Hallituksen esitys sairausvakuutuslain ja työterveyshuoltolain muuttamisesta
Sosiaali- ja terveysministeriö
PL 33
00023 Valtioneuvosto
STM049:00/2011
Sosiaali- ja terveysministeriö on pyytänyt lausuntoa hallituksen esityksestä Eduskunnalle laeksi sairausvakuutuslain ja työterveyshuoltolain muuttamisesta. Esityksen mukaan sairauspäivärahan maksamisen edellytyksenä 90 sairaus-päivärahapäivän jälkeen olisi, että vakuutettu toimittaa Kansaneläkelaitokselle työterveyshuollon lausunnon jäljellä olevasta työkyvystä ja mahdollisuudesta jatkaa työssä. Tätä sovellettaisiin kaikkiin työntekijäasemassa oleviin vakuutettuihin. Lisäksi ehdotuksen mukaan Kansaneläkelaitoksen on varmistettava, että jäljellä oleva työkyky ja mahdollisuudet jatkaa töissä on selvitetty viimeistään silloin, kun sairauspäivärahaa on maksettu 90 arkipäivältä. Lisäksi sairauspäivärahan hakuaikaa ehdotetaan lyhennettäväksi.
Työterveyshuoltolakiin ehdotetaan lisättäväksi työnantajan velvollisuus ilmoittaa kuukauden kestäneistä sairauspoissaoloista työterveyshuoltoon ja lisäksi ehdotetaan työterveyshuollon lausunnon laatiminen lisättäväksi lakisääteiseen työterveyshuoltoon kuuluvaksi tehtäväksi.
Esityksen tavoitteena on työkyvyn arviointiprosessin toimivuuden parantaminen ja puuttuminen aikaisempaa varhemmin pitkittyviin työkyvyttömyyksiin ja näin vähentää ennenaikaista työkyvyttömyyseläkkeelle joutumista. Esityksen taustalla on Jukka Ahtelan vetämän työelämäryhmän loppuraportissa oleva, esityksen kanssa samansisältöinen kirjaus ja asiaa on edelleen valmisteltu sosiaali- ja terveysministeriön huhtikuussa 2010 asettamassa työhyvinvointiryhmässä. Asia on myös kirjattu nykyisen hallituksen hallitusohjelmaan.
SAK:n edustajat ovat olleet mukana sekä työelämäryhmässä että työhyvinvointi-ryhmässä valmistelemassa asiaa. Työryhmät ovat tältä osin olleet yksimielisiä ja pitäneet asian eteenpäin viemistä tärkeänä. Näin ollen SAK toteaa, että tehty hallituksen esitys on kannatettava.
SAK kuitenkin toteaa, että ennenaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle joutuu myös vakuutettuja, jotka eivät ole työntekijäasemassa kuten yrittäjiä, opiskelijoita ja työttömiä. Myös heidän osaltaan on jatkossa tarvetta parantaa työkyvyttömyyden arviointiprosessia esimerkiksi käyttämällä työkyvyn arviointiin työelämää tuntevia lääkäreitä.
SAK pitää tärkeänä lain perusteluissa olevaa kirjausta, ettei sairauspäivärahakauden jatkuminen 90 päivän jälkeen esty, mikäli se olisi kohtuutonta tai mikäli lausunnon toimittamatta jättäminen johtuu työnantajan tai työterveyshuollon laiminlyönnistä. Tämä koskee myös tilannetta, jossa työnantaja on laiminlyönyt työterveyshuollon järjestämisen työntekijöilleen eikä työntekijä voi tästä syystä saada työterveyshuollon lausuntoa.
Esityksen perusteluiden mukaan ei ole tarkoitus puuttua sairausvakuutuksen työkyvyttömyyden määritelmään, vaan selvittää, onko työpaikalla mahdollisuus järjestää työntekijän jäljellä olevaa työkykyä vastaavaa työtä. SAK pitää tätä tärkeänä. Esitys ei saa johtaa siihen, että päiväraha evätään, mikäli työpaikalla ei ole tarjota sopivaa työtä.
Lisäksi SAK haluaa muistuttaa, ettei työntekijä useinkaan pysty hyödyntämään jäljellä olevaa työkykyään ellei työnantajalla ole halua tarjota työntekijän jäljellä oleviin voimavaroihin oikein mitoitettua työtä. Tämän vuoksi olisi harkittava, tulisiko työnantajan myötävaikutuksen varmistamiseksi luoda jokin taloudellinen kannustin. Eräs vaihtoehto voisi olla se, että työnantajan sairausajan palkanmaksuvelvollisuus alkaisi uudelleen, jos työnantaja pysyttelee passiivisena työkykyä selvitettäessä.
SAK pitää tärkeänä, että tutkimuksen keinoin seurataan lakimuutosten vaikutusta niin työpaikoilla tapahtuvaan työterveysyhteistyöhön kuin sairauspoissaolojen ja alkavien työkyvyttömyyseläkkeiden määrään.
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry