Hyppää sisältöön

s a k·fi Näistä puhutaan Lausunnot Lausunto ammatillisen osaamise…

Lausunnot

Lausunto ammatillisen osaamisen kehittämisestä annetun lain toimivuudesta

Työ- ja elinkeinoministeriö

TEM885/03.10.02/2016

Työ- ja elinkeinoministeriö on pyytänyt Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry:ltä lausuntoa ammatillisen osaamisen kehittämisestä annetun lain sekä osaamisen kehittämisen toimintamallin toimivuudesta työpaikoilla.

Lausuntona esitämme seuraavaa:

Osaamisen kehittämisen kyselyt luottamusmiespaneelissa

SAK on teettänyt kaksi kyselyä osaamisen kehittämisen toimintamallista työpaikoilla. Ensimmäinen kysely tehtiin lokakuussa 2014 ja toinen marras-joulukuussa 2015. Kyselyt toteutettiin SAK:n luottamusmiespaneelilla, joka on työpaikkojen tilanteiden arvioimiseen kehitetty työkalu. Paneelin vastaajat koostuvat työpaikkojen luottamushenkilöistä siten, että vastaajajoukosta on mahdollista tehdä tilastollisesti yleistettäviä tuloksia.

Seuraavassa on lyhyesti referoitu paneelin tuloksia:

  • Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmien teko on yleistynyt ja ne on tehty noin puolella työpaikoista (32 % v.2014, 52 % v. 2015)
  • Suurimmalla osalla työpaikoista ei ole tehty työntekijöiden osaamisen arviointia kahden viime vuoden aikana (41 % v. 2014, 37 % v. 2015)
  • Vastaajat arvioivat, ettei laki lisää työntekijöiden osallistumista koulutukseen (Ei lisää 58 % vastaajista v. 2015, Ei lisää 32 % v. 2014)
  • Vastaajat arvioivat, ettei laki lisää vähemmän koulutusta saaneiden pääsyä koulutukseen (Ei lisää 51 % vastaajista v. 2015, Ei lisää 30 % vastaajista v. 2014)

SAK toimittaa yhteenvedon näistä kyselyistä tämän lausunnon liitteenä.

Valtionvarainministeriön arvio osaamisen kehittämisen toimintamalliin liittyvän verovähennyksen ja koulutuskorvauksen käytöstä

Budjettineuvos Outi Luoma-aho Valtionvarainministeriöstä arvioi kilpailukykysopimuksen laadinnan yhteydessä osaamisen kehittämisen toimintamalliin liittyvien lisäkompensaatioiden suuruusluokkaa vuonna 2014. Hänen arvionsa mukaan verovähennystä on käytetty noin 10 miljoonaa euroa ja koulutuskorvausta noin 12 miljoonaa. Toisin sanoen työnantajien saama lisäkompensaation käyttö jäi noin neljäsosaan siitä summasta, johon valtio varautui alun perin toimintamallin käyttöönoton yhteydessä (80 miljoonaa euroa vuodessa).

SAK:n näkemykset lain toimivuudesta ja erillisen selvityksen tarpeellisuudesta

SAK:n näkemyksen mukaan työpaikkojen luottamushenkilöille tehdyt kyselyt sekä valtion oletettua huomattavasti alhaisemmaksi jäädyt menot osoittavat, ettei ammatillisen osaamisen kehittämisen lainsäädäntö ja siihen liittyvä toimintamalli ole onnistunut edistämään parhaalla mahdollisella tavalla niitä tavoitteita, joita lainsäädännölle alun perin asetettiin.

Uuden lainsäädännön tavoitteena oli henkilöstön ammattitaidon kehittäminen työnantajan antamalla tai järjestämällä koulutuksella sekä työntekijöiden mahdollisuuksien lisääminen osallistua ammatillista osaamista kehittävään toimintaan.

SAK:n näkemyksen mukaan lainsäädännön toteuttamista on arvioitava sovitun mukaisesti seuraavasti:

  • Tavoitteen toteutumista arvioidaan kahden vuoden kuluttua lainsäädännön voimaantulosta. Arvioinnissa käytetään apuna työ- ja elinkeinoministeriön johdolla tehtävää tutkimusta, jolla on kolmikantainen seurantaryhmä. Tutkimuksen rahoittaa Työsuojelurahasto.
  • Arvioinnissa käytetään kriteereinä seuraavia tietoja:
  • Työnantajan järjestämän ammatillisen osaamisen kehittämisen määrä ennen ja jälkeen uuden lainsäädännön voimaantuloa toisaalta pienissä yrityksissä ja toisaalta yhteistoimintalain piiriin kuuluvissa yrityksissä.
  • Ikääntyneiden työntekijöiden ja työkyvyttömyysuhan alaisten työntekijöiden työkykyisyyden ylläpitoa edistävien työnantajan toimenpiteiden määrä ja tuloksellisuus.
  • Työnantajien työttömyysuhan alaisiin työntekijöiden kohdistamien työmarkkinakelpoisuuden edistämistä koskevien toimenpiteiden määrä ja tuloksellisuus.
  • Verokannusteen käytön laajuus jaoteltuna yritysten koon mukaan.
  • Sellaisen koulutuksen määrä, josta ei uuden lainsäädännön vuoksi muodostu työntekijälle enää verotettavaa etua.

SAK pitää tärkeänä edellä mainittujen lakiesitysten tavoitetta kannustaa työnantajia ylläpitämään ja kehittämään työntekijöiden ammatillista osaamista. Jos arvioinnin tuloksena on, että lainsäädännölle asetetut tavoitteen eivät ole toteutuneet, tarvittavat lainsäädäntömuutokset on toteutettava välittömästi arvioinnin valmistuttua.

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry

Liitteet

Osaamisen kehittäminen työpaikoilla

SAK:n luottamushenkilöpaneeli, lokakuu 2014
SAK:n luottamushenkilöpaneeli, joulukuu 2015