan. Suunnitelma opiskelijan suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä tukee tätä tavoitetta.

Lukiokoulutuksen olisi mahdollistettava entistä paremmin joustavampien opintopolkujen rakentaminen osaamisen laajentamisessa ja syventämisessä myös muiden koulutuksen järjestäjien, koulutusmuotojen ja – asteiden opetustarjontaa hyödyntäen. Yhteistyömuodot korkea-asteen kanssa on esityksessä tuotu perustellusti esiin.

SAK pitää tärkeänä myös sitä, että lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen kehittämistä tehdään yhteistyönä. Samat haasteet tietojen ja taitojen yhdistämisestä työelämässä tarvittavaksi osaamiseksi koskettavat molempia toisen asteen koulutusmuotoja. Etenkin kaksoistutkintoa suorittavien jaksamiseen ja hyvinvointiin tulee kiinnittää huomio lukion opetussuunnitelmissa ja ylioppilastutkinnon rakennetta uudistettaessa.

Luku 4: Opetuksen ohjaus ja tukeminen

Panostukset ohjaukseen ovat monella tapaa perusteltuja. Ohjaus tukee paitsi lukiolaisten opintojen etenemistä ja läpäisyä myös selkeyttää käsitystä jatko-opinto- ja uravalinnoista. Henkilökohtainen opintosuunnitelma, osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen tukevat prosessia. Työelämän kytkeminen lukiokoulutukseen nykyistä selvemmin on myönteistä ja selkeyttää opiskelijan näkemystä eri toimialojen antamista mahdollisuuksista.

Ohjauksella pystytään vastaamaan paitsi yksilön tarpeisiin myös työelämän osaamistarpeisiin, työvoiman kohtaantoon sekä työmarkkinoiden rakenteeseen. Suomessa on poikkeuksellisen sukupuolittuneet työmarkkinat. Ammatit jakautuvat selkeästi miesten ja naisten aloihin. Jotta ammattien ja opintopolkujen eriytymistä voitaisiin purkaa, edellyttää tämä asennekasvatusta monella taholla, myös opinto- ja uraohjauksessa.

Ohjauksen avulla edistetään koulutuksen yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa sekä ehkäistään syrjäytymistä. Koulutuksen ulkopuolelle jääminen ja opintojen keskeytyminen ovat kriittisimpiä syrjäyttäviä tekijöitä. Ohjauksella ja opiskeluhuollon palveluilla on suuri ennalta ehkäisevä merkitys. SAK näkee myönteisenä, että esityksessä huomioidaan oppilaan oikeus erityiseen tukeen. Erityisen tuen tarve voi ilmetä lukiolaisen arjessa eri syistä. Etenkin nivelvaiheissa oppimisen tuki voi liudentaa nuoren siirtymistä toisen asteen opintoihin.

Vaikutukset lasten ja nuorten hyvinvointiin

SAK haluaa kiinnittää huomion koulutuksen tasa-arvoon ja yhdenvertaisiin mahdollisuuksiin kasvaa ja kehittyä omien kykyjen mukaisesti. Koulutuksella on ratkaiseva vaikutus yksilön elämänpolkuun, joten koulutuksen tasa-arvoon tulee panostaa kaikilla koulutusasteilla. Tuoreimmat tilastokeskuksen luvut osoittavat, että Suomessa koulutus periytyy ja kasaantuu, mutta myös sukupuolittuu. Naisia on korkeakoulutetuissa hieman miehiä enemmän, vastaavasti miehet jäävät naisia useammin ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa. Tyttöjen ja poikien koulumenestyksessä on eroja, mikä osaltaan vaikuttaa miesten myöhempiin koulutusvalintoihin ja intoon opiskella.

Vanhempien koulutustausta ja varallisuus vaikuttavat lasten ja nuorten oppimistuloksiin, opintopolun pituuteen sekä ylipäätään opintoihin hakeutumisen ja niiden suorittamisen loppuun. Vanhempien koulutustaustalla on myös yhteys toisen asteen koulutuksen läpäisyyn. SAK kannattaa maksutonta toista astetta. Opiskelijalta perittävät maksut ja opiskelusta aiheutuvat muut kustannukset eivät saa muodostua esteeksi opiskeluun hakeutumiselle tai opintojen loppuun saattamiselle. SAK pitää tärkeänä, että oikeus maksuttomaan opetukseen ja ohjaukseen on kirjattu lakiin.

Koulutuksen kasaantuminen käynnistyy varhain ja jatkuu läpi työuran.
Kun pelkän perusasteen osaamista edellyttävien työpaikkojen määrä on viime vuosikymmeninä rajusti vähentynyt ja toisen asteen tutkinnosta on muodostunut perusedellytys työmarkkinoilla pärjäämiseen, on koulutuksen läpäisyllä ja koulutukseen hakeutumisella selvä yhteiskunnallinen, mutta ennen muuta yksilöllinen vaikutus.

Koulutuksen eriytymiskehitys on vakava ilmiö, joka vie pohjaa yhdenvertaisuudelta, tasa-arvolta sekä muilta, myös lukiokoulutukselle asetetuilta tehtäviltä ja arvopohjalta. Se luo pohjaa myös yhteiskunnan vakaville lieveilmiöille, kuten radikalisoitumiselle. Leikkaukset koulutuksen rahoituksesta ovat vaikuttaneet keskeisesti siihen, että alueelliset erot koulutuksen järjestämisessä ovat kasvaneet ja eriytyminen näyttää jatkuvan. Vaikutukset lasten ja nuorten hyvinvointiin ovat ilmeiset. Panostuksia tarvitaan paisi koulutukseen myös kokonaisvaltaisesti lasten ja nuorten muihin palveluihin, kuten perhe- ja nuorisotoimeen sekä lasten ja nuorten terveyspalveluihin.

SAK haluaa kiinnittää huomion myös lukiolaisten jaksamiseen. Lukiolaisten uupumus on lisääntynyt. Selvitysten mukaa tytöistä noin viidennes ja pojista hieman alle 10 prosenttia kokee koulu-uupumusta. Mielenterveysongelmat ovat lukiolaisten ja muiden nuorten tavallisimpia terveysongelmia. Niitä esiintyy jopa 20–25 prosentilla nuorista. Opiskeluhuollossa ongelmiin voidaan puuttua ennaltaehkäisevästi ja varhaisessa vaiheessa. Ongelmaksi on noussut, että palvelujen saatavuudessa on suuria alueellisia eroja eikä yhteisöllinen opiskeluhuolto toteudu riittävästi. SAK katsoo, että opiskeluhuollon resurssit on saatava vastaamaan niiden tarvetta.

Aikuisten perusteluonnos

Aikuisten lukiokoulutuksen opetussuunnitelma on kannatettava. Aikuislukioiden tehtävä aikuisväestön osaamistason nostamisessa on keskeinen. Aikuisten opetussuunnitelman tavoitteet ja toteutus ovat pääpiirteissään vastaavat nuorten opetussuunnitelman kanssa. Tämä on perusteltua, sillä lukion tehtävä yleissivistävänä ja jatko-opintoihin suuntaavana koulutuksena ei ole ikäsidonnainen, vaan tehtävänsä ja arvopohjansa mukaisesti antaa eri taustoista tuleville opiskelijoille samat tiedolliset ja taidolliset valmiudet edetä opintopolulla. Aikuislukioilla on keskeinen rooli myös maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden kiinnittymisessä suomalaiseen yhteiskuntaan ja työelämään erityisesti kielivalmiuksien osalta.

Tiivistelmä

Esitykset nuorten ja aikuisten lukion opetussuunnitelmien perusteista ovat kannatettavia ja tukevat uutta lukiolakia. SAK näkee myönteisenä, että opetussuunnitelmien perusteissa yhteisöllisyyden merkitys korostuu. Tällä on keskeinen vaikutus etenkin nuorten opintoihin kiinnittymiseen ja läpäisyyn.

Arvopohjan määrittely ja tehtävä ovat kannatettavia. Demokratia, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo ovat yhteiskunnan ja työelämän läpileikkaavia perusarvoja. Kansainvälisyysvalmiuksien lisääminen lukiokoulutuksen valtakunnallisiin tavoitteisiin on kannatettavaa. Monikielisyys ja monikulttuurisuus ovat osa tämän päivän yhteiskuntaa ja työelämää ja kansainvälisyysvalmiudet tukevat lukiokoulutuksen tavoitetta kasvua sivistyneeksi yhteiskunnan jäseneksi.

Työelämän muuttuvat vaatimukset edellyttävät yhä enemmän elinikäisen oppimisen valmiuksia ja oppimaan oppimisen taitoja. SAK pitää myönteisenä, että elinikäinen oppiminen ja ohjaus on huomioitu esityksessä. Työelämän kytkeminen lukiokoulutukseen nykyistä selvemmin on myönteistä ja selkeyttää opiskelijan näkemystä eri toimialojen antamista mahdollisuuksista. SAK pitää tärkeänä sitä, että lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen kehittämistä tehdään yhteistyönä. Lukiouudistuksen tavoitteeksi on perustellusti asetettu nykyistä laajempien opintojaksojen järjestäminen ja oppiainerajat ylittävän yhteistyön edistäminen. Yhteys korkea-asteen opintoihin on selkeä. Osaamisperusteisuuden vahvistamisella voidaan tehostaa opiskelua, kannustaa omaehtoiseen oppimiseen sekä madaltaa koulutuksen ja muun elämän välisiä eroja.

Lasten ja nuorten hyvinvoinnin kannalta on oleellista, että oppimisympäristö on turvallinen ja kannustava. Oppilaanohjauksen ja opinto-ohjauksen tarve on jatkuvasti kasvanut ja sen kysyntä kouluissa on lisääntynyt selvästi. Myös erityisopetuksen tarve Suomessa on kasvanut. SAK pitää tärkeänä, että myös opetussuunnitelmien perusteissa huomioidaan opiskelijoiden erilaiset ohjaukselliset ja oppimiseen liittyvät tarpeet.

SAK kiinnittää huomion lukio-opintojen kuormittavuuteen. Uuden lukiolain tavoitteissa korostetaan tietojen ja taitojen sekä hyvinvoinnin ja jaksamisen välistä yhteyttä. Tavoitteen saavuttamiseksi on tärkeää, että opiskelijalla oikeus kohtuulliseen työmäärään, lepoon, virkistykseen ja riittäviin siirtymiin oppituntien välissä.

SAK haluaa kiinnittää huomion koulutuksen tasa-arvoon ja yhdenvertaisiin mahdollisuuksiin kasvaa ja kehittyä omien kykyjen mukaisesti. Viimeaikaiset merkit koulutuksen eriytymiskehityksestä on otettava vakavasti. Leikkaukset koulutuksen rahoituksesta ovat vaikuttaneet keskeisesti siihen, että alueelliset erot koulutuksen järjestämisessä ovat kasvaneet ja eriytyminen näyttää jatkuvan. Vaikutukstn lasten ja nuorten hyvinvointiin ovat ilmeiset. Panostuksia tarvitaan paisi koulutukseen myös kokonaisvaltaisesti lasten ja nuorten muihin palveluihin, kuten perhe- ja nuorisotoimeen sekä lasten ja nuorten terveyspalveluihin.

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry