Lausunto ammatillisten perustutkintojen yhteisistä tutkinnon osista

Opetushallitus
lausuntopalvelu.fi

OPH-1667-2021

Opetushallitus on valmistellut esityksen yhteisten tutkinnon osien osa-alueista sekä niiden arvioinnin kriteereistä. Pyydettynä lausuntonaan Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry toteaa seuraavaan.

Yleistä

Ammatillisten tutkintojen tavoite on yhtäältä tuottaa työelämän vaatimaa osaamista ja toisaalta tarjota opiskelijalle polku jatko-opintoihin ja perusta oman osaamisen jatkuvaan kehittämiseen. Ammatillisten perustutkintojen yhteisten tutkinnon osien (viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen, matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen sekä yhteiskunta- ja työelämäosaaminen) tuottama osaaminen on tärkeä elementti näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Yhteisten tutkinnon osien tuottama osaaminen korostuu tulevaisuuden työelämässä, jossa tarvitaan osaavia kansalaisia ja omaa osaamistaan jatkuvasti kehittäviä toimijoita.

SAK pitää esitystä yhteisten tutkinnon osien osaamistavoitteista kannatettavana ja niille laadittuja yhtenäisiä arviointikriteereitä oikeaan osuvina ja tarpeellisina. Yhteiset arviointikriteerit lisäävät opiskelijoiden yhdenvertaisuutta ja takaavat tosiasiallisia jatko-opintomahdollisuuksia.

Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen

Viestintä ja vuorovaikutustaidot, mukaan lukien kielelliset-, vuorovaikutus- ja ongelmanratkaisutaidot sekä digitaidot, ovat oleellisia kansalaistaitoja, joiden merkitys opinnoissa ja työelämässä korostuu.

Kokonaisuus tukee opiskelijan jatkuvan oppimisen valmiuksia omalla äidinkielellä sekä antaa kielellisiä ja kulttuurisia valmiuksia toimia myös vieraalla kielellä monikielisessä ja -kulttuurisessa toimintaympäristössä. Oman äidinkielen opintojen tiedetään vahvistavan muuta oppimista, mikä kokonaisuuden kielivalikoimassa on huomioitu monipuolisesti.

Riittämätön kotimaisten kielten taito sulkee maahanmuuttajataustaisia henkilöitä ulos työmarkkinoilta. Vieraskielisten opiskelijoiden osalta on huolehdittava siitä, että he saavuttavat opintojensa aikana sellaisen kielitaidon, että he voivat toimia alan ammattitehtävissä ja heidän kiinnittymisensä suomalaisille työmarkkinoille on mahdollista.

SAK pitää tärkeänä, että vuorovaikutus- ja ongelmanratkaisutaidot ovat vahvasti esillä yhteisten tutkinnon osien kokonaisuudessa. Näiden molempien taitojen merkityksen arvioidaan jatkuvasti kasvavan tulevaisuuden työelämässä. SAK pitää myös tärkeänä, että osana viestitä- vuorovaikutustaitoja on huomioitu lähdekriittisyys, eri tietolähteiden käyttö sekä tekijänoikeuksien tuntemus.

Taide- ja luovan ilmaisun merkitys muulle oppimiselle ja hyvinvoinnille on oleellinen. Ne myös tukevat motorisia kädentaitoja ja hahmottamiskykyä ja tukevat siten ammatillisia taitoja. SAK pitää näiden aineiden mukanaoloa tärkeänä yhteisten tutkinnon osien kokonaisuudessa.

Matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen

SAK katsoo, että osaamistavoitteet ovat sisällöltään kannatettavia ja antavat perusvalmiudet ja -taidot suoriutua työelämässä vaadittavasta osaamisesta.

SAK kiinnittää kuitenkin huomion siihen, että osakokonaisuus tulee kytkeä selvemmin kulloisenkin tutkinnon ammatillisiin tutkinnon osiin. Tällä on vaikutus paitsi opiskelijoiden motivaatioon myös siihen, että alakohtainen osaaminen ja siihen kytkeytyvät erilaiset tarpeet huomioidaan riittävällä tavalla.

Yhteiskunta- ja työelämäosaaminen

Yhteiskuntaosaamisen osaamistavoitteet ovat kannatettavia. Kansalaisena toimiminen, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus on sisällytetty kokonaisuuteen. Aktiivisena kansalaisena toimiminen ja siihen kannustaminen on erityisen tärkeä osa-alue ammattiin opiskeleville, sillä heidän äänestysaktiivisuutensa on muita koulutusryhmiä alhaisempi. Vastuullisuus ja oman talouden hallinta ovat myös keskeisiä kokonaisuuksia.

SAK pitää työelämäosaaminen osaamistavoitteita kannatettavina. Ne sisältävät työmarkkinajärjestelmän oleellisten osien tuntemisen, oman alan työehtojen ja lainsäädännön tuntemisen ja työsopimuksen tekemisen. Myös työyhteisössä toimiminen ja työturvallisuus ovat oleellisia osioita työkyvyn kannalta. SAK katsoo, että näiden osa-alueiden sisältöjä tulisi painottaa paitsi yhteisissä tutkinnon osissa myös integroidusti ammatillisissa tutkinnon osissa. Opiskelu ja urasuunnittelutaidot ovat tärkeä osa kokonaisuutta ja edesauttavat opintojen jälkeistä työllistymistä.

Työkyvyn ja hyvinvoinnin ylläpitämisen osaamistavoitteet ja sisällöt ovat oikeaan osuvia. Terveydestä, hyvinvoinnista, työturvallisuudesta ja jaksamisesta huolehtiminen osa ammattitaitoa. Työsuojelu, -turvallisuus ja -hyvinvointi onkin kiitettävästi huomioitu kokonaisuudessa. SAK kuitenkin katsoo, että näitä oleellisia kokonaisuuksia tulee tarkentaa lisäämässä osaamisvaatimuksiin maininta työsuojeluvaltuutetun aseman ja tehtävien tuntemisesta.

Hyvinvoinnin ylläpitämisen osalta SAK tuo esiin, että ammattiin opiskelevat nuoret kärsivät esimerkiksi lukiolaisiin verrattuna enemmän terveyden ja hyvinvoinnin ongelmista. Tästä syystä on erittäin positiivista, että perusteissa huomioidaan erikseen mainiten liikunnan, ravitsemuksen, palautumisen, unen, mielen hyvinvoinnin, nikotiinittomuuden ja päihteettömyyden sekä seksuaaliterveyden ja ihmissuhteiden merkitys opiskelu- ja työkyvyn ylläpitämiseksi.

Kestävän kehityksen edistäminen

Kestävän kehityksen käsite pitää sisällään useita globaalin tulevaisuuden kannalta oleellisia aiheita kuten ilmastonmuutoksen, joka on yksi koulutusjärjestelmämme sisältöjä muokkaavista muutosajureista. Kestävän kehityksen ekologisen ulottuvuuden lisäksi sosiaalinen ulottuvuus tulee huomioida, kuten perusteissa on tehtykin.

Teeman merkittävyyden huomioiden SAK katsoo, että kestävän kehityksen osaaminen voisi yhteisissä tutkinnon osissa olla enemmän painottunut pakollisiin kuin valinnaisiin tutkinnon osiin. SAK katsoo myös, että kestävän kehityksen osaaminen tulee integroida läpileikkaavana sisältönä kaikkeen ammatilliseen koulutukseen.

Palaute yhtenäisestä arviointikriteeristöstä

SAK pitää esitystä yhteisitä arviointikriteereistä kannatettavana. Yhteinen kriteeristö luo selkeämmän pohjan arviointityöhön. Yhteisten tutkinnon osien tuottama yleissivistävä osaaminen on kasvattanut merkitystään jatko-opintoihin hakeutumisessa. Myös työelämässä korostuvat aiempaa vahvemmin yleissivistävät ja yleiset työelämävalmiuksiin liittyvät taidot.

Arviointikriteerien yhtenäistäminen parantaa opiskelijoiden yhdenvertaista asemaa työelämään ja jatko-opintoihin hakeuduttaessa. Yhteinen kriteeristö myös helpottaa arviointia tekevien opettajien ja ohjaajien työtä. Tällä on erityisen suuri painoarvo silloin, kun ammatillista väylää pitkin siirrytään jatko-opintoihin. Korkeakoulujen opiskelijavalintojen muutos todistusvalintaa painottavaksi ei saa rajata ammattiin opiskelevien tosiasiallisia mahdollisuuksia tulla valituksi jatko-opintoihin. SAK korostaa, että myös arvioinnin osalta tulee varmistaa toisen asteen opiskelijoiden yhdenvertaisuus riippumatta siitä, onko suorittanut lukio vai ammatillisen koulutuksen.

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry