Koulutuksen korvaamisesta ja taloudellisesti tuetusta ammatillisen osaamisen kehittämisestä annettujen lakien muuttaminen
SAK:n lausunto valtiovarainministeriölle
Valtiovarainministeriö
valtiovarainministerio@vm.fi
VN/12338/2020
Lausuntopyyntö luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laeiksi koulutuksen korvaamisesta annetun lain sekä taloudellisesti tuetusta ammatillisen osaamisen kehittämisestä annetun lain 2 ja 3 §:n muuttamisesta
Keskeinen sisältö
Lakeja ehdotetaan muutettavaksi siten, että niistä kumottaisiin tai muutettaisiin koulutuskorvauksen maksamista valtion virastoille ja laitoksille koskevat säännökset. Muutosten seurauksena valtion virastot ja laitokset irtautuisivat ns. koulutuskorvausjärjestelmästä. Esityksessä ei ehdoteta muutoksia valtion yhteistoimintalakiin tai valtiovarainministeriölle säädettyyn velvoitteeseen maksaa Työllisyysrahastolle vuosittain määrä, jonka se on hyvittänyt työnantajille koulutuskorvauksina.
SAK ei ole huomauttamista ehdotukseen. Ehdotus pohjautuu VM:n muutosturvatyöryhmän ehdotuksiin ja työryhmässä ovat olleet edustettuina pääsopijajärjestöt.
SAK kuitenkin huomauttaa, että koulutuskorvausta koskeva lainsäädäntö pohjautuu työmarkkinajärjestöjen syksyllä 2011 solmimaan raamisopimukseen. Sopimuksessa sovittiin, että Suomen kilpailukyvyn ja työllisyyden turvaamisesta, että muutostilanteisiin sopeutumiseksi, työn tuottavuuden lisäämiseksi ja työurien pidentämiseksi työntekijöiden mahdollisuuksia ammattitaidon päivittämiseen ja osaamisen kehittämiseen parannetaan. Sopimukseen sisältyi myös kirjaukset yhteistoimintalakien mukaisten henkilöstösuunnitelmien kehittämisestä.
Maaliskuussa 2013 työmarkkinajärjestöt sopivat osaamisen kehittämisen toimintamallista, jolla toteutettiin raamisopimukseen ja hallituksen sitoumukseen sisältyvä kirjaus kolmen päivän koulutusoikeudesta.
Työmarkkinaosapuolten hyväksymässä toimintamallissa sovittiin yhteistoiminnasta yrityksissä annettuun lakiin tehtävistä muutoksista, elinkeinotulon verottamisesta annetun lain mukaisesta erityisestä verokannusteesta sekä uuden verokannusteeseen oikeuttavasta koulutuksesta yrityksissä annettavan erillislain sisällöstä sekä siihen liittyvästä työntekijäverotuksen muuttamisesta. Lisäksi sovittiin, että vastaavat muutokset toteutetaan myös julkisella sektorilla. Tätä koskevat lait tulivat voimaan vuoden 2014 alusta. Lainsäädännön ja koulutuskorvausjärjestelmän toimivuudesta ei ole toteutettu virallista arviota.
SAK huomauttaa, että koulutus kasaantuu yhä edelleen voimakkaasti hyvin koulutetuille ja työnantajan kustantamaan tai järjestämään koulutukseen pääsevät osallistumaan useimmin toimihenkilöt ja ylemmät toimihenkilöt. Koulutuskorvausjärjestelmän tarkoitus oli alkujaan tasoittaa myös koulutukseen osallistumisen eroja. Näin ei ole kuitenkaan käynyt.
SAK pitää tärkeänä, että osana Sanna Marinin hallituksen jatkuvan oppimisen uudistamista löydetään uusi toimintamalleja työssä tapahtuvaan oppimisen edistämiseen. Keskeistä olisi lisätä kaikkien työntekijöiden mahdollisuuksia päivittää ammattitaitoaan ja oppia uutta. Tästä syystä olisi myös tarpeen arvioida koulutuskorvausjärjestelmän toimivuutta ja sen pohjalta uudistaa järjestelmää.
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry