Hallituksen esitys eduskunnalle työmarkkinatuen aktivointiin liittyväksi lainsäädännöksi

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta sekä työelämä- ja tasa-arvovaliokunta

SAK on pitkään vaatinut lisää voimavaroja aktiiviseen työvoimapolitiikkaan sekä työttömille tarjottavien toimien laadun parantamista. Tästä näkökulmasta SAK pitää työmarkkinatuen uudistusta tarpeellisena, mutta korostaa samalla työttömän työnhakijan oikeusturvaa.

Työmarkkinatukiuudistus edellyttää työvoimatoimistojen toimintatapojen muuttamista: esimerkiksi työnhakusuunnitelmat on tehtävä lain edellyttämällä tavalla ja niiden sisältöä on parannettava. Myös työttömille työnhakijoille tarjottavien toimenpiteiden kuten työharjoittelun, työkokeilun, työvoimakoulutuksen tai tukityön laatua ja vaikuttavuutta on voitava parantaa nykyisestä. Uudistus ei voi merkitä pelkästään lisää velvollisuuksia työttömille &#;8211 myös itse toimenpiteitä on pystyttävä kehittämään työllistymistä paremmin tukevaan suuntaan.

Hallituksen esityksessä korostuvat toimet, joilla työttömien työnhakijoiden velvollisuuksia lisätään työmarkkinatukioikeuden lakkauttamisen uhalla. Sen sijaan julkiseen työvoimapalvelulakiin ei esitetä tehtäväksi olennaisia muutoksia, vaan uudistus katsotaan olevan toteutettavissa työvoimatoimistojen palveluprosessia kehittämällä.

Hallituksen esityksessä pitäisi näkyä selkeämmin miten työhallinnon palveluja parannetaan. Esityksessä mainitaan monia hyviä toimia palveluiden kehittämisestä, mutta niiden toteuttaminen jää avoimeksi. Tällaisia asioita ovat esimerkiksi, työttömien työnhakijoiden nykyistä tarkempi profilointi heti työttömyyden alkuvaiheessa, työnhakusuunnitelmien tarkkuuden ja laadun parantaminen sekä aktiivikauden toteuttaminen työttömyyden uhatessa pitkittyä.

Hallituksen esityksessä esitetään lisättäväksi työmarkkinatuen vastikkeellisuutta siten, että työstä tai toimenpiteestä kieltäytyminen, eroaminen tai omasta syystä aiheutunut erottaminen aiheuttaisi työmarkkinatukioikeuden lakkauttamisen toistaiseksi. SAK korostaa, että perustuslain mukaan jokaisella on oikeus perustoimeentuloon työttömyyden perusteella. Tästä syystä on entistäkin tärkeämpää turvata työttömän työnhakijan oikeusturva tilanteessa, jossa häntä uhkaa työmarkkinatukioikeuden menettäminen toistaiseksi.

Hallituksen esityksessä työttömän oikeusturva ei toteudu riittävällä tavalla erityisesti, jos työnhakussuunnitelmaa ei ole tehty lain tarkoittamalla tavalla tai työtön ohjataan epätarkoituksenmukaiseen aktiivitoimenpiteeseen. SAK esittää, että julkista työvoimapalvelua koskevaan lakiin lisätään kohta, jossa työttömällä työnhakijalla on oikeus pyytää työnhakusuunnitelman tarkistamista. Esimerkiksi muutosturvan toimintamallin mukaisesta työllistymisohjelmasta on laissa säädetty seuraavasti: ”Työvoimatoimisto ja työnhakija tarkistavat ja täydentävät työllistymisohjelmaa tarvittaessa.”

Hallituksen esityksen perusteluissa todetaan, että pitkään työttömänä olleella on oikeus kieltäytyä työmarkkinatoimenpiteestä menettämättä oikeuttaan työmarkkinatukeen, jollei niistä ole sovittu hänen kanssaan laaditussa suunnitelmassa. Tämä on keskeinen periaate, kun huomioidaan ongelmat työnhakussuunnitelmien laadussa. SAK esittää, että julkista työvoimapalvelua koskevaan lakiin lisätään kohta, jossa todetaan työnhakijan oikeus kieltäytyä toimenpiteestä, jos siitä ei ole sovittu yksilöidyssä työnhakussuunnitelmassa tai muussa suunnitelmassa. Tämä osaltaan parantaisi työnhakusuunnitelmien tarkkuutta ja laatua.

Hallituksen esityksen perusteluissa todetaan, että yksilöityjen työhönosoitusten vähentäminen ja siirtyminen tiedottavaan työnvälitykseen ovat merkinneet sitä, ettei työnhakijan velvollisuus ottaa vastaan työtä ei toteudu lain tarkoittamalla tavalla. Perusteluissa olisi syytä nostaa esille asian toinen puoli. Tiedottava työnvälitys tarkoittaa työttömälle kutsuja joukkotilaisuuksiin, jotka eivät välttämättä vastaa työnhakusuunnitelmassa sovittua. Epäselvyyttä on myös ollut siinä, onko tilaisuuksiin velvollisuus osallistua. Käsityksemme mukaan poissaoloista on aiheutunut työttömyysturvalain mukaisia seuraamuksia. SAK pitää työnhakijan näkökulmasta tarkoituksenmukaisena lisätä yksilöityjen työhönosoitusten määrää.

Keskeistä on myös jatkaa eläke-edellytysten selvitystyötä, koska tosiasiassa pitkään työmarkkinatukea saaneista monilla ei ole enää mahdollisuuksia palata tämän päivän työmarkkinoille.

Uudistusten toteuttamiseksi on lisäksi välttämätöntä, että työministeriö nykyistä paremmin ohjaa työvoimatoimistoja ja työvoiman palvelukeskuksia yhtenäisiin ja lain mukaisiin toimintatapoihin.

SAK korostaa, että uudistukseen liittyvä rahoitusratkaisu on toteutettava niin, ettei kuntien taloudellinen kokonaisrasitus kasva. SAK esittää, että rahoitusratkaisun vaikutuksia kuntien taloustilanteeseen seurataan.

Työssäoloehtoon luettava aika tukityössä

Ansiosidonnainen työttömyysturva esitetään usein keskeisenä syynä työttömyyden pitkittymiselle ja aktiivitoimien väitetään toimivan ”nollauskarusellina” eli työttömät osallistuvat toimiin vain työssäoloehdon kerryttämiseksi. Kuitenkin suurin osa työttömyysjaksoista päättyy ensimmäisen kolmen kuukauden aikana. Mitä kauemmin työttömyys kestää, sen vaikeammaksi työllistyminen käy. Näyttää enemminkin siltä, että pitkittyvä työttömyys passivoi ihmistä, ei työttömyysturva.

Ansiosidonnaisen työttömyysturva voi osaltaan tukea työttömän omaehtoista, aktiivista hakeutumista työmarkkinoille. Pitkäaikaistyöttömien köyhyysongelmat johtuvat juuri siitä, etteivät he nykysäännöksillä työllistymisen vaikeutuessa pääse ansioturvan piiriin. Ilmiö on kasvattanut tuloeroja ja kärjistänyt vaikeimmin työllistyvien köyhyysongelmaa ja myös työnsaantivaikeuksia. Tästä syystä tukityön uudistamisen yhteydessä olisi myös muutettava ansiosidonnaisen työttömyysturvan työssäoloehdon kertymistä. Työttömyysturva ei saa kohdella eriarvoisesti lopulta palkanmaksun kannalta samassa asemassa olevia työntekijöitä. Tämän takia työssäoloehdon on kerryttävä myös tuetun työn ajalta täysimääräisesti. Muunlainen ajattelu on työntekijän näkökulmasta eriarvoista.

Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että yhdistelmätukea vastaavasti myös jatkossa vain puolet tehdyistä työviikoista luetaan mukaan työssäoloehtoon. SAK esittää, että työssäoloehtoon luetaan täysimääräisesti myös ne kalenteriviikot, joilta työntekijän palkkauskustannuksiin on myönnetty palkkatuen perus- ja lisäosaa.

Saana Siekkinen
koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry