Hallituksen esitys laiksi sijoitusrahastolain muuttamisesta
Valtionvarainministeriö
Rahoitusmarkkinaosasto
PL 28
00023 VALTIONEUVOSTO
Lausuntopyyntönne joulukuussa vuonna 2008
Valmistelun tausta
Valtiovarainministeriön rahoitusmarkkinaosastolla on laadittu luonnos hallituksen esitys laiksi sijoitusrahastolain muuttamisesta. Muutoksella mahdollistettaisiin ulkomaisten sijoittajien omistamille sijoitusrahasto-osuuksille vastaavan tyyppinen rekisteröintimenettely, ns. hallintarekisteri, joka osakkeiden omistamisen osalta on ollut voimassa jo vuodesta 1992 lähtien.
Esitys tarkoituksena on vahvistaa suomalaisten ja eurooppalaisten sijoitusrahastojen kilpailuasemaa sekä yhtenäistää niiden toiminta- ja kilpailuedellytyksiä erityisesti EU-maiden kesken. Eduskunnan talousvaliokunta on pitänyt ongelmallisena sitä, että sijoitusrahastojen rahasto-osuuksien hallintarekisteröinti ei ole ollut kansallisesti sallittua.
Kesällä 2008 esityksen alustavaan versioon pyydettiin lausunnot rajoitusalaa edustavilta tahoilta sekä eräiltä hallinnonaloilta, kuten verotusta ja verovalvontaa edustavilta tahoilta. Lausunnoista kootun muistion mukaan rahoitusalaa edustavat tahot tukivat esitystä, mutta veroviranomaiset ja sisäministeriö vastustivat tai esittivät vahvoja varauksia.
Muita tahoja, kuten työmarkkinajärjestöjä, ei tässä valmistelevassa vaiheessa kuultu.
Huomautukset esitykseen
Nyt lausunnolla olevassa esityksessä on eräin osin otettu huomioon niitä ongelmia, joita aiemmassa luonnoksessa arvosteltiin. Verottajan tiedonsaantioikeuksia on täsmennetty. Mutta silti esitetty lainmuutos on ongelmallinen sekä verovalvonnan todellisen toimivallan että verovelvollisten yhdenvertaisen verokohtelun kannalta.
Perusongelma esityksessä on sama kuin ulkomaalaisten omistamien osakkeiden hallintarekisteröinnissä: keitä he ovat ja onko joukossa myös suomalaisia. Tätä ongelmaa esityksen perusteluissa vähätellään, vaikka identifiointiongelma tunnustetaankin. Tältä osin esityksen perustelut ovat puutteelliset ja osittain myös ristiriitaiset. Puhe avoimuudesta ei tältä osin vakuuta.
Esityksessä viranomaisten toimivaltuuksia on täsmennetty ja eräin osin myös vahvistettu. Rahasto-osuuden hoitaja ei esityksen mukaan voisi kieltäytyä tietojen toimittamisesta sillä perusteella, että todellisen omistajan nimi ei ole tämän tiedossa. Mutta toisaalta, veroviranomaisella ei olisi myöskään käytännössä keinoja tarkistaa toimitetun tiedon paikkansa pitävyyttä, vaikka sillä olisi sitä syytä epäillä.
Kansainvälisen verovalvonnan toimivuuden edellytyksien varmistamiseksi esitykseen on lisätty vaatimus, että rahastoyhtiö voi sopia rahasto-osuuden hoitajana toimimisesta ainoastaan niiden ulkomaisten tahojen kanssa, jotka tämä on merkinnyt Verohallinnon pitämään ulkomaisten omaisuudenhoitajien rekisteriin. Mutta toisaalta, mitään erityistä näyttöä tällaisen verovalvonnan toimivuudesta ei ole. Alan kirjallisuuden perusteella kansainvälisen verovalvonnan mahdollisuuksia todellisten toimijoiden identifioimiseksi on perusteltua epäillä.
Näitä uhkia voidaan vain osittain torjua verolainsäädäntöön tehtävillä muutoksilla. Esitykseen liittyykin erikseen valmisteltava ehdotus, jolla verovalvonnan mahdollisuuksista esitykseen liittyvissä asioissa selvennettäisiin. Mutta jo se, että nämä läheisesti toisiinsa liittyvät asiat valmistellaan erikseen, tekee lopputuloksesta vaikeasti arvioitavan. Hyvä hallintokäytäntö olisi edellyttänyt, että kaksi kiinteästi toisiinsa liittyvää asiaa käsitellään yhdessä tai samanaikaisesti. Nyt epäselväksi jää, mitä status jaksolla 6.1 (Riippuvuus muista esityksistä) lopulta on erityisesti verovalvonnan ja finanssivalvonnan keskinäisen työnjaon kannalta.
Esityksen taloudellisia vaikutuksia on arvioitu suppeasti. Kokonaisvaikutusten osalta viitataan suomalaisten rahastoyhtiöiden arvioon, jonka mukaan ulkomaisten toimijoiden rahastosijoitukset voisivat kasvaa nykyisestä vajaasta 10 miljardista satoja miljoonia tai jopa miljardeja. Sitä kautta sen arvioidaan myös lisäävän toimialan kannattavuutta ja työllisyyttä. Mutta viime kesän lausuntokierroksella huolta aiheuttanutta asiaa, vaikutuksia verokertymään, ei ole lainkaan arvioitu. Tältä osin lain vaikutusten arviointia voi pitää puutteellisena. Jos sijoitustoimintaa harjoitetaan ammattimaisesti ja voittoa maksimoiden, fiskaalisiakin vaikutuksia täytyy olla.
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry