Jatkokäsittelylupaa hovioikeudessa koskeva komiteamietintö

Oikeusministeriö
Lainvalmisteluosasto
PL 25
00023 VALTIONEUVOSTO

Lausuntopyyntönne Dnro OM 02:00/2007, OM1/021/2007, pvm. 27.6.2008

Lausuntopyynnön kohteena olevassa mietinnössä ehdotetaan, että riita-asiassa tarvittaisiin käyttöönotettavassa jatkokäsittelylupajärjestelmässä ns. jatkokäsittelylupa, jos käräjäoikeuden ratkaisu on asianosaiselle enemmän kuin 10.000 euroa vastainen valitettaessa hovioikeuteen. Niin edelleen mietinnössä ehdotetaan rikosasioiden osalta hovioikeuteen valitettaessa, että asianomistaja sekä virallinen syyttäjä tarvitsisivat ko. luvan, jos valitus koskee rikosta, josta ei ole syytteessä mainittujen seikkojen vallitessa tehtynä säädetty ankarampaa rangaistusta kuin sakko tai enintään kaksi vuotta vankeutta. Jatkokäsittelylupa olisi myönnettävä tällöin, jos ilmenee aihetta epäillä käräjäoikeuden ratkaisun oikeellisuutta tai, jos jatkokäsittely olisi lain soveltamisen kannalta yleisesti tärkeätä tai, jos hovioikeuskäsittelyyn olisi muu painava syy. Yksinomaan näytön arviointia varten lupaa ei aina tarvitsisi myöntää. Edelleen mietinnössä ehdotetaan muina keskeisinä uudistuksina ennakkopäätösvalituksen ja käräjäoikeuden tekemän ennakkopäätöskysymyksen käyttöönottamista.

SAK lausuu edellä mainituista seikoista siltä osin, kuin niillä on mahdollisesti merkitystä työntekijöiden oikeusaseman osalta sekä työelämää säätelevien säädösten soveltamisen kannalta.

Muutoin mietinnön valmistelun osalta SAK lausuu, että mietintöä ovat valmistelleet keskitetysti oikeusministeriön ja oikeuslaitoksen asiantuntijat. Valmistelun jatkovaiheissa on tästä syystä erityisesti aiheellista painottaa eri yhteiskuntatahojen mahdollisuutta lausua perustellut kannanottonsa uudistusehdotuksen sisällöstä, sillä esitetyt säännökset luovat perustan, joka vaikuttaa keskeisesti kansalaisten oikeusasemaan ja mahdollisuuteen ajaa ”oikeuttaan” tuomioistuinlaitoksessa.

Riita-asioiden osalta

Riita-asioissa työntekijöiden oikeusaseman osalta on keskeistä työsuhteen päättämiseen ja työsuhteeseen liittyvien erilaisten saatavien vaatiminen lainsäädännön ja työehtosopimusten mukaisesti. Toki eräs keskeinen oikeusinstanssi tältä osin on työtuomioistuin, mutta lukumääräisesti valtaosa työsuhdetta koskevista riidoista toki päätyy yleiseen tuomioistuinlaitokseen. Ehdotuksessa on todettu, että riita-asian jatkokäsittelyluvan saamisen eräänä edellytyksenä olisi minimissään 10.000 euron häviöarvo (käräjäoikeus tuomittu vrt. hovioikeudessa vaadittava). Tältä osin lausuntomme kritiikki kohdistuu nimenomaan euromäärään perusteella, että työelämä on nykyään yhä enemmän ns. pätkätyötä, jolloin työntekijöiden ansiotulot tietyillä aloilla (erityisesti rakennusala ja enenevässä määrin myös palveluala) muodostuvat useista perättäisistä työsuhteista tai useista osa-aikaisista työsuhteista.

Työsuhteiden kestot saattavat olla hyvinkin lyhyitä ja työntekijän vuosittainen ansio kertyy siis näistä pienehköistä rahaeristä. Kullakin työsuhteella on kuitenkin valtaisa merkitys työntekijän kokonaistoimeentulon kannalta erityisesti tilanteissa, jolloin työansiot ja työttömyystukien sovitellut päivärahat esimerkiksi limittyvät keskenään. Edelleen on syytä todeta, että järjestäytyneiden työntekijöiden osalta ammattiliitot tarjoavat jäsenilleen jäsenetuna oikeusapua työsuhteeseen liittyvien oikeusasioiden hoitamiseen, jolloin varsinainen kuluriski vähäistenkin asioiden osalta on työntekijän ammattiliitolla. Kansalaisten keskipalkan ollessa noin 2.500 euron tietämillä tarkoittaa 10.000 euron raja tältä osin neljän kuukauden ansioita koskevaa riita-asiaa, mikäli käräjäoikeus on evännyt vaatimuksen mahdollisesti kokonaisuudessaan. Usein kyse on siitä, onko työnantajalla ollut irtisanomisperustetta vai ei ja siitä, onko työntekijä oikeutettu irtisanomisajan palkkaan vai ei, jolloin kahden eri lopputuloksen rahamäärä vaihtelee 0 eurosta ylöspäin. Tällöin työntekijän kannalta useiden kuukausien ansioita tarkoittavat riita-asiat jäävät alle ehdotetun 10.000 euron. Esitetynlainen jatkokäsittelylupakäytäntö saattaa myös johtaa siihen, että rahamääräiset vaatimukset ylimitoitetaan tietoisesti.

Edellä mainituista syistä SAK lausuu, että työoikeudellisten asioiden osalta ehdotettu ennakkopäätösvalitusluvan hakemisvelvoite saattaa johtaa työntekijöiden oikeusturvan kannalta huonoon lopputulokseen. Mikäli ehdotettu ennakkopäätösvalituskäytäntö kuitenkin otetaan käyttöön, tulisi jatkovalmistelussa vakavasti harkita 10.000 euron rahamäärän laskemista huomattavasti matalammalle tasolle riita-asioiden osalta tai sellaisten asiaryhmien osalta, joissa tavanomaiset vaatimukset ovat tavanomaisesti esitettyä määrää pienempiä. Tietyillä SAK:laisilla aloilla keskimääräiset irtisanomisoikeudenkäyntiä koskevat rahamääräiset vaatimukset saattavat olla ainoastaan 3.000 euron luokkaa. Jatkovalmistelussa tulisi selvittää tarkemmin esitetyn suuruisen rahamääräisen edellytyksen vaikutus eri yhteiskuntaryhmien kuten työntekijöiden oikeusasemaan. Edelleen, mikäli ennakkopäätösvalituslupakäytäntöön siirrytään, tulisi käräjäoikeuksien osaamisen kehittämiseen oikeusvarmuuden takaamiseksi panostaa nykyistä enemmän. Käytännössä esimerkiksi työoikeudellisissa asioissa käräjäoikeuksien osaamisessa on alueellisia eroja. Myös käräjäoikeuden useamman tuomarin kokoonpanon käyttöä nykyistä laajemmin oikeusvarmuuden takaamiseksi tulisi selvittää, mikäli muutoksenhakuoikeutta tosiasiallisesti rajoitetaan.

Rikosasioiden osalta

Mietinnössä ehdotettu menettely, että syyttäjä ja asianomistaja tarvitsisivat luvan rikosasiassa, mikäli valitus koskee rikosta, josta ei ole säädetty ankarampaa rangaistusta kuin sakkoa tai enintään kaksi vuotta vankeutta. Tältä osin SAK lausuu, että useimmat rikosasiana käsiteltävät työelämää koskevat rikokset ja niiden rangaistussanktiot ovat maksimissaan kaksi vuotta. Hyvänä esimerkkinä tästä mainittakoon työntekijän henkeä ja terveyttä säätelevän työturvallisuuslain rangaistusmaksimi, joka on kaksi vuotta. Näiden asioiden käsitteleminen on työntekijäpuolen näkemyksen mukaan jo lähtökohtaisesti erittäin hankalaa alkaen poliisi- ja syyttäjälaitoksesta asioiden laajuuden ja vastuuverkoston epämääräisyyden sekä viranomaisten osaamisen vuoksi. Erityisesti työturvallisuusasioissa asioiden saattaminen jo alioikeusasteelle on kansainvälisestikin vertaillen erittäin matalalla tasolla. Muutoksenhaun rajaaminen esitetyllä tavalla rikosasioissa saattaa vaikuttaa merkittävällä tavalla kansalaisten oikeusturvaan edellä esitetyistä syistä.

Ennakkopäätösvalitus ja ennakkopäätöskysymys

Esitetyt uudistusehdotukset ennakkopäätösvalituksen ja ennakkopäätöskysymyksen osalta ovat omiaan nopeuttamaan tuomioistuinkäsittelyä yleisesti merkittävien ja laajakantoisten asioiden osalta. Esitetyt uudistukset ovat tältä osin perusteltuja.

Uudistusehdotuksen jatkokäsittelystä

Jatkokäsittelyn osalta lausumme, että työtekijäkeskusjärjestö SAK ry katsoo ehdotuksen monilta osin hyvin merkitykselliseksi nimenomaan työntekijöiden oikeusaseman osalta, joten olemme halukkaita osallistumaan ja lausumaan asiasta myös sen jatkovalmisteluun liittyen.

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry