Kansainvälinen selvitys korkeakoulujen turvallisuusjohtamisesta ja suosituksista kotimaisille korkeakouluille
Opetus- ja kulttuuriministeriö
PL 29
00023 Valtioneuvosto
OKM/9/591/2012
On kannatettavaa, että Suomen korkeakouluissa ja yliopistoissa olisi aktiivisessa käytössä turvallisuusjohtamisen strategia. Turvallisuuden eri osa-alueet limittyvät päällekkäin ja vaikuttavat toinen toisiinsa, joten on hyvin kannatettavaa ja tuloksekasta, että hallitaan kokonaisturvallisuutta siiloutuneiden erillistoimintojen sijaan. Oletettavaa on, että turvallisuusriskien hallinnan tarpeellisuus kasvaa jatkuvasti.
Työturvallisuusnäkökulmasta käsin tulee huomioida sekä fyysinen että henkinen työturvallisuus vähintään sen mukaan sen mukaan kuin työturvallisuuslaki ja sen nojalla annetut säädökset edellyttävät. Fyysisten tekijöiden lisäksi työn psyykkinen ja sosiaalinen kuormitus tulee huomioida. Hyvä työterveyshuoltokäytäntö ja aktiivinen työsuojelun yhteistoiminta tukevat työturvallisuuden toteutumista. Hyvällä johtamisella, työnorganisoinnilla ja tehokkailla työturvallisuus- ja terveystoimenpiteillä on positiivisia vaikutuksia henkilöstön työhyvinvoinnille ja sitä kautta työurien pituuteen, kuten myös työn tuottavuudelle.
Turvallisuuden hallinnan tulee lähteä johtamisesta, johdon sitoutuminen on olennaista. Turvallisuusnäkökulmien tulee integroitua myös osaksi toiminnan suunnittelua sekä arviointia.
Henkilöstön osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksilla on suuri merkitys. Turvallisuus toteutuu, kun henkilöstö voi osallistua omalta osaltaan turvallisuustoimien suunnitteluun ja arviointiin. Henkilöstön työssään toteuttamaan turvallisuudenhallintaan liittyvä koulutus, ohjaus ja tietotaidon päivittäminen vaatii säännönmukaista ylläpitoa.
Standardoitu/systematisoitu, yhteneväiset kriteerit ja mittarit käsittävä turvallisuustoiminta mahdollistaisi turvallisuustason vertailtavuuden korkeakoulujen kesken. Vertailtavuus tuo mukanaan myös kannustavuutta.
Korkeakouluista valmistuu tulevaa työvoimaa sekä työnantaja- että työntekijäpuolelle. Aktiivinen ja näkyvä turvallisuuden kokonaishallinta toimisi parhaimmillaan opiskelijoille hyvänä esimerkkinä siitä, miten turvallisuutta toteutetaan osana organisaation toimintaa.
Turvallisuuden kokonaishallinta olisi myös hyvin linjassa valtakunnallisen työelämän kehittämisstrategian vision, Euroopan paras työelämä 2020, kanssa.
Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry, jonka jäseniä työskentelee yliopistoissa ja korkeakouluissa ja joka on sopijaosapuolena alan työehtosopimuksessa, yhtyy edellä mainittuun.
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry