Hallituksen esitys laiksi rajat ylittävästä terveydenhuollosta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi
Sosiaali- ja terveysministeriö
PL 33
00023 Valtioneuvosto
kirjaamo@stm.fi
potilasdirektiivi@stm.fi
STM100:00/2012
Sosiaali- ja terveysministeriö on pyytänyt lausuntoa hallituksen esityksestä laiksi rajat ylittävästä terveydenhuollosta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi sekä esitykseen liittyvistä asetusluonnoksista.
Taustalla on Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi potilaan oikeuksien soveltamisesta rajat ylittävässä terveydenhuollossa (2011/24/EU, potilasdirektiivi), joka tällä lailla pantaisiin täytäntöön kansallisesti. Samalla koottaisiin rajat ylittävään terveydenhuoltoon liittyviä menettelyjä ja rajat ylittävän terveydenhuollon palveluista aiheutuneiden kustannusten korvaamista koskevat säännökset yhteen lakiin mahdollisimman laajasti. Sosiaaliturvan yhteensovittamisesta annettuihin EU-asetuksiin 883/2004 ja 987/2009 perustuva sääntely säilyy potilasdirektiivin rinnalla voimassa. Asetusten toimeenpanoon liittyviä säännöksiä on ehdotettu siirrettäväksi nyt lausunnolla olevaan lakiin.
Asiaa valmistellut työryhmä pyysi helmikuussa 2013 asiaa koskeneesta arviomuistiosta lausunnon. Arviomuistiossa kuvattiin direktiivin sisältöä, nykytilaa rajat ylittävässä terveydenhuollossa, valmisteluvaiheen ehdotuksia ja eri korvausmallivaihtoehtoja.
Arviomuistiossa kuvattiin neljää erilaista korvausmallia. Näistä ehdotetuista malleista SAK piti parhaimpana puhdasta sairausvakuutusmallia. Hallituksen esityksessä on päädytty kuitenkin esittämään viidettä mallia, joka poikkeaa hiukan aiemmin esitetyistä malleista.
Hallituksen esityksen lähtökohtana on henkilön oikeus hakeutua hoitoon toiseen EU- tai ETA-maahan tai Sveitsiin ja saada siitä jälkikäteen sairausvakuutuksen sairaanhoitokorvaus. Kuitenkin tilapäisen oleskelun aikana edellä mainituissa maissa annetun välttämättömän hoidon kustannukset, mikäli henkilö on maksanut hoidon, korvataan siihen määrään saakka kuin mitä vastaavan hoidon kustannus olisi ollut Suomessa julkisessa terveydenhuollossa. Korvauksen saamisen ehtona olisi saadun hoidon kuuluminen suomalaiseen terveydenhuollon palveluvalikoimaan. Potilasdirektiivin mukaista ennakkolupaa ei vielä otettaisi vielä käyttöön, vaan sen käyttöönotosta säädettäisiin valtioneuvoston asetuksella. EU-asetuksen 883/2004 mukaisesta luvasta säädettäisiin lain 13 §:ssä.
Palveluvalikoimaa määrittelemään perustetaan sosiaali- ja terveysministeriön yhteyteen uusi toimielin. SAK näkee tärkeäksi palveluvalikoimaa määrittelevän elimen muodostamisen ja pitää tärkeänä, että palveluvalikoiman määrittelyn valmistelu aloitetaan jo ennen ehdotetun lain voimaantuloa, jotta luettelo korvattavista terveydenhuollon palveluista olisi nopeasti lain voimaantultua käytössä.
Kelan yhteyteen perustetaan rajat ylittävän terveydenhuollon yhteyspiste. Ehdotettuun sijoituspaikkaan ei SAK:lla ole huomauttamista.
Lain perusteluosiossa on arvioitu ehdotetun mallin kustannusvaikutuksia, mutta tällä hetkellä ehdottaman luotettavien laskelmien tekeminen lienee mahdotonta, koska käyttöönotettavan mallin vaikutusta potilaiden käyttäytymiseen ja halukkuuteen hakeutua hoitoon ulkomaille ei voida tarkkaan arvioida.
Kustannusten hallinnoinnin osalta SAK esitti jo lausunnossaan arviointimuistiosta, että Kela olisi oikea taho hoitamaan potilaan korvaushakemusten käsittelyä ja hallinnointia. Nyt esitetty malli vastaa myös tältä osin SAK:n näkemystä.
SAK yhtyy esityksen kirjaukseen, että ulkomailta hoitoon hakeutuvia potilaita kohdellaan samalla tavoin kuin kotimaisia potilaita eikä heitä voi suosia tai syrjiä julkisen terveydenhuollon jonoissa. Lisäksi on pystyttävä varmistamaan hoitopäätöstä tehtäessä kattavien terveyskertomustietojen saaminen potilaan kotimaasta. SAK pitää perusteltuna, että direktiivin sallimalla tavalla voidaan määräaikaisesti rajoittaa ulkomailta hoitoon hakeutuvien potilaiden vastaanottoa julkiseen terveydenhuoltoon.
Matkakustannusten osalta todetaan, että ne korvattaisiin pääsääntöisesti lähimpään hoitopaikkaan. SAK yhtyy tähän näkemykseen ja pitää perusteltuna, että matkakorvausten myöntämisessä noudatetaan ulkomaille hoitoon hakeutuessa samoja periaatteita kuin tehtäessä matka kotimaassa.
Ehdotettu laki ja muut asiaan liittyvät lait ja asetukset ovat SAK:n mielestä hyväksyttävissä.
Lopuksi SAK toteaa, että Suomen terveydenhuoltojärjestelmän erilaisuus vaikeuttaa kaiken EU-sääntelyn soveltamista Suomessa. SAK painottaa, että terveydenhuollon järjestäminen kuuluu jäsenvaltioiden toimivaltaan, ja on huolissaan, että lisääntyessään EU-sääntely voi tulevaisuudessa uhata Suomen nykymuotoista julkista terveydenhuoltojärjestelmää.
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry